Suomalaisten ylivoimainen enemmistö (86 %) ajattelee, että ahkeroinnista ja itsensä kehittämisestä saatava taloudellinen hyöty kuuluu ensisijaisesti ihmisen omaan käyttöön. Täysin tai jossain määrin eri mieltä olevien osuus jää vain seitsemään prosenttiin koko vastaajajoukosta, täysin eri mieltä olevien jäädessä yhden prosentin osuuteen, kertoo Ajatuspaja Toivon teettämä mielipidetutkimus.
Vastaajien puoluekannatuksen suhteen tehty erittely tuo esiin joitakin näkemyseroja ryhmien välillä. Väitteelle kriittisimpiä olivat vasemmistoliiton kannattajat, ja heistäkin 68 prosenttia oli vähintään jossain määrin ahkeruudesta palkitsemisen kannalla. Toiseksi kriittisimpiä olivat SDP:n kannattajat, joiden joukossa samaa mieltä olevien osuus nousee jo yli kolmeen neljästä (76 %).
Vasemmistoliiton kannattajissa oli eniten heitä, jotka olivat täysin tai jossain määrin eri mieltä väittämän kanssa, yhteensä 20 prosenttia. SDP:ssa näin ajatteli 12 prosenttia vastaajista.
Yli 90 prosenttia kokoomuksen, perussuomalaisten ja RKP:n kannattajista vastasi olevansa täysin tai jossain määrin samaa mieltä. Nämä kolme erottuvat selvästi kaikista muista aivan omille luvuilleen etenkin täysin samaa mieltä olevien osuuksilla.
Yli 80 prosenttia keskustan ja vihreiden kannattajista vastasi olevansa täysin tai jossain määrin samaa mieltä. KD:n kannattajat erottuivat muista hallituspuolueiden kannattajista sijoittuen tässä kysymyksessä vasemmistopuolueiden ja ”vihreiden puolueiden” välimaastoon (79 % samaa mieltä).
Yli puolet kokee, ettei lisätyön tekeminen kannata
Kaikista kyselyyn vastanneista 57 prosenttia oli täysin tai jossain määrin samaa mieltä väitteen kanssa lisätyön kannattamattomuudesta. Jokseenkin eri mieltä oli 17 prosenttia ja täysin eri mieltä vain kahdeksan prosenttia vastaajista.
Ajatuspaja Toivon mukaan ”Ei samaa eikä eri mieltä” olevien sekä ”Ei osaa sanoa” -vastanneiden korkeahko osuus voi selittyä esimerkiksi sillä, että osa ihmisistä yksinkertaisesti ei pidä tätä asiaa syystä tai toisesta merkityksellisenä, eikä siksi ole tullut ajatelleeksi asiaa marginaaliveroprosentin näkökulmasta.
Lisätöillä hankittujen lisätulojen myötä kuukauden nettoansiot kasvavat ainakin jonkin verran, eikä kaikille välttämättä ole niin tärkeää laskea, kuinka paljon tehty lisätunti verojen jälkeen lopulta todellisuudessa tuottaa lisää nettotuloja. Taloudellisesti kannattavana voidaan pitää hyvin pientäkin ansioiden nousua.
Kokoomuksen ja perussuomalaisten kannattajat olivat vahvimmin samaa mieltä väittämän kanssa. Kokoomuksen kannattajista 72 prosenttia oli väitteen kanssa samaa mieltä ja perussuomalaisista peräti 75 prosenttia.
Pienempien hallituspuolueiden kannattajista sen sijaan saamanmielisiä väittämän kanssa oli alle puolet (KD 47 % ja RKP 44 %). Keskustan kannattajista selvästi yli puolet (61 %) yhtyi väittämään ja eri mieltä oli vain neljännes (26 %).
SDP:n kannattajista yli puolet (52 %) oli väittämän kanssa samaa mieltä ja alle kolmannes (31 %) eri mieltä. Vasemmistoliiton kannattajista 47 prosenttia ei pitänyt lisätyön vastaanottamista taloudellisesti kannattamattomana verotuksen vuoksi. Myös vihreiden vastaajista eri mieltä oli 41 prosenttia. Kaksinumeroisia osuuksia väitteestä eri mieltä olevia löytyi vain ns. punavihreän blokin puolueilta.
Yli puolet alentaisi palkkatulon verotusta
Kyselyssä selvitettiin suomalaisten kantaa ansiotulojen verottamisen keventämiseen, jotta säästäminen ja sijoittaminen tulisi mahdolliseksi yhä useammalle.
Täysin eri mieltä väittämän kanssa oli vain 10 prosenttia kaikista vastaajista. Joka viides vastaaja oli väittämän kanssa jossain määrin eri mieltä. Selvä enemmistö (55 %) kuitenkin oli väittämän kanssa jossain määrin tai täysin samaa mieltä.
Vastaajista yhteensä 17 prosenttia ei ollut samaa eikä eri mieltä tai ei osannut sanoa kantaansa.
Kokoomuksen ja perussuomalaisten kannattajakunnat vastasivat tähän, kuten muihinkin kysymyksiin, hyvin samansuuntaisesti.
Kokoomuslaisista 75 prosenttia oli väittämän kanssa jossain määrin tai täysin samaa mieltä. Perussuomalaisista väitteeseen vähintään jossain määrin yhtyi peräti 80 prosenttia vastaajista. RKP:n kannattajista enemmistö (51 %) oli väittämän kanssa täysin samaa mieltä. Kristillisdemokraattien kannattajat ovat kysymyksen idealle neljänneksi suopeimpia tässä tarkastelussa.
Keskustan kannattajissa ajatus ei enää saavuta enemmistöä, vaikkakin selvästi suurempi osa myös heistä oli samaa (46 %) kuin eri (26 %) mieltä väitteen kanssa. Vihreissä näkemykset jakaantuivat suunnilleen puoliksi.
Väittämän kanssa eri mieltä oltiin eniten vasemmistoliiton keskuudessa (59 %) ja SDP:n kannattajakunnassa (44 %). Suhtautuminen siihen, että säästämistä ja sijoittamista mahdollistettaisiin veropolitiikalla (ja että tämä olisi reilua) noudattaa jossain määrin hallitusoppositiojakolinjaa.
Lähes puolet lieventäisi verotuksen progressiota
Tuloverotuksen kannustimia heikentävä vaikutus työntekoon on jo verrattain matalilla tulotasoilla voimakas. Progression lieventämistä koskeva kysymys oli tässä tutkimuksessa asetettu juuri lisätyön ja uralla etenemisen kannattavuuden näkökulmasta.
Kaikista kyselyyn vastanneista 48 prosenttia oli täysin tai jossain määrin samaa mieltä siitä, että verotuksen progressiota pitäisi lieventää, jotta työnteko ja uralla eteneminen olisi nykyistä kannattavampaa.
Eri mieltä väitteen kanssa oli 36 prosenttia vastaajista ja 15 prosentilla ei ollut kantaa tai he eivät osanneet vastata.
Puolueet jakaantuvat myös verotuksen progressiokysymyksessä suhteellisen selkeästi. Kokoomuksen ja RKP:n kannattajien joukoissa neljä viidestä vastaajasta ovat progression lieventämisen kannalla. Myös perussuomalaisista 70 prosenttia yhtyi väittämään täysin tai jossain määrin.
Keskusta ja kristillisdemokraatit poikkeavat melko selvästi muista porvaripuolueista, sillä keskustalaisista väittämän kanssa samanmielisiä oli alle puolet (41 %) ja KD:ssa vain 35 prosenttia, joka on osuutena samaa suuruusluokkaa kuin SDP:n kannattajilla.
Demareista puolet on kysymyksen väitteestä erimielisiä, mutta toisaalta kuitenkin noin 34 prosenttia on samaa mieltä progression lieventämisestä. Vihreiden kannattajista 29 prosenttia on väitteen kanssa täysin tai jossain määrin samaa mieltä.
Vasemmistoliitossa progression lieventämiseen suhtaudutaan kaikkein nihkeimmin. Puolueen kannattajista 79 prosenttia on väittämän kanssa täysin tai jossain määrin eri mieltä.
Ajatuspaja Toivo summaa, että ainakin näiden neljän veropoliittisen kysymyksen valossa näyttää siltä, että kokoomuksen ja perussuomalaisten kannattajakunnat ovat hyvin lähellä toisiaan, ehkä lukuun ottamatta suhtautumista verotuksen progressioon. Progression keventämistä kannatetaan perussuomalaisten keskuudessa jonkin verran vähemmän kuin kokoomuksessa.
– Kuitenkin isossa kuvassa kokoomus ja perussuomalaiset ovat ainoat tässä tarkastelluista puolueista, joiden kannattajat ovat keskimääräistä vahvemmin kaikkien tässä esitettyjen väitteiden kannalla, ajatuspaja toteaa.
Keskustan kannattajat profiloituvat keskelle. Jos hallitus muodostettaisiin mahdollisimman yhtenäisen veropolitiikan varaan, keskusta olisi tämän kyselyn perusteella kannattajiensa veropoliittiseen ajatteluun nojaten varsin luonteva osa nykyistä hallituskoalitiota.
Vasemmisto–oikeisto -jako näkyy vastauksissa selvästi. Verotukseen liittyvissä kysymyksissä vasemmistoliiton ja perussuomalaisten kannattajat näyttävät olevan kaikkein kauimpana toisistaan.
– Monissa kysymyksissä ehkä hieman yllättäenkin vihreiden ja SDP:n kannattajien näkemykset jakaantuvat hyvin samankaltaisesti eri vastausvaihtoehtoihin. Joka tapauksessa tämäkin kysely omalta osaltaan vahvistaa näkemystä, että vihreiden kannattajat ovat talous- ja veropolitiikassa vasemmistopuolueiden rintamassa, Ajatuspaja sanoo.
Ajatuspaja Toivo teetti kyselyn Taloustutkimuksella. Raportissa eritellään vastausten jakaumaa vastanneiden puoluekannan mukaan. Se selvitettiin kysymällä, mitä puoluetta vastaajat olisivat äänestäneet, jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt. Tiedonkeruu toteutettiin Taloustutkimus Oy:n internet-paneelista 3.-5.10.2023. Aineisto on 1 230 vastaajaa, joka painotettiin iän, sukupuolen, asuinalueen ja talouden koon mukaan kohderyhmää edustavaksi.