Ympäristöteemat ja ilmastonmuutos tulevat myös viittomakieleen: B + monipuolinen = biodiversiteetti
Britanniassa kehitettiin 200 uutta ympäristöteemaista viittomaa ja niitä on vireillä saman verran lisää. Suomessa samanlaisia viittomia ei kehitetä, vaan ne syntyvät viittojien yhteisössä.
Ympäristöteemat tulivat rysäyksellä Britannian viittomakieleen. 200 uutta viittomaa käsittelevät muun muassa biodiversiteettiä, ekosysteemejä ja saastumista.
Myöhemmin on tulossa vielä toiset 200 viittomaa, jotka liittyvät energiaan ja ympäristön muuttumisen vaikutuksiin.
– Viittomakielen esittävä luonne tarjoaa ainutlaatuisen tavan olla yhteydessä ympäröivään maailmaan. Kuurojen opiskelijoiden ja tieteilijöiden ei enää tarvitse sormittaa monimutkaisia termejä, projektia johtava tohtori Audrey Cameron sanoo Guardian-lehden haastattelussa.
Kuurojen Liiton SignWiki-koordinaattori Pia Taalas kiittelee hanketta, mutta siinä on myös hankaluutensa.
– Viittomien luominen ei ole helppoa. Suurin haaste on ehkä se, kuinka viittomakielinen yhteisö ottaa viittomaehdotukset vastaan ja lopulta käyttöön. Viittomakielen käyttäjien näkökulmasta joku viittoma ei ehkä tunnu luontevalta tavalta viittoa. Britannian hankkeessa on kuitenkin toteutettu viittomia kahden yliopiston ja kielenkäyttäjien yhteistyönä, mikä on juuri oikea tapa edetä. Ilman kielenkäyttäjiä hanke ei toimisi, Taalas kommentoi.
Ympäristöteemat esillä Suomenkin viittomakielissä
Suomessa uusia viittomia ei palkallisena hanketyönä juurikaan kehitetä, vaan ne syntyvät viittojien keskuudessa. Edellinen viittomakielen lautakunnan käyttöön suosittelema viittoma oli ”euro”, 22 vuotta sitten. Samalla ”penni” muuttui ”sentiksi”.
Britannian suurhanketta selittää viittomakielen käyttäjien selvästi suurempi määrä. Heitä on 150 000 ja Suomessa tästä kymmenesosa. Äidinkielenään viittomakieltä käyttää 5 500 suomalaista, joista kuuroja on 3 000.
Britannian viittomia ei voi siirtää Suomen viittomakieliin, koska ne eroavat hyvin paljon toisistaan. Lainasanoja toki esiintyy. Kiinan ”korona”-viittoma otettiin käyttöön Suomessa.
Opetus- ja kulttuuriministeriö rahoittaa Kuurojen Liitossa suomalaisen ja suomenruotsalaisen viittomakielen sanakirjatyötä, viittomakielten huoltoa ja kielineuvontaa. SignWiki-kansalaissanakirja on myös tärkeä työkalu.
– Viittomien keruu ja toimittaminen sanakirjoihin syntyy viittomakielisen yhteisön tarpeista ja tahtotilasta. Emme siis päätä tai määrää viittomia tai viittomista, Taalas kertoo.
Ympäristö- ja energiateemat ovat viime aikoina olleet kovasti esillä viittomakielisten keskuudessa. Uusia ympäristöteemaisia viittomia liiton SignWiki-palvelussa on 17. Syksyllä kokoontuu kielipaja saman aiheen ympärille.
Ylen viittomakielisten uutisten toimittaja Mikaela Tillander toivottaa uudet termit tervetulleiksi.
– Ei ole aina kivaa sormittaa jatkuvasti uusia ilmastotermejä. Helpottaa kovasti jos uuden viittoman voi ottaa käyttöön nopeastikin, Tillander kertoo.
Säännöistä poikkeava viittoma ei toimi
Viittoman luominen ei ole yksinkertaista. Rakenteessa on useita sääntöjä. Jos viittomassa on esimerkiksi poikkeava käden muoto tai liike, se ei toimi.
– Osa viittomista lähtee heti lentoon ja jotkut jäävät unholaan, Taalas luonnehtii.
Mikaela Tillander on huomannut myös eron ikäluokkien välillä.
– Minusta tuntuu, että nuorempi sukupolvi ottaa uusia viittomia käyttöönsä ja vanhempi sukupolvi ei taas niitä ymmärrä, hän arvioi.