Maahanmuuttokeskustelu on Suomessa vinoutunutta, tutkija sanoo.
Suomen hallituksen hanke nostaa kansalaisuuteen vaadittua asumisaikaa sai lausuntokierroksella runsaasti kritiikkiä yritysmaailman edustajilta.
Suomen hallitus uudistaa kansalaisuuteen vaadittuja kriteerejä kolmessa eri osassa. Niistä ensimmäinen eli kansalaisuuteen vaadittavan asumisajan nostaminen on pian menossa eduskuntaan. Siinä Suomessa vaadittua asumisaikaa ollaan nostamassa viidestä kahdeksaan vuoteen, muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta.
Teknologiateollisuus kertoo lausunnossaan olevansa erittäin huolissaan Suomen maakuvasta ja kyvystä houkutella osaajia, jos laki toteutuu. Suomen start up -yhteisön mukaan asumisajan nosto heikentää osaajien houkuttelua.
Keskuskauppakamari taas muistutti, että Suomi käy jatkuvaa kilpailua osaajista ja että esimerkiksi Saksassa kansalaisuuteen vaadittavaa asumisaikaa on päädytty lyhentämään.
– Kansalaisuuden saaminen on myös keskeinen keino juurruttaa uusia tulijoita Suomeen ja rakentaa luottamusta siihen, että elämää ja työuraa kannattaa pitkäjänteisesti rakentaa täällä, järjestö lausui.
Lue lisää: Hoivakoteihin töihin tulleet filippiiniläiset kertovat: Tämä asia häkellyttää eniten
Myös työ- ja elinkeinoministeriö kertoi lausunnossaan jakavansa huolen, että asumisaikaan tehtävät muutokset saattavat osaltaan vähentää tai hidastaa koulutetun työvoiman pysyvämpää asettumista Suomeen.
– Kansalaisuuden saaminen parantaa kansainvälisen tutkimuskirjallisuuden perusteella maahanmuuttaneiden asemaa työmarkkinoilla merkittävästi, mikä on syytä huomioida kansalaisuuden saamisen asumisedellytystä pidennettäessä.
Suomen hallituksen suhtautuminen maahanmuuttoon, myös työperäiseen, on kokonaisuudessaan varsin kielteinen. Näin on lukuun ottamatta ”muutamia korulauseita työperäisen maahanmuuton tärkeydestä”, sanoi STT:lle maahanmuuttoon erikoistunut politiikan tutkija Pasi Saukkonen.
Työperäisestä maahanmuutosta on jo pitkään puhuttu ratkaisuna harmaantuvan Suomen huoltosuhteen korjaamiseen.
Hallituksen suunnitelmiin kuuluvat muun muassa työperäisen oleskeluluvan tulorajan nosto ja kansalaisuuden ja pysyvän oleskeluluvan saannin kiristykset. Työluvalla olevan on poistuttava maasta kolme kuukautta työsuhteen päättymisen jälkeen, jos uutta työtä ei löydy. Erityisasiantuntijoille on kaavailtu lakiin kuuden kuukauden poikkeusta.
Saukkonen sanoo, että minkään yksittäisen muutoksen vaikutuksia Suomen houkuttelevuuteen on vaikea arvioida.
Lue lisää: Ruokakauppoihin ei löytynyt enää työntekijöitä – osuuskauppa keksi hakea väkeä todella kaukaa
– Niitä on helppo liioitellakin. Mutta on selvää, että ei tämä Suomen houkuttelevuutta ja kiinnostavuutta millään muotoa lisää.
Hän toivoo, ettei osa hallituksen muutoksista menisi läpi. Niihin kuuluvat esimerkiksi kansalaisuuden ja oleskeluluvan saannin kiristäminen ja kolmen kuukauden sääntö.
– Jos haluamme, että ulkomaalaiset alkavat ajatella Suomea potentiaalisena maana asua ja työskennellä, niin on tavattoman haitallista pitää heitä epävarmuuden limbotilassa. Ne ihmiset, joista Suomi kilpailee, voivat lähteä myös muualle. Ja silloin tällaisilla asioilla on merkitystä.
Hänestä on myös syytä pohtia, millaisen signaalin suomalainen keskustelukulttuuri tällä hetkellä lähettää jo maassa oleville.
– Näissä mennään tutkimustiedon kannalta väärään suuntaan. Tämä ei tietenkään tarkoita, että oleskelulupa tai kansalaisuus pitäisi saada ilman mitään ehtoja. Mutta en myöskään näe, että olisi jotain erityistä syytä kiristää niiden saantia.
Saukkosen mukaan maahanmuuttokeskustelu on Suomessa vinoutunutta. Monia peruskäsityksiä olisi syytä korjata.
– Eihän meille ole tullut mitään suuria määriä maahanmuuttoa ja sekin joka on tullut, on keskittynyt lähinnä vain yhdelle kaupunkiseudulle.
Jos Suomeen suuntautuvaa työperäistä maahanmuuttoa halutaan edistää, sen tavoitteet tulisi määritellä selkeästi. Mitä tarvetta sillä halutaan täyttää ja keitä osaajia Suomeen tarkalleen ottaen halutaan?
– Pääkaupunkiseudulla toimii kansainvälisiä peliyrityksiä. Niiden on välttämätöntä saada tänne työvoimaa, jotta yrityksien tuottavuutta voidaan parantaa ja saada Suomeen verotuloja. Samalla meillä on sote-alalla huutava pula työntekijöistä. Se ei ehkä ole samalla tavalla taloudellista tuottavuutta lisäävä ala, mutta hyvinvointivaltion kulmakivi.