Zaporizzja aiheuttaa pelkoa: Nämä ovat pahimpia skenaarioita, mitä ydin­voimalan suhteen voisi tapahtua

Venäjän joukot valtasivat Euroopan suurimman ydinvoimalan Zaporizzjan maaliskuussa pian Ukrainaan hyökättyään.

Torstaina ydinvoimala kytkettiin irti sähköverkosta ensimmäistä kertaa historiansa aikana. Ukrainan valtion energiayhtiö Energoatomin mukaan syynä oli se, että läheiselle lämpövoimalalle kulkeva voimajohto oli vaurioitunut tulipalossa. Energoatomin mukaan irtikytkemisen syynä olivat voimalaa miehittävien venäläisten toimet.

Myöhemmin illalla yhtiö kertoi, että Zaporizzjan ydinvoimala oli jälleen liitetty sähköverkkoon, mutta kaikki kuusi laitosyksikköä olivat edelleen irti Ukrainan sähköverkosta.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kertoi Euroopan välttäneen säteilyonnettomuuden vain täpärästi ja varageneraattorien pitäneen ydinvoimalan turvallisena. Zelenskyi syytti Venäjää voimalinjan vaurioitumisesta ja vaati, että Kansainväliselle atomienergiajärjestö IAEA:lle järjestetään pääsy voimalan alueelle.

Säteilyturvakeskuksen (STUK) ydinvoimalaitosten valvontaosaston johtajan Tapani Virolaisen käsitys Zaporizzjan tilanteesta on se, että vaikka ydinvoimalan laitosyksiköt eivät tällä hetkellä tuota Ukrainan sähköverkkoon sähköä, voimala saa omiin tarpeisiinsa tulevan sähkön kuitenkin edelleen Ukrainan sähköverkosta.

The Guardian -lehden tietojen mukaan Venäjä on kehittänyt tarkan suunnitelman Zaporizzjan ydinvoimalan katkaisemisesta maan sähköverkosta.

Voimalan laitosyksiköt itsessään tarvitsevat sähköä, jotta niiden jäähdytys- ja turvallisuusjärjestelmät toimivat.

Virolainen kertoo, että ydinvoimaloissa pyritään ensisijaisesti siihen, että sähkönsyöttö laitokselle tulee ulkoisesta sähköverkosta, eikä sisäisiä varageneraattorijärjestelmiä, eli turvallisuusjärjestelmiä, tarvitsisi käyttää.

Virolaisen mukaan tarpeen tullen diesel-sähköllä toimivia varageneraattoreita voitaisiin kyllä käyttää pidempiäkin aikoja, mikäli laitokseen vain pystytään toimittamaan diesel-polttoainetta.

Laitoksen toimiminen varageneraattoreilla ei kuitenkaan ole optimaalinen tila laitoksen turvallisuuden näkökulmasta, vaan riskit kasvavat, kun ulkoinen sähköntulo laitokseen keskeytyy.

–Turvallisuuden kannalta olisi parempi, että laitos saisi sähkönsyöttönsä ulkoisesta verkosta. Vaikkei se mihinkään välittömään hätään johdakaan, jos sähkön ulkoinen syöttö loppuu, Virolainen arvioi.

Zaporizzjan ydinvoimalan alueelle on kohdistettu elokuussa iskuja, joista Ukraina ja Venäjä ovat syyttäneet toisiaan.

Tutkivaan journalismiin erikoistunut verkkolehti Insider kertoi aiemmin elokuussa, että ydinvoimalan alueella on noin 500 venäläissotilasta sekä runsaasti sotilaskalustoa, ja voimalaa ympäröivä alue on venäläisjoukkojen miinoittama.

– Sotilaallisen voiman käyttö on suurin riski. Ydinvoimalaitoksia ei ole rakennettu kestämään sotaa.

Virolaisen mukaan suurin laitokseen kohdistuva uhka on se, että rakennukset, joissa on jäähdytys- ja turvajärjestelmiä, vahingoittuisivat niin, että järjestelmät eivät enää toimisi.

– Silloin jälkilämmön poisto rakennuksesta estyisi. Toinen aspekti on betonisuojarakennus reaktorien ympärillä. Eli jos se vahingoittuisi, eikä olisi enää tiivis.

Pahin mahdollinen kuviteltavissa oleva kombinaatio olisi Virolaisen mukaan tilanne, jossa nämä kaksi seikkaa yhdistyisivät. Toisin sanoen tilanne, jossa sekä ulkoisen sähkön syöttö että hätädieselgeneraattorien toiminta lakkaisi ja lisäksi betoniset suojarakennukset olisivat samanaikaisesti vahingoittuneet.

–Jos dieselhätägeneraattoritkaan eivät toimisi, reaktoreiden jäähdytys ei enää onnistuisi, ja ne alkaisivat kuumentua. Jollain aikavälillä tämä johtaisi siihen, että ydinpolttoaine alkaisi sulaa reaktorissa ja radioaktiivisia aineita vapautuisi suojarakennukseen. Ja jos suojarakennus olisi samaan aikaan rikki, niin säteilypäästö pääsisi suojarakennuksesta ympäristöön.

Mahdollisen ydinonnettomuuden sattuessa säteilyvaara olisi luonnollisesti kaikkein pahinta laitospaikalla ja sen välittömässä ympäristössä. Virolainen arvioi, että nopeita evakuointitoimenpiteitä tai sisälle suojautumista vaadittaisiin muutamien kymmenien kilometrien säteellä.

– Olemme arvioineet, että 100–200 kilometriä on alue, jonka sisällä saatettaisiin tarvita välittömiä suojautumistoimenpiteitä, kuten sisälle suojautumista.

Mikäli ympäristöön pääsisi radioaktiivisia aineita, niiden leviämisalueen laajuus riippuisi muun muassa tuulista ja sateista.

– Olemme Suomessa niin kaukana, että ei ole kovin realistinen skenaario, että radioaktiivisia aineita tulisi merkittäviä määriä tänne saakka. Mutta en halua sanoa, etteikö niitä voisi levitä Ukrainan naapurimaihin, koska ei se välttämättä pitäisi paikkaansa, vaan asia riippuu monesta eri tekijästä.

Virolainen arvioi, että pahimmassakaan skenaariossa Zaporizzjasta ei kuitenkaan tulisi niin sanottua uutta Tshernobyliä, koska Zaporizzjan laitoksen reaktorit ovat erilaiset kuin Tshernobylin ydinvoimalassa. Tshernobylissä tapahtui vuonna 1986 historian tuhoisin ydinvoimalaonnettomuus.

– Zaporizzjassa ei ole grafiittia, mikä paloi Tshernobylin reaktorin sisällä ja nousi tulipalossa ilmakehään levittäen säteileviä hiukkasia hyvin nopeasti hyvin laajalle alueelle. Zaporizzjassa on painevesireaktoreita, vastaavia kuin vaikkapa Loviisan reaktorit Suomessa. Ne ovat luontaisesti turvallisempia kuin Tshernobylissä olleet.

Pitkässä juoksussa mahdollisesta onnettomuudesta seuraisi maankäytön rajoituksia laitospaikalla ja sen ympäristössä. Lisäksi seurauksena olisi todennäköisesti alkutuotannon rajoituksia.

– Eli esimerkiksi ukrainalaista viljaa, vihanneksia ja lihaa voitaisiin joutua jättämään käyttämättä. Nämä seuraukset voisivat olla hyvin merkittäviä, jos pahin mahdollinen tapahtuisi.

Venäjä ei ole toistuvista pyynnöistä huolimatta päästänyt YK:n alaisen Kansainvälisen atomienergiajärjestö IAEA:n tarkastajia miehittämänsä ydinvoimalan alueelle.

Ukrainan viranomaisten loppuviikosta kertoman mukaan IAEA:n edustajat saattaisivat päästä tarkastuskäynnille Zaporizzjan ydinvoimalaan ensi viikolla. Torstaina IAEA kertoi olevansa Venäjän kanssa ”hyvin lähellä” sopimusta tarkastuskäynnin sallimisesta.

Virolainen korostaa olevan tärkeää, että IAEA pääsisi käymään sisällä Zaporizzjan laitoksessa mahdollisimman pian.

– Jotta he voisivat todentaa laitoksen teknistä kuntoa ja sitä, ovatko käyttöedellytykset kunnossa. Tämä tilanne on kestänyt niin pitkään, että siellä pitäisi pian jo tiettyjä tarkastuksiakin tehdä laitoksen järjestelmiin.

– Lopullinen ratkaisu tässä tilanteessa on se, että sotilaat poistuisivat laitosalueelta, eikä iskuja ulotettaisi alueelle.

IAEA on kertonut pitävänsä Zaporizzjan ydinvoimalan tilannetta uhkaavana, koska kaikkia turvallisuusmääräyksiä on rikottu.

Ukraina on syyttänyt Venäjän käyttävän ydinvoimalaa kilpenä estääkseen Ukrainan hyökkäyksiä.