10 kysymystä ja vastausta koronan uudesta virusmuunnoksesta: rokotetutkija kertoo, mitä omikronista ja rokotteista nyt tiedetään
Virukset muuntuvat koko ajan. Näin tekee myös koronavirus, SARS-CoV-2.
Kun virukset lisääntyvät, niiden perimään ilmaantuu muutoksia eli mutaatioita. Muuntuneet virukset eli variantit saattavat poiketa aiemmin tavatuista viruskannoista.
Maailmalla kiertää koronaviruksen useita eri muunnoksia ja uusia tulee jatkuvasti. Nyt epätietoisuutta on herättänyt omikronmuunnos, joka havaittiin Etelä-Afrikassa marraskuussa.
Tampereen yliopiston Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet lupautui kertomaan virusmuunnoksista kansantajuisesti.
Jutussa on käytetty myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tietoja (siirryt toiseen palveluun) virusmuunnoksista ja aiempaa solubiologin haastattelua virusmuunnoksista.
1. Mitä omikronista tiedetään?
Uusi koronavirusmuunnos havaittiin Etelä-Afrikassa marraskuussa tänä vuonna. Maailman terveysjärjestö WHO luokitteli sen huolestuttavaksi virusvarianttilinjaksi (VOC) ja nimesi sen omikronvirusmuunnokseksi.
Ensimmäiset havainnot variantista on tehty marraskuussa Botswanassa, Etelä-Afrikassa ja Hongkongissa, jossa muunnos todettiin Etelä-Afrikasta tulleella matkustajalla.
– Omikronvariantti on yleistynyt nopeasti Etelä-Afrikassa tullen valtamuunnokseksi poikkeuksellisen pian ilmestymisensä jälkeen. Nopeaa suhteellista yleistymistä Etelä-Afrikassa toki selittää se, että vielä pari viikkoa sitten koronatilanne oli maassa hyvin rauhallinen, Mika Rämet sanoo.
Täällä on lisää tietoa omikronista:
2. Miten se poikkeaa muista koronaviruksesta?
Muunnos poikkeaa huomattavasti muista koronaviruslinjoista: sen piikkiproteiinissa on havaittu olevan 26–32 mutaatiota.
– Nopean yleistymisen lisäksi omikron on erityisen seurattava siksi, että se eroaa aiemmista koronaviruksen varianteista poikkeuksellisen paljon myös rokotesuojan kannalta keskeisen piikkiproteiinin osalta, Rämet sanoo.
3. Mitkä ovat avoimet kysymykset, mihin halutaan ensin tietoa?
Lisätutkimuksia omikronvariantista tehdään parhaillaan. Tutkimuksissa arvioidaan sitä, leviääkö virusmuunnos muita herkemmin sekä sitä, pystyykö se kiertämään koronarokotteiden ja aiemman koronavirusinfektion antamaa suojaa.
Lisäksi kerätään tietoa virusmuunnoksen aiheuttamasta taudinkuvasta.
– Keskeisimpiä asioita on saada tietää muunnoksen aiheuttaman taudin vakavuus, kuinka hyvin nykyiset rokotteet suojaavat ja kuinka tarttuva variantti on. Sitäkään ei vielä tiedetä, tuleeko omikron syrjäyttämään deltavariantin, Rämet sanoo.
4 Jos rokotteita pitää muuttaa, kauanko siinä kestää?
Päivitetty rokotus pitää kehittää, valmistaa ja sitä pitää tutkia. Silti rokotteita on saatavilla Rämetin mukaan hämmästyttävän nopeasti. Useat koronarokotteiden valmistajat ovatkin jo ilmoittaneet suunnitelmistaan päivittää rokotteensa omikronvariantin mukaiseksi.
– Tarvittaessa varianttipäivitettyjä rokotteita on saatavissa sadan päivän kuluessa, Mika Rämet arvioi.
Esimerkiksi Moderna kertoi suunnitelleensa nykyisen koronarokotteensa kahdessa päivässä (siirryt toiseen palveluun)koronaviruksen julkistamisen jälkeen. Yhtiöltä meni 42 päivää kliiniseen käyttöön soveltuvan rokotteen valmistamiseen ja tutkimukset ihmisillä alkoivat 63 vuorokaudessa.
Kliinisissä kokeissa varmistetaan rokotteen muodostama puolustusvaste ja rokotteen siedettävyys. Koska kyseessä on kerta-annoksena annettava tehoste, tuloksia saadaan nopeasti. Tutkimuksiin osallistuu muutamasta sadasta muutamaan tuhanteen tutkittavaa riippuen esimerkiksi siitä, arvioidaanko tutkimuksella yhtä vai useampaa annosta ja rokotevaihtoehtoa.
– Tarvittaessa rokotteen päivittäminen omikronvariantin mukaiseksi ja kliinisten kokeiden aloittaminen edennee vielä tätäkin nopeammin, Rämet arvioi.
5. Mitä tiedetään rokotteista ja omikronista nyt?
Tässä vaiheessa ei vielä paljoa. Sekä Moderna että Biontech ovat spekuloineet rokotteittensa toimivuutta, mutta nämä ovat spekulaatioita.
– Itse pidän yllättävänä, mikäli rokotteilla ei ole suojaa etenkään vakavaa tautimuotoa vastaan. Vastauksia saadaan kahden viikon kuluessa. Voi olla, että omikronin vuoksi kolmannen rokoteannoksen merkitys vielä korostuu, mutta aika näyttää, Rämet sanoo.
6. Onko muita tunnettuja koronan virusmuunnoksia nyt tiedossa?
Maailmalla kiertää useita eri koronaviruksen muunnoksia ja uusia kehittyy jatkuvasti. Deltamuunnos on tällä hetkellä lähes kaikkialla maailmassa valtavariantti.
– Alfa, beta, gamma, delta ja nyt omikron ovat huolta aiheuttavia VOC-muunnoksia, eli variants of concern, Rämet kertoo.
7. Miten virusmuunnokset löydetään?
Suomessa tehostetaan muunnosten seurantaa muun muassa rajanäytteissä. Omikronvirusmuunnoshavainnot varmistetaan sekvensoimalla, missä saattaa kestää useita päiviä
Sekvensoimalla eli määrittämällä positiivisesta koronanäytteestä katsotaan koko viruksen perimä tai tiettyjä osia siitä. Normaali diagnostiikka ei yleensä tee eroa eri viruskantojen välillä, vaan kannan varmistaminen vaatii lisätöitä.
Kaikkia todettuja tartuntoja ei Suomessa sekvensoida, vaan näytteistä tutkitaan otos.
8. Miten virusmuunnoksia voi välttää?
Omikronvirusmuunnoksen leviämistä torjutaan THL:n mukaan kuten muitakin koronavirusmuunnoksia: huolehtimalla suositusten mukaisesta rokotesuojasta, hyvästä käsi- ja maskihygieniasta sekä turvaväleistä. Jos saat oireita, pysy kotona ja mene tarvittaessa koronatestiin.
- pidä yli kahden metrin turvaväli muihin
- huolehdi hyvästä käsi- ja yskimishygieniasta
- käytä kasvomaskia, kun liikkuu paikoissa, joissa on muita ihmisiä
- mene koronatestiin, jos saat koronan oireita
9. Mitä vaikutusta ihmisille voi olla koronavirusten muuntumisesta?
Virus voi muuntua niin paljon, ettei rokote tehoa enää yhtä hyvin. Tätä torjutaan kehittämällä rokotteita.
Yksi avoinna oleva kysymys on, suojaako sairastettu koronainfektio uudelta sairastumiselta.
Toisaalta myös itse viruksen toiminta voi muuttua. Se voi monistua nopeammin, olla joiltain osin kestävämpi tai muuten tehokkaampi.
Jos virusmuunnos tarttuu helpommin kuin aiempi viruskanta, se sairastuttaa todennäköisesti enemmän ihmisiä kuin alkuperäinen virus. Nopea leviäminen tarkoittaa käytännössä aiempaa suurempaa kuolleisuutta. Mitä enemmän sairastuneita, sitä enemmän todennäköisesti myös kuolleita.
10. Pitääkö omikronista olla huolissaan?
Variantin leviämistä, sen aiheuttaman taudin vakavuutta ja rokotesuojan toimivuutta tulee seurata. Tarvittaessa rokotteita voidaan myös päivittää.
Mika Rämet toivoo, että omikronmuunnos aiheuttaa deltamuunnosta lievemmän taudin.
– Tärkein varautuminen tällä hetkellä on huolehtia omista koronarokotuksistaan, oli kyseessä sitten ensimmäinen, toinen tai kolmas annos.