14 harhaluuloa laihduttamisesta ja terveellisestä ruoasta – unohda nämä uskomukset heti

Syömiseen, ruokavalion terveellisyyteen ja laihtumiseen liittyy paljon erilaisia harhakäsityksiä.

Selvitimme painonhallintaryhmiä ohjaavan Terveystalon ravitsemusterapeutin Maare Kauppisen, Painonhallinnan vertaistukiyhdistys ry:n puheenjohtajan Ritva Mantereen sekä ravitsemusasiantuntija Patrik Borgin kanssa, millaisia ovat tyypillisimmät terveelliseen ruokavalioon ja laihduttamiseen liittyvät harhaluulot.

1. Syö vähän, laihdut

– Tämä on todella yleinen ajatus, kun lähdetään pudottamaan painoa: syödään liian vähän ja pieniä annoksia. Esimerkiksi aamulla saatetaan syödä pieni annos puuroa ja sen kanssa terveellisesti marjoja sekä kuppi kahvia tai teetä. Se on hyvä pohja, mutta sisältää aivan liian vähän energiaa eikä rasvaa ja proteiineja juuri ollenkaan, sanoo Maare Kauppinen.

Kevyen aamupalan jälkeen nälkä kasvaa, mutta laihduttaja syö lounaaksi kevyen salaatin, jossa ei ole juuri nimeksikään proteiinia. Myös leivät jätetään väliin, koska pelätään hiilihydraatteja.

– lltapäivällä, kun pitäisi syödä jotakin, otetaankin vain kolme kuppia kahvia, koska laihdutetaan. Nälkävelkaa kertyy koko ajan. Töiden jälkeen tilanne sitten repeää, kun mennään hirveässä nälässä kauppaan. Illalla repsahdetaan naposteluun tai hallitsemattomaan syömiseen.

Ritva Mantereen mukaan on tavallista, että ihmiset uskovat makeanhimon olevan jokin yliluonnollinen ilmiö.

– Ei ymmärretä, että se johtuu siitä, kun päivän aikana ei ole syöty riittävästi tai on syöty liian harvoin. Verensokeri on alkanut heittelehtimään. Varsinkin proteiinia ja kuituja on saatu liian vähän. Nälkä muuttaa helposti muotoaan makeanhimoksi viimeistään illalla.

2. Energiamäärä minimiin

Moni päättää ryhtyä syömään terveellisesti siten, että laskee kalorit minimiin, 1200–1600 kilokaloriin päivässä, jolloin elimistö voi mennä säästöliekeille.

– Syödään liian vähän ja ihmetellään, kun paino ei putoa. Tai sitten paino putoaa arkena, kunnes viikonloppuna annetaan itselle lupa nauttia. Kauhea itsensä kiduttaminen palkitaan ylensyömisellä, ja taas ollaan samassa pisteessä.

Kauppisen neuvo kuuluu: Syökää riittävästi ja monipuolisesti.

– Kun syö hyvin arkena, on syöminen usein kohtuullisempaa viikonloppuisin. Mitään ruoka-ainetta tai ravintoaineryhmää ei tarvitse jättää pois.

3. Kala on terveellistä ja sillä laihtuu

Ritva Mantere toteaa kalan olevan terveellistä, mutta jos se on suolaista, se kerryttää nestettä elimistöön.

Painonhallintaryhmässä mukana oleva saattaa ihmetellä, miksi paino on noussut edellisestä kerrasta vaikkapa kilon, vaikka olisi noudattanut sovittuja kalorimääriä eikä ole syönyt mitään ylimääräistä.

– Kun sitten puretaan edellispäivien syömisiä, selviää, että ”sitä ihanaa graavilohta tuli syötyä vähän enemmänkin, kun se oli tarjouksessa”. Rasvan määrä ei sinänsä ole lisääntynyt, mutta suola on sitonut nestettä elimistöön, eikä se ole ehtinyt vielä poistua vähäisen liikkumisen takia.

Ravitsemusasiantuntija ja lihavuustutkija Patrik Borg kuitenkin toteaa kalan olevan silti aina terveellinen vaihtoehto.

– Sanoisin, että kalassa jäädään plussalle, vaikka se olisi suolaista.

4. Nestemäisessä ravinnossa ei ole kaloreita

– Saatetaan katsoa hirveän tarkkaan mitä syödään ja syödä terveellisesti, mutta ei vältetä alkoholia. Monilla ihmisillä on se käsitys, että alkoholia ei lasketa eikä siinä ole kaloreita. Monesti tämä liittyy siihen, että on kauhea stressi ja otetaan päivän päätteeksi jotain rentouttavaa, sanoo Maare Kauppinen.

5. Alkoholilla saa paremmat unet

Moni ylipainon kanssa kamppaileva on löytänyt alkoholista hyvän keinon parempiin uniin. Kyse on kuitenkin harhaluulosta. Maare Kauppisen mukaan alkoholilla voi kyllä nukahtaa paremmin, mutta unen laatu on surkea.

– Jo yhden alkoholiannoksen jälkeen unen laatu on tutkitusti huonompaa. Samansuuntainen vaikutus on liian suurella ruokamäärällä juuri ennen nukkumaanmenoa.

6. On sama mihin aikaan päivästä syö

Moni ajattelee, että on sama, syökö suurimman osan päivän kaloreista illalla vai jakaako ne monelle eri aterialle. Tämä ei pidä paikkaansa, sillä illalla saatu energia heikentää unen laatua ja vaikuttaa sitä kautta painoon.

– Moni myös unohtaa, että terveellisen syömisen lisäksi pitäisi nukkua riittävästi. Jos unen määrä on kroonisesti liian pieni, painon pudottaminen on vaikeaa. Tutkimusten mukaan 8–8,5 tuntia nukkuvat laihtuivat paremmin kuin ne, jotka nukkuivat 6 tuntia, vaikka molemmat tutkimusryhmät söivät samalla tavalla ohjeiden mukaan.

Vaikka illalla kannattaa syödä kevyemmin, on kuitenkin hyvä syödä jotain, jos on nälkä.

– Vanha neuvo olla syömättä iltakuuden jälkeen ei sovi suurimmalle osalle ihmisistä.

7. Stressi laihduttaa

Stressi ei laihduta, vaan se yleensä huonontaa nukkumista, mikä aiheuttaa lihomista. Laihduttaminenkin voi aiheuttaa stressiä.

– On tapauksia, että arkena paino ei putoa, vaikka noudatetaan ateriarytmiä ja syödään terveellisesti, mutta se putoaa, kun lähdetään lomalle ja syödään paljon epäterveellisemmin. Tämä kertoo siitä, että koneisto ei toimi arkena eikä päästä energiavarastoja liikkeelle, kun ollaan stressaantuneita.

Kauppinen neuvoo välttämään tiukkoja painotavoitteita ja kysymään, miksi ihmeessä pitäisi pudottaa esimerkiksi viisi kiloa jouluun mennessä. Tavallinen tarina menee niin, että kilot tulevat aina takaisin, jos elintapamuutokset eivät jää pysyviksi.

– Jos ei ole terveyssyistä pakko laihtua, silloin ei tarvitse laihduttaa. Liikaa tuijotetaan painoindeksitaulukoita, jos verikokeet ja verenpaineet ovat ok. Valitettavasti terveydenhuollossakin usein kannustetaan laihduttamaan ilman oikeaa syytä. Monet ovat niin auktoriteettiuskoisia, että aloittavat laihduttamisen kuka mitenkin. Jos on häiriintynyt suhde syömiseen ja ruokaan, se on väärä neuvo.

– Tutkimuksien mukaan ihminen on sitä lihavampi mitä enemmän hän on laihduttanut. Jos vain keskittyy laihduttamiseen, fokus on väärässä asiassa, ei hyvinvoinnissa.

8. Laihtuminen edellyttää tiukkaa itsekuria

Painonpudotuksessa onnistuminen ei edellytä tiukkaa itsekuria ja äärimmäistä ehdottomuutta. Nykyään puhutaan paljon joustavasta syömisestä ja itsemyötätunnosta, mikä Kauppisen mukaan ymmärretään usein väärin.

– Se ei tarkoita, että olisi vastuuton ja välinpitämätön, jos on itselleen armollinen ja myötätuntoinen sekä joustaa syömisessä. Jos ottaa tavoitteen ja suunnan, välillä voi käydä niin, että tuleekin herkuteltua. Se ei tarkoita epäonnistumista. Sen jälkeen vaan jatketaan eteenpäin.

Myös Painonhallinnan vertaistukiyhdistys ry:n ryhmissä korostetaan sitä, ettei painonhallinnassa ole kyse mistään kuurista tai projektista, vaan terveyttä ja hyvinvointia edistävästä elintavasta.

– Monet yllättyvätkin siitä, että meidän ryhmässä mikään syöminen ei ole kiellettyä ja herkutteluun jopa kannustetaan, muttei joka päivä, kertoo Ritva Mantere.

9. Liikunta laihduttaa

– Jos liikunnalla hakee parempaa kuntoa ja oloa, voi saada paremman tuntuman omaan kehoonsa ja oppii tulkitsemaan nälkä- kylläisyysviestejä.

Liikunnalla ja liikunnalla on eroa. Samoin sillä, mitä liikuntasuorituksen alla ja sen jälkeen syödään.

– Jos syö koko ajan liian vähän ja yrittää samaan aikaan tavoitteellisesti treenata, se ei ole tehokasta eikä siitä tule mitään, ja treenin jälkeen helposti tulee ahmittua. Toisaalta voi käydä niinkin, että tankkaa liikaa.

Jos viikonloppuna liikkuu paljon ja syö liian vähän, aineenvaihdunta on kiihtyneessä tilassa vielä maanantainakin, jolloin ahmimisen välttämiseksi kannattaa syödä ylimääräisiä välipaloja.

10. Banaani lihottaa

Banaanin lihottavuus on harhaluulojen klassikko ja urbaanilegenda.

– Tuskinpa löydämme banaanien lihottamaa ihmistä. Päivässä voi syödä ainakin 7–8 hedelmää, ja ollaan tutkimusten mukaan terveyden puolella. 15 voi olla jo liikaa, eikä silloin jaksa syödä muuta ruokaa, summaa Patrik Borg.

11. Pakastetuissa kasviksissa ei ole vitamiineja

Borgin mukaan pakastetuissa kasviksissa voi olla jopa enemmän antioksidantteja kuin tuoretavaroissa.

– Ne voivat vähän vähentyä kuumennettaessa, mutta missään nimessä ei pidä ajatella, ettei kasviksia kannata kuumentaa. Kaikki keinot ovat sallittuja, kunhan kasvisten käyttöä saa lisättyä.

12. Tumma leipä on aina terveellistä, vaalea epäterveellistä

Sekä tumma että vaalea leipä voivat olla terveellisiä, jos ne on valmistettu täysjyvästä ja sisältävät runsaasti kuitua.

13. Vähärasvaiset maitotuotteet ovat terveellisempiä

– Jatkuva nollaprosentin tai vähärasvaisuuden hakeminen ei ole maitotuotteissa tarpeen, sillä niiden ruokamatriisi neutraloi rasvan vaikutusta. Yltiörasvattomuudesta ei ole maitohyllyssä juurikaan hyötyä, mutta itselle maistuvia vähärasvaisempia vaihtoehtoja voi silti valita, kertoo Borg.

14. Kaikki einekset ovat epäterveellisiä

– On monia eineksiä, jotka ovat sellaisenaan hyviä aterioita, varsinkin, kun laittaa kasviksia kylkeen. Halvimmissa eineksissä voi puuttua proteiineja, mutta ehdottomasti einekset mahtuvat hyvään ruokavalioon, Borg muistuttaa.