Tällainen on kasvo­hermo­halvaus, jonka oireet voivat sekoittua aivo­infarktiin – Pirkko Mannola sairastui

Viihdetaiteilija Pirkko Mannola, 85, on sairastunut kasvohermohalvaukseen, minkä vuoksi hän joutuu jättäytymään pois Aikalaiset-kiertueelta.

Oireet alkoivat, kun hän oli menossa joogaan ja huomasi toisen puolen kasvoistaan roikkuvan.

– Pelästyin, soitin tutulle lääkärille ja kerroin oireet. Hän sanoi, että kyllä sinun pitää nyt nopeasti ottaa taksi ja lähteä Jorviin päivystykseen, Mannola kertoi.

Mannola oli tutkittavana neurologisella osastolla, ja tutkimuksissa suljettiin pois aivoinfarktin, kasvaimen ja Alzheimerin taudin mahdollisuus.

– Tietysti epäiltiin, että olisi ollut vakavampaa, sitähän ei siinä vaiheessa osaa sanoa. He lähettivät heti neurologiselle osastolle, ja siellä olin tutkimuksissa viisi päivää. Sain hyvää hoitoa, Mannola kiitteli.

Tunnista oireet

– Kasvohermohalvaus voi olla aivoperäinen tai hermosta johtuva eli perifeerinen kasvohermohalvaus, kertoo korva-, nenä- ja kurkkutautiopin professori Heikki Irjala, joka työskentelee ylilääkärinä Turun yliopistollisessa keskussairaalassa.

Irjala ei kommentoi Mannolan kasvohermohalvausta vaan kertoo sairaudesta yleisellä tasolla.

Hermoperäinen kasvohermohalvaus on melko nopeasti alkava tila. Se näkyy toisella puolella kasvoja, ja oireita ovat suupielen roikkuminen sekä nenän ja suupielen nasolabiaalijuonteen oikeneminen.

– Tyyppioire on suupielen roikkuminen niin, että jos juo nestettä, se valuu suusta ulos.

Lisäksi otsarypyt siliävät ja silmän yläluomi roikkuu.

– Kulmakarva roikkuu, eikä silmää saa kunnolla ummistettua, Irjala kertoo.

Terveyskirjaston mukaan kasvojen kosketustunto on tallella, mutta iho saattaa tuntua puutuneelta. Myös makuaistissa saattaa esiintyä häiriöitä.

Mikä kasvohermohalvauksen aiheuttaa?

Irjala sanoo, että kasvohermo kulkee lähellä korvalokerostoa, ja siksi paha korvatulehdus voi aiheuttaa kasvohermohalvauksen.

Muita tunnettuja syitä ovat borrelioosi sekä vyöruusu, jonka aiheuttaa herpesvirus.

– Tilan voi aiheuttaa myös hermon vaurioituminen esimerkiksi liikenneonnettomuudessa.

Tavallisimmassa tapauksessa kasvohermohalvaukseen ei kuitenkaan ole osoitettavissa mitään erityistä syytä. Tällöin halvausta kutsutaan Bellin pareesiksi.

– Bellin pareesin on ajateltu johtuvan jonkinlaisesta hermon tulehdustilasta, mutta sen riskitekijöitä tai ehkäisykeinoja ei tunneta. Bellin pareesin toteaminen onkin poissulkudiagnostiikkaa eli suljetaan pois, ettei halvaus ole minkään muun syyn aiheuttama.

Hakeudu nopeasti hoitoon

Kasvohermohalvaus voi tulla kenelle tahansa. Terveyskirjaston mukaan siihen sairastuu vuosittain 2–3 henkeä 10 000:ta kohden, mikä tarkoittaa, että noin joka 60. suomalainen saa kasvohermohalvauksen elämänsä aikana.

– Sen voi saada oikeastaan missä iässä tahansa. Kyseessä ei ole aivan jokapäiväinen sairaus, mutta ei se myöskään harvinaissairauksiin kuulu, Irjala luonnehtii.

Jos kasvoihin ilmestyy halvauksen oireita, nopea hoitoon hakeutuminen on tärkeää. Etenkin aluksi voi olla vaikea erottaa, onko kyseessä vakava aivoinfarktin oire.

– Kasvojen halvausoireet ovat joka tapauksessa syy hakeutua päivystykseen. Vaikka kyseessä olisi Bellin pareesi, siinäkin hoito tehoaa paremmin, kun se aloitetaan ajoissa, Irjala korostaa.

Bellin pareesia hoidetaan kortisonilla, itsehoidolla sen kulkuun ei voi vaikuttaa. Tila yleensä paranee myös itsekseen muutamassa kuukaudessa.

– Ennuste on varsin hyvä. Paranemista voi tapahtua jopa puoleen vuoteen asti, mutta tavallisesti toipuminen on paljon nopeampaa. Noin kolmasosalle potilaista voi jäädä jonkinlaista kasvohermon hitautta tai heikkoutta, mutta pääsääntöisesti potilailla kasvot palautuvat ennalleen.