Warning: PHP Request Startup: open(/var/cpanel/php/sessions/ea-php82/sess_4f5faaf9865f21d30385e77ec1cf38a8, O_RDWR) failed: Disk quota exceeded (122) in Unknown on line 0

Warning: PHP Request Startup: Failed to read session data: files (path: /var/cpanel/php/sessions/ea-php82) in Unknown on line 0

Warning: Cannot modify header information - headers already sent in /home/u4578291/uutisalue.news/wp-content/plugins/wp-rocket/inc/classes/Buffer/class-cache.php on line 157
Poistettu luomi ja palanen suolesta päätyvät arkistoihin, joissa on suomalaisista miljoonia näytteitä – Uutisalue
Banner Before Header

Poistettu luomi ja palanen suolesta päätyvät arkistoihin, joissa on suomalaisista miljoonia näytteitä

Oletko ollut tähystyksessä tai luomenpoistossa? Olet todennäköisesti olet osa valtavaa suomalaista näytearkistoa, jota lääketieteellinen tutkimus voi hyödyntää.

Jos suolestasi otetaan tähystyksen yhteydessä näyte, patologi tarkastaa sen. Sitten lääkärityöryhmä päättää, millaista hoitoa tilanne vaatii.

Sen jälkeen näyte tallennetaan.

Suomessa on kymmeniä erilaisia arkistoja. Isosta osasta suomalaisista on niissä näytteitä.

Näytteet parafiiniin ja pahvilaatikkoon

Iso osa näytteistä otetaan hoitotilanteissa. Näyte voidaan ottaa vaikka ihosta, suolesta, virtsarakosta, sisäelimistä tai suun limakalvolta.

Sairaalat tallentavat näytteitä omiin arkistoihinsa.

Osa näytteistä saadaan ruumiinavauksista.

Porissa toimivan Satasairaalan obduktio-osastolle vainajan tuo hautaustoimiston auto. Kylmiössä on tilaa kymmenille vainajille. Näkymä on tuttu television rikossarjoista.

Valkoisiin pukeutunut patologian ylilääkäri Markku Aaltonen ja vihreisiin pukeutunut obduktioavustaja Kalle Suomi keskustelemassa leikkauspöydän yli.

Työnjako: patologi Markku Aaltonen tutkii ja obduktioavustaja Kalle Suomi valmistelee vainajan. Hän avaa ruumiin ja nostaa sisäelimet sivupöydälle. Kuva: Anna-Mari Vuollet / Yle

Satasairaalan patologian ylilääkäri Markku Aaltonen tutkii ruumiinavauksessa elimet.

Ensin se tapahtuu silmämääräisesti. Hän tunnustelee jokaisen elimen myös käsin. Maksa voi näyttää tavalliselta, mutta tunnustelemalla elimessä onkin jotain erikoista, joka kiinnostaa.

Elimistä otetaan rutiininäytteet, jotka valetaan parafiiniin.

Mahatähystyksen kudosnäytteittä kasetteihin tallennettuna.

Näytteet valetaan pieneen kasettiin, niin sanottuun kudosblokkiin. Se säilyttää näytteet yli sata vuotta. Kuva: Anna-Mari Vuollet / Yle

Satasairaalassa näytteet ovat hyvässä järjestyksessä pahvilaatikoissa rakennuksen pohjakerroksessa, jossa on tasainen lämpötila ja hyvä ilmanvaihto.

– Näytteistä voidaan tehdä uusia leikkeitä laboratoriossa. Jos ihmiseltä on joskus poistettu jotain lääketieteellisessä operaatiossa, on hänestä kudosnäyte tallessa, Aaltonen kertoo.

Biopankki tallettaa vain luvalla

Moni potilas antaa luvan näytteiden tallentamiseen biopankkeihin, joita on Suomessa on 11. Ne ovat kudosnäytteiden suurarkisto.

Yhtä Suomen suurimmista biopankeista hallinnoi THL. Näytteitä on siellä yli kaksi miljoona, noin 235 000 ihmiseltä.

Biopankkiin tallentuvat näytteet, joiden tutkimuskäyttöön on lupa.

– Ihmiset suhtautuvat myönteisesti tallentamiseen. Se edistää akateemista tai soveltavaa biolääketieteellistä tutkimusta, esimerkiksi hoitojen ja diagnoosien kehittämistä, kertoo laboratoriopäällikkö Päivi Ingalsuo THL:n Biopankista.

Auria Biopankin johtaja Lila Kallio kertoo, että heillä kudosnäytteitä on noin miljoona. Ne ovat peräisin noin 365 000 ihmiseltä. Aurian toiminta-alueella asuu noin 900 000 ihmistä.

Monestako suomalaisesta kaikkiaan on olemassa näyte?

Se ei ole helppo kysymys.

Suomen Biopankkien Osuuskunta Suomi (FinBB) kehittää biopankkien yhteistyötä. Sen arvion mukaan suomalaisissa biopankeissa on 13 miljoonaa näytettä neljältä miljoonalta potilaalta.

Osa näytteistä on jo kuolleiden ihmisten. Tutkimuksissa ei yleensä ole oleellista, kuinka moni näyte on yhä elävältä ihmiseltä.

Uutta tietoa sairauksista jatkuvasti

Sairaaloiden säilyttämiä näytteitä tarvitaan, kun lääketiede kehittyy ja sairauksien hoitoon saadaan uutta tietoa. Silloin vanha näyte löytyy arkistosta.

Laki määrää tallentamaan näytteen 20 vuoden ajan potilaan kuolemasta tai 120 vuotta potilaan syntymästä, jos tietoa kuolemasta ei ole.

Valkoisiin pukeutunut Satasairaalan patologian osaston ylilääkäri istuu työhuoneessaan vaaleiden kaappien edessä kädessään paperinippu.

Jos havaitaan hoitovirhe tai on tehty väärä diagnoosi, voidaan näyte tarkastaa, Markku Aaltonen perustelee laajoja arkistoja. Kuva: Anna-Mari Vuollet / Yle

Voiko näytteistä selvittää vaikkapa isyyden?

– Silloin yhteydenoton tekee yleensä lakimies. Vastaamme vain, onko kudosnäyte saatavilla vai ei. Emme hallinnoi näytteiden luovuttamista, Markku Aaltonen selventää.

Isyyden selvittämisen ammattilaiset löytyvät THL:n oikeusgenetiikan yksiköstä. Esimerkiksi biopankkeihin tallennettuja näytteitä ei käytetä isyystutkimuksiin.

Jos olet ollut aina terve, eikä sinua ole esimerkiksi leikattu tai tähystetty, ei sinusta todennäköisesti ole tallessa minkäänlaisia näytteitä.

Source Link yle.fi