Aivosumu voi liittyä esimerkiksi aivojen kuormitustilaan, univajeeseen tai johonkin sairauteen.
Tuntuuko pää tukkoiselta? Eikö ajatus juokse? Väsyttääkö koko ajan?
Tuntemukset voivat viitata kokemukseen, jota on kutsuttu aivosumuksi.
Aivosumu ei ole tieteellinen termi. Sanaa on kuitenkin käytetty kuvastamaan tuntemuksia siitä, kuinka ajattelu ei kulje, keskittyminen on vaikeaa ja olo on vetämätön.
Mitä aivosumusta oikein tiedetään? Kysyimme tätä neurologian erikoislääkäriltä Kaisa Hartikaiselta. Hän on johtava asiantuntija kansallisessa aivoterveysohjelmassa.
– Aivosumu on todellinen kokemus, vaikka tutkimuksissa sille ei löytyisikään selittävää tekijää, Hartikainen sanoo.
– Ajatellaan, että se liittyy sekä aivojen tiedonkäsittelytoimintoihin että psykologisiin tekijöihin.
Aivosumu ei ilmene vain väsymyksen tunteena.
– Aivosumu voi tuntua tahmealta ajattelulta, kuin rattaat pyörisivät vähän hitaalla.
Voi tuntua siltä, että ajatus ei kulje kirkkaasti.
Eri ihmiset voivat Hartikaisen mukaan viitata aivosumulla hieman erilaisiin oireisiin.
– Siksi onkin tärkeää, että sekä lääkärin vastaanotolla että tutkimusasetelmissa täsmennetään, mitä aivosumulla tarkoitetaan. Vain siten saadaan luotettavaa tietoa aivosumun taustalla olevista tekijöistä.
Lue lisää: Nämä arkiset asiat ovat ”myrkkyä aivoille” – moni sortuu iltaisin tuhoisaan yhdistelmään
Mikäli kokee jotain aivosumun kaltaista, on tärkeintä selvittää, mistä se johtuu. Aivosumutuntemukset voivat juontaa juurensa monesta eri asiasta.
Aivosumu voi esimerkiksi liittyä aivojen kuormitustilaan.
– Aivosumua leimaa kognitiivisen toiminnan tehottomuus. Voi olla, että aivosumussa on osin kyse toiminnanohjauksen kuormittumisesta, jolloin muutkaan aivojen tiedonkäsittelytoiminnot eivät toimi tehokkaasti arjen haasteissa, Hartikainen sanoo.
Toiminnanohjaus ohjaa muuta kognitiivista toimintaa. Sitä tarvitaan etenkin silloin, kun ollaan uusissa ja ongelmallisissa tilanteissa.
Toiminnanohjaus on mukana myös tunnereaktioiden, ajattelun ja käyttäytymisen säätelyssä.
Aivosumun kaltaiset tuntemukset voivat johtua myös muun muassa univajeesta, kovasta stressistä tai jostain sairaudesta, kuten kilpirauhasen vajaatoiminnasta. Myös aivovammaan ja migreeniin voi liittyä aivosumua.
Joskus aivosumun taustalla voi olla ahdistuneisuutta.
Ahdistus voi johtaa siihen, että tarkkaavuus suuntautuu korostuneesti oman tiedonkäsittelyn ongelmiin. Se taas voi vahvistaa kokemusta aivosumusta.
– Tämä voi aiheuttaa negatiivisen kierteen, jossa huoli lisää havaintoja kognition haasteista ja havainnot haasteista lisäävät huolta.
Voi olla hankala vetää rajaa sille, milloin aivosumulla on elimellinen, milloin toiminnallinen tausta.
– Kun aivojen rakenne ja objektiivisesti mitatut kognitiiviset toiminnot ovat kunnossa, oireita pidetään usein toiminnallisina. Tämä tarkoittaa sitä, että oireet eivät lähtökohtaisesti johdu aivoelimen sairaudesta tai vauriosta.
Aivosumun taustalla olevia hermostollisia mekanismeja ei Hartikaisen mukaan tunneta vielä riittävästi.
– Potilastyössä käytössä olevat tutkimusmenetelmät eivät tavoita vähäisiä muutoksia aivojen rakenteessa, toiminnassa tai kemiallisessa ympäristössä.
Kaikilla kokemuksilla on kuitenkin hermostollinen vastineensa, niin myös aivosumulla.
– Aivojen toiminnallisessa magneettikuvauksessa on nähty, että aivot joutuvat ponnistelemaan voimakkaammin, aktivoimaan enemmän aivoalueita saavuttaakseen saman suoritustason kuin niillä henkilöillä, joilla ei ole aivosumua.
”
Laadultaan ja määrältään riittävästä unesta sekä kuormituksen ja levon tasapainosta huolehtimisesta hyötyvät ihan kaikki.
Hartikaisen tutkimusryhmän työuupumusta käsittelevän tieteellisen artikkelin (2023) mukaan uupuneiden aivot joutuivat ponnistelemaan enemmän saavuttaakseen saman suoritustason kuin ei uupuneilla.
Työuupumuksesta kärsivä voi myös painia kognitiivisten oireiden kanssa, vaikka oireita ei kyettäisikään mittaamaan.
– Potilastyössä ei ole vielä hyvää objektiivista mittaria sille, kuinka paljon henkilö joutuu ponnistelemaan suoriutuakseen kognitiivisesta tehtävästä.
Aivosumu johtuu usein monesta eri tekijästä.
– On tärkeää selvittää, onko taustalla jotain hoidettavaa syytä. Lisäksi hoito kohdistetaan kaikkiin niihin tekijöihin, jotka voivat haitata kognitiivista toimintaa ja jaksamista. Vaikka taustasyytä ei varmuudella tiedettäisi, aivoterveyttä ja hyvinvointia yleisesti tukevat asiat heijastuvat suotuisasti kognitiiviseen toimintaan, jaksamiseen ja mielialaan.
Kansallinen aivoterveysohjelma pyrkii panostamaan yleisesti aivoterveyttä suojaaviin ja edistäviin asioihin.
– Esimerkiksi laadultaan ja määrältään riittävästä unesta sekä kuormituksen ja levon tasapainosta huolehtimisesta hyötyvät ihan kaikki.
Lue lisää: Aivotutkija paljastaa, mitä välipalaa hän syö joka päivä – 6 keinoa torjua muistisairauden riskiä
Aivosumu on liitetty myös pitkäkestoisen koronan oireisiin. Pitkällä koronalla tarkoitetaan koronavirusinfektioon liittyvää oireilua, joka voi jatkua jopa kuukausia taudin akuutin vaiheen jälkeen.
Helsingin Sanomat kirjoitti aiemmin tutkimuksesta, jonka mukaan koronan jälkeistä aivosumuoireilua voi selittää häiriö veri-aivoesteen toiminnassa.