Teollisuusliitto: Hallituksen esitys kääntyy lopulta itseään vastaan, ja paikallinen sopiminen näivettyy.
Hallituksen lakiesitys paikallisesta sopimisesta sai lausuntokierroksella odotetusti huutia ammattijärjestöiltä, mutta kiitosta työnantajapuolelta. Lausuntoaika paikallista sopimista koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta päättyi suomenkielisten lausuntojen osalta perjantaina.
Palkansaajakeskusjärjestö SAK moittii esitysluonnosta laajasti. Tämä ei ole yllätys, sillä paikallisen sopimisen muutokset olivat yksi tärkeä syy SAK-laisten liittojen laajoille poliittisille lakoille.
SAK näkee, että yleissitoviin työehtosopimuksiin perustuva suomalainen työmarkkinajärjestelmä on vaarassa. SAK kertoo asiasta tiedotteessaan.
Lainsäädännön muutoksilla on tarkoitus tehdä paikallisesta sopimisesta mahdollista kaikissa yrityksissä riippumatta siitä, kuuluuko yritys työnantajaliittoon ja onko siellä luottamusmiestä.
SAK:n työmarkkinapäällikön Rami Lindströmin mukaan muutokset vähentävät työnantajien kannusteita liittyä työnantajaliittoon.
– Jos työnantajien järjestäytymisaste heikkenee ja samalla yhä useammilla aloilla siirrytään valtakunnallisista työehtosopimuksista kohti yrityskohtaista ja paikallista sopimista, on yleissitoviin työehtosopimuksiin perustuva suomalainen työmarkkinajärjestelmä vaarassa, sanoo Lindström tiedotteessa.
Samasta asiasta on huolissaan sosiaali-, terveys- ja kasvatusalojen ammattijärjestö Tehy.
Tehyn mukaan lakiesitys mahdollistaa työntekijöiden työehtojen sopimisen työehtosopimuksia heikommin.
– Käytännössä järjestäytymättömät työnantajat saisivat työehtosopimusten mukaiset oikeudet, mutta eivät niistä johtuvia velvoitteita. Näin ollen yritysten kannustin kuulua työnantajaliittoon heikkenisi huomattavasti. Tämä vääristäisi työmarkkinoita, Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen sanoo tiedotteessa.
SAK-lainen Teollisuusliitto tyrmäsi lausunnossaan hallituksen esityksen.
Teollisuusliiton työmarkkinajohtajan Jyrki Virtasen mukaan hallituksen esityksen myötä työehtoja vietäisiin yhä enemmän valtakunnalliselta tasolta paikalliselle tasolle.
– Yleissitovuuden poistuminen tarkoittaisi yrityskohtaisia työehtoja, joiden tason määrittelee yksipuolisesti työnantaja niillä työpaikoilla, joissa ei ole ammattiyhdistysliikettä. Työehtosopimusten yleissitovuuden heikentyminen johtaa käytännössä siihen, että yhä suurempi työntekijäjoukko jää kokonaan vaille kunnollista työ- ja palkkaehtojen vähimmäissuojaa, Virtanen sanoo Teollisuusliiton tiedotteessa.
Teollisuusliitto katsoo, että hallituksen esitys paikallisen sopimisen uudistuksesta kääntyy lopulta itseään vastaan. Paikallisen sopimisen edistämisen sijaan riskinä on Teollisuusliiton mukaan paikallisen sopimisen näivettyminen, kun liitot suojaavat työehtojen vähimmäistasoa työehtosopimuskierroksella.
Teollisuusliitto on kertonut aiemmin, että se harkitsee paikallisesta sopimisesta irtautumista.
Työnantajapuolella hallituksen esitykseen suhtaudutaan huomattavasti myönteisemmin.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK sanoo tukevansa hallitusohjelmassa todettua hallituksen tahtotilaa, jonka mukaan paikallinen sopiminen on yhdenvertaisesti mahdollista kaikissa yrityksissä riippumatta siitä, kuuluuko yritys työnantajaliittoon.
– Paikallisen sopimisen lisääminen on tavoiteltava ja myönteinen asia. Yritysten olosuhteet poikkeavat toisistaan myös saman toimialan sisällä. Jotta työllistämistä voidaan helpottaa ja tuottavuutta edistää, tulee yrityksillä olla mahdollisuuksia sopia työehdoista ja työskentelyolosuhteista, jotka sopivat juuri kyseisen yrityksen tarpeeseen kullakin hetkellä, EK kirjoittaa lausunnossaan.
Suomen Yrittäjät pitää tärkeänä, että järjestäytymättömiä yrityksiä koskevat sopimisen kiellot poistetaan työlainsäädännöstä ja samalla huolehditaan siitä, että työntekijät ovat sopimisessa yhdenvertaisessa asemassa järjestäytymisestä riippumatta.
– Nykysääntely, jossa työehtosopimusten mahdollistama paikallinen sopiminen on merkittäviltä osin sallittu vain työnantajaliittoon kuuluvissa yrityksissä, syrjii niitä yrityksiä ja yrittäjiä, jotka ovat käyttäneet Suomen perustuslain turvaamaa negatiivista yhdistymisvapautta. Tämä johtaa siihen, että yrittäjät eivät ole lain edessä yhdenvertaisessa asemassa. Asia on korjattava, Suomen Yrittäjät kirjoittaa lausunnossaan.