Analyysi: Kreikka on tottunut elämään Nato-kumppani Turkin julistamassa sodan uhassa, mutta nyt naapurin provosointi on mennyt jo yli
Nato-kumppanuus ei ole koskaan estänyt Turkkia hakemasta konflikteja rajanaapurinsa Kreikan kanssa.
Voimassa on Turkin julistama pysyvä sodan uhka, mikäli Kreikka laajentaa aluevesiään Egeanmerellä kuudesta meripeninkulmasta kahteentoista. Siihen Kreikalla olisi täysi oikeus.
Kevään aikana, ja erityisesti Kreikan pääministerin Kyriákos Mitsotákisin toukokuisen Yhdysvaltain vierailun jälkeen, Turkin provosointi Kreikkaa kohtaan on yltynyt.
Kreikka näkee Turkin toimet uhkana paitsi itselleen myös koko kaakkoisen Välimeren vakaudelle.
Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğanille uhka Kreikassa tuntuu pikemminkin olevan se, että Yhdysvallat on lisännyt läsnäoloaan Kreikan sotilastukikohdissa maiden kahdenvälisen puolustusyhteistyösopimuksen puitteissa.
Kreikka syyttää Turkkia suvereniteettinsa räikeästä rikkomisesta.
Viimeaikaiset toimet eivät ole olleet Kreikan mukaan ”tavallisia” ilmatilaloukkauksia, joita syntyy kun Turkki tulkitsee Kreikan ilmatilakarttaa eriävästi.
Nyt puhutaan hävittäjäkoneiden ylilennoista asuttujen saarten yllä Egeanmerellä. Hävittäjät ovat myös lentäneet alle viiden kilometrin päässä Alexandroupolissa sijaitsevaa Nato-tukikohtaa.
Alexanroupoli hiertää Turkkia myös siksi, että sen energiarooli on kasvamassa alueelle ensi vuonna valmistuvan kelluvan nestekaasuterminaalin myötä.
Kreikalle hyvin huolestuttavaa on, että Turkki kyseenalaistaa Kreikan suvereniteetin itäisen Egeanmeren suuriin asuttuihin saariin niin kauan, kun saaret pysyvät militarisoituna. Kysymys ei ole uusi, nyt vain Turkki tuo sitä yhä aggressiivisemmin esille.
Turkki perustelee kantaansa sillä, että Kreikka on militarisoinut saaria, muun muassa Lesboksen, Chioksen ja Sámoksen, vastoin Lausannen ja Pariisin rauhansopimuksen ehtoja. Turkin ulkoministeri Mevlüt Çavuşoğlu varoittaa, että Turkki ei aio jättää naapuriaan rauhaan, jos Kreikka ei lopeta kansainvälisten sopimusten rikkomista.
Kreikka vastaa Turkin tulkitsevan vuoden 1923 Lausannen sopimusta täysin omavaltaisesti ja viittaa YK:n peruskirjaan sekä merioikeusyleissopimukseen. Ne antavat Kreikalle oikeuden puolustautua ja saarille oikeuden mannerjalustaan sekä yksinomaiseen talousvyöhykkeeseen.
EU:n ulkorajavaltiona Kreikkaan kohdistuu myös vastapalveluilla painostamista.
Maaliskuussa 2020 Erdoğan lähetti Kreikkaan tuhansia siirtolaisia ja käytti heitä pelinappuloina voittaakseen EU:lta ja Natolta myönnytyksiä.
Kreikan hallitus ilmoittaa olevansa valmiudessa, jos naapuri väläyttää siirtolaiskorttia uudelleen.
Turkin retoriseen uhitteluunkin on parkkiinnuttu.
Erdoğan on esimerkiksi puhunut virheestä, jonka Turkki aikanaan teki hyväksyessään Kreikan Nato-jäseneksi. Uusiin virheisiin ei ole varaa, on Turkin presidentti ilmaissut Suomen Nato-jäsenyyden yhteydessä.
Erdoğanin lähipiirissä on lisäksi kommentoitu Kreikan kaltaisista ”EU:n poispilatuista lapsista”, jollaisia ei voi liittyä Natoon lisää.
Molemmat maat, Suomi ja Kreikka, ovat Turkin näkemyksessä myös terroristeja suojelevia maita.
– Turkki pitää terroristeina kaikkia joista ei pidä, Kreikan ulkoministeri Nikos Dendias selventää kärjistäen.
Juuri nyt Erdoğanin ”maalitaulussa” on pääministeri Mitsotákis, joka Turkin presidentin mielestä yritti Yhdysvaltain vierailulla estää Ankaran hävittäjäkaupat.
– En halua enää koskaan tavata Mitsotákista, on Erdoğan ladannut jo kahdesti lyhyen ajan sisällä.
Samalla Turkki ilmoittaa keskeyttävänsä maiden välillä käynnissä olleet lähentymistunnustelut.
Pääministeri Mitsotákis ei ota koppia henkilötasolle menevästä ulkopolitiikan harjoittamisesta vaan vakuuttaa, että Kreikka ei aio olla se osapuoli, joka lopettaa naapureidensa kanssa neuvottelemisen.
Lue myös:
Kreikka tukee Suomen Nato-jäsenyyttä – Sanna Marin tapaa Kyriakos Mitsotákisin Ateenassa