Analyysi: Monet maat ovat reagoineet ruokakriisiin pahimmalla mahdollisella tavalla, ja se tekee tilanteesta yhä vaikeamman
Kun kriisi lähestyy, alkaa hamstraaminen.
Tämä nähtiin esimerkiksi pandemian alkuvaiheessa. Valtiot hankkivat kilvan suojavarusteita, ja moni maa myös kielsi niiden viennin muualle maailmaan.
Nyt samanlainen hamstraaminen on käynnissä maailman ruokamarkkinoilla, eikä se ole hyvä uutinen.
Venäjä on sotatoimillaan horjuttanut koko maailman ruokaturvaa. Se on tuhonnut vilja-aittana tunnetun Ukrainan ruokavarastoja ja estänyt kuljettamasta elintarvikkeita Mustanmeren ylitse. Arvioiden mukaan nälkää näkevien ihmisten määrä voi pelkästään sotatoimien seurauksena nousta useilla kymmenillä miljoonilla.
Tein sodan aiheuttamasta ruokakriisistä juttua jo maaliskuussa. Kysyin tuolloin aiheeseen perehtyneeltä tutkijalta, mitä tulisi tehdä. Miten estää ruuan hintojen hallitsematon nousu ja varmistaa, että ruokaa on saatavilla eri puolilla maailmaa?
Vanhempi tutkija Kalle Hirvonen vastasi, että ainakin on selvää, mitä ei pitäisi tehdä. Ruokatuotteiden vientiä ei tule rajoittaa, sillä se vain pahentaa tilannetta.
Näin kävi vuoden 2008 ruuan hintakriisin aikana. Kun suuret tuottajamaat rajoittivat vientiään, hinnat nousivat entistäkin korkeammalle. Maailmanpankin tutkijat arvioivat, että noin 45 prosenttia riisin hinnanoususta ja 30 prosenttia vehnän hinnannoususta johtui tuolloin nimenomaa kaupan esteistä, Hirvonen sanoi.
Kaupan esteisiin ja hamstraamiseen on kuitenkin tälläkin kertaa turvauduttu. Ruokakriisiin on siis reagoitu juuri niin kuin ei pitäisi.
Kansainvälinen ruokaturvaan ja maatalouteen keskittynyt IFPRI-tutkimusinstituutti on kerännyt tietoja vientirajoituksista. Sen mukaan rajoituksia on jo tehty liki yhtä laajasti kuin vuoden 2008 hintakriisin aikaan. Kesäkuun alussa yhteensä 27 maata on asettanut kaupan esteitä ruokatuotteille. Vuonna 2008 tuo luku oli 33.
Kuumuudesta kärsinyt Intia on kieltänyt vehnän ja sokerin viemisen ulkomaille. Indonesia taas on rajoittanut palmuöljyn vientiä ja esimerkiksi Turkki lihan sekä muiden muassa ruokaöljyjen. Myös Ukraina, Venäjä ja moni köyhempi maa on rajoittanut IFPRI:n tietokannan mukaan ruokatuotteiden kauppaa. lisäksi
Myös näistä kaupan esteistä seuraa todennäköisesti yhä vain kalliimpia hintoja.
Huolena on, että rajoituksista syntyy kierre ja niitä nähdään vielä lisää. IFPRI-tutkimusinstituutin tutkijat varoittavat, että aiemmissa kriiseissä kaupan esteitä on pystytetty ketjuna. Kun yksi maa kieltää viennin, muut seuraavat perässä, ja näin luodaan paniikinomainen ilmapiiri, jossa hinnat ampaisevat yhä vain korkeammalle.
Suomessa ruokakriisi on toistaiseksi näkynyt lähinnä ruuan hinnan nousuna ja maanviljelijöiden ahdinkona. Meihin vientirajoitukset eivät suoraan iske, sillä ruuan omavaraisuusaste on täällä korkea ja vauraana maana Suomella on varaa hankkia myös kallistuneita tuotteita maailmanmarkkinoilta.
Hamstraamisessa pärjäävätkin tyypillisesti kaikkein vahvimmat. Ne, jotka pystyvät maksamaan kovimpia hintoja. Siksi tilanne voi kääntyä katastrofaaliseksi köyhempien maiden kannalta.
Erityisen hankalassa asemassa ovat maat, jotka tuovat ison osan kuluttamastaan ruuasta ulkomailta. Kun maailmanmarkkinoiden tarjonta kutistuu vientirajoituksien takia entisestään, onko näillä mailla pian enää mitään mitä ostaa?
Aiheesta voi keskustella perjantaihin 10. kesäkuuta kello 23:een saakka.
Lue lisää: