Analyysi: Putin pyrki valjastamaan myös Stalingradin taistelun Ukrainassa käytävän sodan oikeuttamiseen
STALINGRAD/VOLGOGRAD Kun Volgogradissa tällä viikolla muistettiin 80 vuotta sitten päättynyttä Stalingradin taistelua, myös tienviitat viittasivat historiaan.
Volgogradin tilalle kyltteihin oli palannut vanha tuttu nimi, Stalingrad.
Kun Josif Stalinin henkilökulttia alettiin Neuvostoliitossa purkaa, Stalingrad sai vuonna 1961 nimen Volgograd.
Nyky-Venäjällä on usein ounasteltu, että vallanpitäjät aikovat palauttaa kaupungin nimen lopullisesti, ei vain juhlapäivien kunniaksi.
Seuraava kysymys olisi, merkitsisikö se kunnianpalautusta Stalinille, jonka valtakaudella miljoonat ihmiset joutuivat terrorin uhreiksi.
Taistelun muistopäivän aattona Volgogradissa Stalingradin taistelun panoraamamuseon luona paljastettiin uusi Stalinin rintapatsas – vain 120 metrin päässä poliittisten vainojen uhrien muistomerkistä.
Stalingradin nimen palauttamiselle ei näyttäisi olevan merkittävää kannatusta.
Valtiollinen VtsIOM-mielipidemittauslaitos kertoo, että 67 prosenttia Volgogradin asukkaista suhtautui nimen palauttamiseen pikemminkin torjuvasti.
Vaikka Stalinin kunnianpalautuksella onkin joissakin Venäjän poliittisissa piireissä kannatusta, se ei suinkaan ollut presidentti Vladimir Putinin vierailun keskiössä.
Putinille oli paljon tärkeämpää valjastaa Stalingradin taistelun valtava symbolinen arvo nykyhetken politiikan tarpeisiin.
Puheessaan hän tietenkin otti kaiken ilon irti Leopard-panssarivaunuista, joita Saksa on pitkällisen harkinnan jälkeen luvannut Ukrainalle.
Saksan johto on varmasti puntaroinut, millaisen lyömäaseen kissapedon nimellä varustetut panssarivaunut antavat venäläiselle sotapropagandalle, joka muutenkin nojaa toisen maailmansodan viholliskuvien kierrättämiseen.
Venäjän johto on kauan maalannut mielikuvaa, että länsimaissa vähätellään niitä valtavia uhrauksia, joita venäläiset joutuivat tekemään natsi-Saksan kukistamiseksi.
Neuvostokansalaiset – siis eivät vain venäläiset – maksoivat valtavan hinnan sodasta. Luvut ovat kiisteltyjä, mutta kuolonuhrien määrä oli Venäjän tiedeakatemian arvion mukaan 26,6 miljoonaa.
Länsimaissa ei välttämättä täysin ymmärretä, miten traumaattisen muistijäljen tuon mittaluokan tuho jätti yhteiskuntaan.
Toisaalta virallisen Venäjän oma historiantulkinta on jyrkentynyt toiseen suuntaan: sen mukaan Neuvostojohto ei tehnyt toisessa maailmansodassa kerrassaan mitään kyseenalaista.
Putin on puolustanut esimerkiksi Molotovin-Ribbentropin sopimusta, jossa Neuvostoliitto ja natsi-Saksa jakoivat Euroopan maita etupiireihinsä.
Se oli hänen mukaansa hyvää diplomatiaa senhetkisessä tilanteessa.
Putinin puheesta Volgogradissa sai kuvan, että toisessa maailmansodassa käytännössä koko Eurooppa oli liittoutunut natsi-Saksan kanssa Neuvostoliittoa – ja siten ennen kaikkea Venäjää – vastaan.
– Wehrmachtin suurimman ryhmittymän ja sen satelliittien lisäksi kukistettiin koko hitleriläisen liittouman tahto. Natsi-Saksan eurooppalaiset vasallit ja käskyläiset – ja Stalingradissa heitä ei suinkaan taistellut vähän, käytännössä siellä olivat kaikki alistettujen Euroopan maiden edustajat – alkoivat kuumeisesti etsiä keinoa, kuinka paeta vastuuta ja kaataa koko syyllisyys entisten isäntien harteille, Putin selitti puheessaan (siirryt toiseen palveluun).
Putin ei viitannut lainkaan liittoutuneisiin, ikään kuin Neuvostoliitto olisi yksin käynyt sotaa natsi-Saksaa ja sen liittolaisia vastaan.
Venäjän johto myy venäläisille viestiä, että niin oli silloin ja niin on nyt: Venäjä käy taistelua koko kollektiivista länttä vastaan.
Näin sota pienempää naapurivaltiota vastaan saadaan Venäjän johdon retoriikassa muutettua kamppailuksi koko Venäjän olemassaolosta.
Tämän tyylin mukaan ulkoministeri Sergei Lavrov voi haastattelussa sanoa (siirryt toiseen palveluun), että länsi pyrkii ratkaisemaan lopullisesti ”venäläiskysymyksen” pitämättä muotoilua mitenkään holokaustin uhreja loukkaavana.