Antti Pennasen syvä huokaus kertoi, mikä erotti KalPan ja Ilveksen – yllättävä pohdinta päätti haastattelun
– En minä katkeraksi ajatellut heittäytyä. Pettynyt toki, se on päällimmäinen tunne.
Näin aloitti haastattelun Ilveksen päävalmentaja Antti Pennanen pitkäperjantain puolivälierän tauottua.
SM-liigakevään ensimmäinen jättipaukku oli valmis, ja vasta ensimmäinen neljästä puolivälieräsarjasta on ratkennut.
Ja se ratkesi siten, että runkosarjassa seitsemänneksi sijoittunut KalPa lähetti suuren mestarisuosikin, Tampereen Ilveksen kesälomille voitoin 4–1. Viimeiseksi jääneen väännön KalPa voitti 4–2 Tampereella.
Ottelun jälkeen Ilveksen fanit buuasivat rajusti omilleen.
”En osaa sanoa, miltä tuntuu”
Viidennessä puolivälierässä Ilves pääsi alle minuutissa johtoon Petr Kodytekin osumalla.
– Kova energia alkuun, kova lataus ja intensiteetti näkyivät. Sitten pari huonoa jäähyä, kaveri pääsi johtoon.
– Vastustaja oli tänään, kuten koko sarjassa, kiistatta todella tehokas. Me ei siinä sitten onnistuttu, se on iso kuva, pettynyt Pennanen jutteli.
Avauserässä KalPa kiri rinnalle ja ohi Jaakko Lantan sekä Oliver Kapasen osumilla. Toisen erän alussa onnistui Ilveksen Ville Meskanen. Kun KalPa ottelun puolivälissä karkasi jälleen Jaakko Rissasen ja Lantan osumilla, oli se ”hei hei Ilves”.
Pennanen korosti, ettei kritisoi puolustajiaan tai maalivahtipeliä, mutta KalPa onnistui siinä, mikä Ilvekseltä jäi piippuun.
– Meillä oli haasteita tehokkuudessa, kuten myös erikoistilanteiden ja aloitusten kanssa. Tyytyväinen olen siihen, miten paljon pelaajat laittoivat itseään likoon. Pitää muistaa, että KalPa pelasi erittäin hyvin.
Runkosarjan pistepörssin voittanut Oula Palve sai pudotuspeleissä aikaan tehot 0+2. Hän oli Ylen haastattelussa ihmeissään.
– No, onhan se varmasti… En oikein osaa sanoa, miltä tässä tuntuu. Vähän tyhjä olo vain, hämmentynytkin, että mitä tässä oikein kävi. Tuntui, että oli runkosarjan lopussakin hyvä meininki ja formi, pelattiin hyvin monessakin pelissä, mutta ei vain saatu niitä voittoja.
Mihin katosi Ilveksen ylivoima?
Yksi suurista ihmetyksen aiheista on Ilveksen ylivoima. Runkosarjassa se oli liigan parasta. Pudotuspeleissä Ilves pelasi yli 36 minuuttia ylivoimaa, eikä tehnyt maaliakaan.
– KalPa pelasi tosi hyvää alivoimaa. On melkein koko kausi pyöritetty ylivoimaa minun kauttani. En kahdessa ensimmäisessä pelissä saanut olla kiekon kanssa ollenkaan, KalPa paineisti pois. Oltiin hämillään. Olihan siinä sitten paikkoja. Tulos ei valehtele, mutta oli muutama megapaikkakin, mistä olisi pitänyt laittaa, Palve ihmetteli.
Pennasen mukaan Ilveksen suurimmat ongelmat olivat hyökkäysalueelle pääsemisessä.
– Kyllä paikkoja alkoi tulla, kun päästiin hyökkäysalueelle. Sitä koetettiin jumpata ja vääntää, mutta ei saatu sitä ihan sellaiseksi…
Palve oli sitä mieltä, ettei Ilveksen latautumisessa tai pelin rakenteessa ollut sen suurempaa ongelmaa.
– Vaikka hävittiin näin isostikin (ottelusarja 1–4), niin jos yhtään tarkemmin katsoo pelejä, hyvinhän me pelattiin. Ei se siitäkään jäänyt kiinni. Kaikki taisteli, luisteli ja teki hommia. Pienet asiat. KalPa pystyi ottamaan meiltä maalipaikat pois.
Kärkipelaajien ero?
Palve ei lähtenyt suomimaan itseään kysyttäessä tämän henkilökohtaisesta tehokkuudesta pudotuspeleissä.
– En näe, että pelasin eri tavalla kuin runkosarjassa. Ihan samalla tavalla siellä taisteltiin. Pieni on otanta, vain viisi peliä tässä. Ei saatu enempää irti.
Ilveksellä oli runkosarjassa viisi yli 20 maalin miestä ja viisi yli 40 pisteen miestä. KalPan vastaavat lukemat olivat yksi ja kaksi.
Puolivälierissä kuitenkin esimerkiksi KalPan ykkösvitja Juuso Mäenpää – Oliver Kapanen – Matyas Kantner oli täysin eri luokkaa kuin Ilveksen ratkaisupelaajat.
Ilveksen parhaat tehomiehet ylsivät kolmeen pisteeseen, ja Eemeli Suomi oli ainoa, joka teki enemmän kuin yhden maalin.
Kun Pennaselta kysyttiin Ilveksen kärkipelaajien onnistumisesta, tämä huokaisi syvään ja pitkään.
– He varmasti kunnianhimoisina pelaajina miettivät, olisiko pitänyt saada enemmän. Sitten toisaalta arvostan Eemeli Suomea, että sillä vammalla ei olisi kovin moni pelannut. Kova soturi on, Pennanen paljasti.
– Mutta he ovat varmasti pettyneitä, ja kiistatta vatustajan ykkösketju oli pirun hyvä. Me ei sitten siinä… Kyllä kaverit kaikkensa antoivat.
Miten Ilveksen leirissä yritetään käsitellä tätä katkeraa kauden päätöstä?
– No, en minä osaa tuohon sanoa mitään. Kaikki varmaan omalla tavallaan. Ei ole nyt mitään järkevämpää vastausta, Palve vastasi.
Samalla päättyi Pennasen vajaan kahden kauden rypistys Ilveksessä. Hän korvasti potkut saaneen Jouko Myrrän lokakuussa 2022, kun Ilves oli sarjakärjessä.
– Pettynyt maku kaiken kaikkiaan. Sitten taas paikkana Ilves oli erinomainen työyhteisö.
– Katsotaan, jäikö tämä minun urani viimeiseksi SM-liigassa. Sen aika näyttää, 45-vuotias Pennanen pohti yllättäen haastattelun lopuksi.
Toronto-vertaus
Tältä kaudelta muistetaan esimerkiksi Pennasen, Leijonien seuraavan päävalmentajan, Toronto-vertaukset. Niillä Pennanen viittasi siihen paineeseen, jota Toronton pelaajat kiekkohullussa kaupungissa kohtaavat samaan aikaan, kun menestys kiertää ja kaartaa. Toronton viimeisin mestaruus on vuodelta 1967.
Ilveksen edellinen mestaruus on vuodelta 1985. Edellinen finaalipaikka on vuodelta 1998.
Viime vuosina Ilves on tehnyt kovia panostuksia pelaajistoonsa ja organisaatioonsa. Ne ovat olleet mahdollisia etenkin parantuneen taloustilanteen ja Tampereen uuden areenan ansiosta.
Kahdella edelliskaudella Ilves sai jo pronssia. Ennen kuluvaa kautta Ilves ilmoitti pelaajabudjetikseen 3,1 miljoonaa euroa. HIFK, Kärpät ja Tappara olivat niukasti edellä, kun KalPan pelaajabudjetiksi kerrottiin 2,1 miljoonaa.
Tällä kaudella Ilves sijoittui runkosarjassa jälleen toiseksi. Mutta puolivälierissä KalPa marssi jatkoon ansaitusti. Toki vauhdikkaassa, värikkäässä ja viihdyttävässä ottelusarjassa kolme ensimmäistä ottelua menivät jatkoerään. Niistä KalPa voitti kaksi, Ilves viimeisimmän.
Sen jälkeen KalPa otti hurmioituneessa Niiralan montussa ison kotivoiton, vaikka Ilves johti vielä päätöserässä.
Jos runkosarjassa Ilveksen pelaajat hurjastelivat tehopistetaulukoissa pistepörssin voittaneen Oula Palveen johdolla, puolivälieräsarjassa asetelmat kääntyivät. KalPa puolusti tiiviisti, mutta pystyi myös pelitapansa mukaiseen kiekonhallintaan.
– Jos tämä ei ole šokeeraavaa, niin massiivinen yllätys kyllä. Kun katsoo pelejä ja tuloksen taakse, tämä ei olekaan niin yllättävä asia, Yle Urheilun asiantuntija Topi Nättinen huomautti aiemmin.
Nättinen korosti KalPan sensaatiossa muun muassa joukkueen ahnasta luistelua, sataprosenttista alivoimaa, jatkuvuutta, vuosikausia pysynyttä pelillistä identiteettiä, näyttävää hyökkäysalueen kiekonhallintaa ja kärsivällisyyttä.