Apinarokosta on muodostunut uudenlainen seksitauti, sanoo HUSin Asko Järvinen – tätä tarkoittaa WHO:n linjaus terveysuhasta
Maailman terveysjärjestö WHO julisti apinarokon maailmanlaajuiseksi terveysuhaksi lauantaina. THL:n asiantuntijalääkäri Leif Lakoma sekä HUSin infektiotautien ylilääkäri Asko Järvinen vastaavat muutamiin peruskysymyksiin taudin tilanteesta.
Mitä WHO:n julistus käytännössä tarkoittaa, muuttaako se jotain?
– Kansainvälinen terveysuhka tarkoittaa, että kyseessä on jollain tapaa erikoinen, äkillinen tai poikkeava tautitilanne, jonka ratkaisemiseen vaaditaan kansainvälisiä toimia. Tämä julistus mahdollistaa sen, että WHO voi jatkossa vähän enemmän panostaa taudin seuraamiseen ja antaa tiiviimmin erilaisia ohjeistuksia. Muutos voi edesauttaa myös rahoituksen saamista. Suomen osalta tämä tarkoittaa, että erilaisia kansainvälisiä suosituksia voi tulla jatkossa enemmän ja niitä sitten sovelletaan kansallisesti. Kansainvälistä terveysuhkaa ei pidä rinnastaa yleisvaarallisiin tartuntatauteihin, Lakoma sanoo.
– Suomen osalta se ei oikeastaan muuta mitään. Olemme tälläkin hetkellä pyrkineet kaikkien lähikontaktit selvittämään ja informoimaan ja sitä kautta katkaisemaan tartuntaketjut, eikä jatkotartuntoja ole ainakaan minun tietooni näistä tapauksista tullut. WHO:n julistus kuvastaa lähinnä sitä, että tauti on levinnyt yllättävän laajalti ja nyt on katsottu aiheelliseksi että sen yleistymistä pyritään torjumaan, Järvinen sanoo.
Pitääkö apinarokosta olla huolissaan?
– Tällä hetkellä en näkisi, että tässä on merkittävää uhkaa väestölle. Voi ehkä sanoa, että apinarokko on muodostunut uudenlaiseksi sukupuolitaudiksi ja sitä voi ehkä jo verrata sukupuolitautina leviävään genitaaliherpekseen. Apinarokko ei leviä pitkäaikaisesti, vaan aika jolloin ihminen on tartuttava, on kohtalaisen lyhyt, Järvinen sanoo.
Paljonko Suomessa on nyt todettuja tautitapauksia?
– Suomessa on todettu tähän mennessä 17 tapausta. Osa tartunnoista on peräisin Suomesta, mutta valtaosa on ulkomailta. Kaikki tartunnat saaneet ovat täysi-ikäisiä miehiä, Lakoma sanoo.
– HUSissa on tähän mennessä todettu 15 tapausta, joista valtaosassa on selkeä kontakti ulkomaille. Tiedossa on myös muutama yksittäinen kotimaassa saatu tartunta ilman, että meillä on tiedossa olevaa kontaktia ulkomaille. Kaikki tartunnat HUS-alueella ovat liittyneet miesten väliseen seksiin, Järvinen kertoo.
Onko kukaan tartunnan saaneista hengenvaarassa?
– Kukaan ei ole kuollut apinarokkoon Suomessa ja yleisesti ottaen kyseessä on lieväoireinen tauti. Myös kansainvälisesti taudinkuvat ovat olleet pääsääntöisesti hyvin lieviä. Jos sairaalahoitoa on tarvittu, kyseessä on ollut yleensä tapaus, jossa potilas on haluttu eristää tai hoitaa ihon sekundaarisia bakteeri-infektioita, Lakoma kertoo.
– Kukaan ei ole ollut sairaalahoidon tarpeessa, kaikki ovat pärjänneet kotihoidossa. Yleisin oire on ollut genitaalialueella olevat rakkulat, mutta käsitykseni mukaan isolla osalla on ollut yleisoireita kuten kuumetta tai rakkuloita myös muualla kehossa iholla, Järvinen sanoo.
Aiemmin on sanottu että apinarokko tarttuu ihmisten välillä huonosti ja riski laajempaan leviämiseen on pieni. Pitääkö tämä edelleen paikkansa?
– Tilanne on edelleen tämä. Tauti ei ole erityisen herkkä tarttumaan. Käytännössä nämä tartunnat ovat tapahtuneet seksin välityksellä, Lakoma kertoo.
Kevään ja kesän mittaan on puhuttu siitä, että tautia vastaan voisi rokottaa myös isorokkorokotteella. Minkälainen tarve Suomessa on rokottaa ihmisiä apinarokkoa vastaan?
– Mahdollisesti varastoissa olevaa vanhaa isorokkorokotetta ei ole aihetta käyttää siihen liittyvien reaktioiden ja epävarman tehon vuoksi. On olemassa myös uudempi ja nykyaikaisempi rokote, jota ei ole vielä saatu Suomeen. Tällä rokotteella kyseeseen tulisi todennäköisimmin näiden apinarokkotapausten lähikontaktien rokottaminen, mikäli heidät saadaan kiinni ennen kuin oireita on ilmaantunut. Laajempaan rokotuskampanjaan en näkisi aihetta, Järvinen kertoo.
Voit keskustella aiheesta tiistaihin 26.7.2022 kello 23 saakka.
Lisää aiheesta:
WHO julisti apinarokon maailmanlaajuiseksi terveysuhaksi
Apinarokosta ei tule toista koronaa – isorokkorokote tepsii ja Suomellakin on sitä varastossa