Asiantuntija oletti Nato-sopuun pääsemisessä kestävän pidempään – ”Turkki haluaa konkreettisia tekoja”
Turkki myöntyi tukemaan Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksiä tiistaina Madridissa lähes neljä tuntia kestäneen neuvottelun päätteeksi.
Kokouksen päätyttyä ja Suomen, Ruotsin ja Turkin ulkoministereiden allekirjoitettua yhteisymmärrysasiakirjan tasavallan presidentti Sauli Niinistö piti tiedotustilaisuuden median edustajille.
Niinistön mukaan yhteisymmärryksen saavuttaminen Turkin, Suomen ja Ruotsin välillä oli tarpeellista.
– Jos katsomme lähihistoriaa, on tilanne ollut jo pitkään se, että Suomi on ollut matkalla kohti Naton jäsenyyttä. Näen tämän tietyn jatkumon pääte- tai tähtipisteenä, enkä niin, että asiat olisivat kääntyneet totaalisesti päälaelleen, Niinistö totesi toimittajille.
Suomen Lähi-idän instituutin säätiön asiamies Anu Leinosen mukaan oli yllättävää, että ratkaisu saatiin jo tässä vaiheessa aikaiseksi.
Turkkilaismedioita seuraavan Leinosen mukaan Turkin presidentin tiedottaja Ibrahim Kalin oli korostanut voimakkaasti keskusteluohjelmassa sunnuntaina, ettei riitä, että Suomi ja Ruotsi sanovat tukevansa Turkkia maan turvallisuusuhkia vastaan, vaan Turkki odottaa konkreettisia tekoja.
Toisessa, tiistaina esitetyssä keskusteluohjelmassa turkkilaiskommentaattorit pohtivat Leinosen mukaan sitä, miksei Suomea ja Ruotsia tulisi hyväksyä Natoon. Kun tieto hyväksymisestä tuli, keskustelu kääntyi siihen, että Turkki on saanut neuvotteluissa haluamansa.
– Se on hieman ristiriitaista, sillä tiedotustilaisuudessaan Niinistö totesi, ettei Suomen tarvitse muuttaa omia lakejaan tai asetuksiaan liittyen säädöksiin neuvottelujen seurauksena, Leinonen pohtii.
Niinistön mukaan Turkin huolet liittyen maata uhkaavaan terrorismiin olivat keskustelun aikana tapetilla. Hänen mukaansa terrorismiin liittyviä kysymyksiä hiottiin pitkään.
– Tässä on käyty virkamiestasolla kovastikin keskusteluja. Maanantaina jäi joitain kysymyksiä hakasulkeisiin, Niinistö totesi.
Tarkemmin presidentti ei kommentoinut sitä, mihin lopputulokseen neuvotteluissa päädyttiin koskien Turkin asettamia vaatimuksia ja turvallisuushuolia. Leinosen mukaan näkemättä neuvotteluiden pohjalta syntynyttä julkilausumaa on vaikea päätellä, myöntyivätkö Suomi ja Ruotsi konkreettisiin tekoihin, joiden tärkeyttä Turkin mediassa korostettiin.
Niinistön mukaan maanantain jälkeen nousi esiin jonkin verran toiveita sopuun pääsemisestä. Ellei tilanteeseen olisi tullut ratkaisua nyt, olisi edessä ollut saman asian puiminen pitkään.
Leinonen oletti, että keskustelut olisivat jatkuneet pidempään, sillä kannanotot turkkilaismedioissa olivat hyvin jyrkkiä.
– Oletin, että asiasta olisi käyty suljettujen ovien takana pidempiä neuvotteluita ja Turkille olisi annettu jotakin, jota se kovasti haluaa. Turkki haluaa konkreettisia tekoja. Turkissa käydyn keskustelun perusteella ajattelin, ettei maalla ole kiire ja se olisi voinut vielä pitkittää tätä prosessia, Leinonen sanoo.
Leinosen mukaan median perusteella oli pääteltävissä, että jotakin edistystä on saatu aikaan ja tiettyjä ongelmallisia kohtia on käsitelty ja jopa päästy yhteisymmärrykseen. Sen sijaan terrorismin uhkaan liittyvän kysymyksen annettiin ymmärtää olevan suurempi.