Suomi, Ruotsi, Turkki ja Nato pääsivät tiistaina sopuun Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydestä. Neuvottelut Naton huippukokouksen alla Madridissa kestivät noin neljä tuntia.
Tapaamisen päätteeksi Suomen, Ruotsin ja Turkin ulkoministerit allekirjoittivat yhteisymmärrysasiakirjan, joka Niinistön mukaan ”vahvistaa, että Turkki tukee tämän viikon Madridin huippukokouksessa Suomen ja Ruotsin kutsumista Naton jäseniksi.”
Ruotsalaislehti Aftonbladet kertoo nyt saaneensa Turkin edustajalta haltuunsa sopimuksen väitetyn sisällön.
Turkkilaisten mukaan sopimuksessa Suomi ja Ruotsi sitoutuvat muun muassa antamaan Turkille täyden tukensa PKK:ta eli Kurdistanin työväenpuoluetta vastaan ja osoittamaan solidaarisuutta Turkille terrorismin vastaisessa taistelussa.
Sopimuksessa on myös kohta, jonka mukaan Suomi ja Ruotsi välttävät puolustusteollisuuden kauppasaartorajoituksia ja lisäävät yhteistyötä.
Turkki on vaatinut Suomea ja Ruotsia poistamaan Turkille asetetut asevientikiellot ja vaatinut joidenkin Turkissa terrorismista epäiltyjen henkilöiden luovuttamista. Suomi ja Ruotsi asettivat asevientikiellon vuonna 2019, kun Turkki hyökkäsi Syyriaan.
Turkkilaisten mukaan sopimus sisältää seuraavanlaisia kohtia:
-
Täysi tuki Turkille taistelussa PKK:ta (Kurdistanin työväenpuoluetta) vastaan
-
Solidaarisuuden osoittamista Turkille taistelussa kaikenlaista terrorismia vastaan
-
Sitoutumista olla tukematta kurdijärjestöjä PYD:tä, YPG:tä ja Feto-järjestöä eli Fethullah Gülenin kannattajia
-
Puolustusteollisuuden kauppasaartorajoitusten välttämistä ja yhteistyön lisäämistä
-
Konkreettisia toimia terroristien luovuttamisessa
-
Yhteistyötä terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi
-
PKK:n varainkeruu- ja rekrytointitoiminnan kieltäminen ja niiden tutkinta
-
Turkkia koskevien harhaanjohtavien tietojen torjuminen
Sopimuksen sisältöä ei ole vielä julkaistu Suomessa. Ruotsin pääministeri ei halunnut tuoreeltaan kommentoida sopimuksen yksityiskohtia Aftonbladetille.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kuitenkin korosti, ettei Turkin kanssa saavutettu sopu johda muutoksiin Suomen lainsäädännössä. Hän arvioi, että yleisesti ottaen terrorismin vastainen työ tulee tehostumaan.
Sopu ei Niinistön mukaan myöskään muuta Suomen nykyistä suhtautumista kurdijärjestöihin tai gülenisteihin. Euroopan unioni ja myös Suomi luokittelevat kurdien PKK:n terroristijärjestöksi. Sen sijaan EU ja Suomi eivät pidä Gülen-liikettä terroristijärjestönä, mutta Turkki on toista mieltä.
Allekirjoitetussa yhteisymmärryspöytäkirjassa ei Niinistön mukaan määritellä, kenet pitäisi luovuttaa, vaan todetaan, että on tärkeää noudattaa periaatteita, joita luovuttamisesta on Euroopan ihmisoikeussopimuksessa sovittu.
Suomi ratkaisee jatkossakin luovutuskysymykset lainsäädäntönsä ja kansainvälisten sopimusten mukaisesti.
– Viime kädessä ne ovat monasti oikeudellista harkintaa, johon olemme selvästi todenneet, että poliittiselle kentällä ei ole mitään oikeuttakaan lähteä millään tavalla vaikuttamaan, Niinistö sanoi.
Suomella ei ole tällä hetkellä Turkilta tulleita ratkaisemattomia luovutushakemuksia. Niinistön mukaan Suomi on ratkaissut 16 hakemuksesta 14, koska kahden ratkaisua on estänyt se, ettei kohdetta ole tavoitettu.
Epäselvyyttä on ilmassa liittyen muun muassa siihen, mitä Turkkiin kohdistuvan aseiden vientikiellon suhteen sovittiin.
Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg kommentoi uutistoimisto Reutersin mukaan tiistaina, että Suomi ja Ruotsi poistaisivat Turkkiin kohdistuneet aseidenmyyntirajoituksensa.
Aftonbladetin turkkilaisilta saamien tietojen mukaan asiakirjassa todetaan, että Suomi ja Ruotsi ”välttäisivät puolustusteollisuuden kauppasaartorajoituksia” ja lisäisivät yhteistyötä Turkin kanssa.
Presidentti Niinistö taas totesi tiedotustilaisuudessa, että asevientiasioihin juututtiin tämänpäiväisissä neuvotteluissa pitkäksi aikaa.
– Siltä kohdalta pystyttiin toteamaan, että ainakin jatkossa Suomi tulee noudattamaan case by case -harkintaa, jota tähänkin asti on noudatettu, Niinistö sanoi.
Hän tarkoitti tällä sitä, että Suomen asevienti perustuu jatkossakin tapauskohtaiseen harkintaan.
Niinistö muistutti myös, että Ruotsi on jo aikaisemmin todennut, että aseviennin kokonaisharkintaan voi vaikuttaa se, että maat muuttuvat Naton jäsenkumppaneiksi.