Opiskelijoiden asumiseen saama tuki voi pudota suuresti – liitto luonnehtii tilannetta todella vakavaksi

Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL on tyrmistynyt hallituksen päätöksestä poistaa opiskelijoilta oikeus yleiseen asumistukeen.

Hallitus päätti kehysriihessään, että opiskelijat palautetaan yleisen asumistuen piiristä takaisin opintotuen asumislisään.

Käytännössä muutos voi SYLin mukaan tarkoittaa vuositasolla jopa tuhansien eurojen leikkausta opiskelijan saamaan tukeen.

– Tämä vetää vakavaksi. Opiskelijoiden taloudellinen tilanne on heikko, eikä tämä päätös sitä yhtään helpota. Lisäksi pienituloisilla, osaopiskelukykyisillä ja monilla perheellisillä opiskelijoilla tilanne on äärimmäisen heikko, SYLin puheenjohtaja Akseli Tiitta sanoo Ylelle.

Hän huomauttaa, että suurin osa opiskelijoista on pienituloisia, mutta erityisen vaikeassa tilanteessa ovat ne, joiden resurssit ei riitä esimerkiksi opiskelun ja työssäkäynnin yhteensovittamiseen.

Tiitan mukaan hallitus on oikeassa siinä, että kaikkien tulee osallistua säästöihin, mutta opiskelijat ovat hänen mielestään jo tehneet oman osansa.

Hän muistuttaa, että korkeakoulutus on investointi valtion kestävään kasvuun.

– Hallitus vetää itseltään mattoa alta. Vaikka se päätti lukuisista kasvuun tähtäävistä toimista, aito kestävän kasvun resepti olisi vahva korkeakoulutukseen panostaminen. Opiskelijoilta edelleen leikkaaminen on täysin päinvastainen toimi.

Jatkuvat leikkaukset eivät tuo kasvua tai menestystä pidemmällä aikavälillä.

– Jos halutaan saada opiskelijat valmistumaan hyvinvoivina eikä loppuun palaneina, se vaatii inhimillistä sosiaaliturvaa. Sellaista turvaa, jolla voi täysimääräisesti elää ja pärjätä arjessa, Tiitta painottaa.

SYL: Helsingissä tuki voi tippua yli 130 euroa kuussa

Hallitus on arvioinut, että se säästää muutoksella 57 miljoonaa euroa vuodessa.

SYLin puheenjohtaja Akseli Tiitan mielestä tämä tarkoittaa suurta leikkausta opiskelijoiden toimeentuloon.

– Päätöksellään hallitus vie yhteiskuntaa seitsemän vuotta taaksepäin. Opiskelijoiden eriyttäminen muusta sosiaaliturvasta ja muista ihmisryhmistä on erikoista.

Hallituksen mukaan opintotuen asumislisän taso olisi jatkossa 260 euroa kuukaudessa.

– Pääkaupunkiseudulla asumistukeen tulee suuri pudotus, sillä tällä hetkellä se on voinut lähentyä 400:aa euroa. Hallituksen jo aiemmin tekemät päätökset kohdistuvat opiskelijoihin muun muassa opintotuen indeksin jäädytyksenä, joten tämä on hankala tilanne, Tiitta sanoo.

Liitto laskee, että esimerkiksi Helsingissä asuvan opiskelijan asumisen tuki vähenisi kuussa yli 130 euroa.

Tiitan mukaan opiskelijat joutuvat kompensoimaan menetettyä tukea.

– Jos opiskelija tekee enemmän töitä, opiskelut viivästyvät, mikä ei ole kenellekään hyvä tilanne.

Jos asumislisä sidotaan jatkossakin opintosuorituksiin, jää moni opiskelija kesäisin ilman asumisen tukea ja joutuu hakemaan toimeentulotukea, Tiitta arvioi.

Suomen opiskelijakuntien liitto eli SAMOK puolestaan katsoo, ettei hallitus ole kiinnostunut opiskelijoiden velkaantumisesta.

– Valinta velkaantumisesta on jo aiemmin ollut harvojen etuoikeus, mutta nyt voidaan jo puhua opiskelijoiden toimeentuloon kohdistuvasta kriisistä. Opintolainan valtiontakauksen osuus on tulevaisuudessa reilusti yli puolet opiskelijan toimeentulosta, SAMOKin puheenjohtaja Lauri Kujala sanoo liiton tiedotteessa.

Myös muita toimia luvassa

Tänään tiistaina päättyneessä kehysriihessä muita opiskeluun kohdistuvia leikkauksia haettiin esimerkiksi ammatillisesta koulutuksesta.

Opetusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) huomauttaa, että leikkausten jälkeen ammatilliseen koulutukseen on edelleen käytössä kaksi miljardia euroa.

– Tämä 100 miljoonan euron leikkaus kohdistetaan niin, ettei se osu oppivelvollisiin nuoriin eikä niihin henkilöihin, joilla ei ole ammatillista koulutusta, Henriksson sanoo Ylen haastattelussa.

Hänen mukaansa päätökset opetushallinnon alaisista leikkauksista toteutettiin virkamiesarvion jälkeen.

– Ammatillisessa koulutuksessa on tietynlaista tehottomuutta, ja tältä osin tulemme nyt tehostamaan toimintoja. On tärkeää, että hallitus ei leikkaa varhaiskasvatuksesta ja perusopetuksesta, vaan siihen lisätään 200 miljoonaa euroa lisää.

Kehysriihen tuloksena täysi-ikäisten oppimateriaaleista on tulossa maksullisia.

– Tämä on yksi asia, jossa totesimme, että tämä [leikkaus] on mahdollista tehdä. Etsimme säästötoimenpiteitä, jotta Suomen talous saadaan kuntoon. Kipeitä päätöksiä me joudumme tekemään, ei tämä ole helppoa, Henriksson toteaa.