Ilta-Sanomat kysyi kahdelta kansainväliseltä Turkin ulkopolitiikan asiantuntijalta, millaisena he näkevät mahdolliset ratkaisut umpisolmutilanteessa, jossa Turkki on kieltäytynyt hyväksymästä Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä.
Turkki ei puolla Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä, koska katsoo maiden suojelevan Kurdistanin työväenpuolueeseen PKK:hon ja muihin aseistautuneisiin ryhmittymiin kytkeytyviä henkilöitä, joita Turkki pitää terroristisina.
Turkin mukaan Ruotsin on lopetettava PKK:n ja Syyriassa toimivan kurdien demokraattisen unionipuolueen PYD:n tukeminen, samoin kuin Gülen-liikkeen tukeminen. Lisäksi Turkki haluaa, että Suomen ja Ruotsin vuonna 2019 katkaisema asevienti Turkkiin jatkuisi.
Tukholman yliopiston Turkki-tutkimuksen instituutin johtaja Paul Levin toteaa, että Turkin valituksilla ei oikeastaan ole paljonkaan tekemistä Suomen kanssa.
– Pelkään, että Suomi on eräänlainen sivullinen uhri. Suurin osa Turkin valituksista kohdistuu joko Ruotsiin tai muihin Naton jäsenmaihin. Vaikka onkin joitain nimiä, jotka Turkki haluaa (Suomesta) luovutettaviksi. Turkki on valittanut asevientikiellosta, ja se asia koskee myös Suomea.
Levin näkee, että Suomella ei näin ollen ole juurikaan avaimia tällä hetkellä lukossa olevan tilanteen avaamiseksi, vaan merkittävämpi rooli on nyt Ruotsilla.
– En usko, että Suomella on asiaan paljon tehtävissä, paitsi yrittää välttää lisäongelmien syntymistä. Ja tukea Ruotsin pyrkimyksiä löytää jonkinlainen kompromissiratkaisu, jonka sekä Ruotsin sosiaalidemokraattinen hallitus että Ankara hyväksyisivät.
– Ruotsin, Turkin ja lopulta Yhdysvaltojen on yritettävä saada se tapahtumaan. Koko Natolla on paljon pelissä, sillä se haluaisi laajentumisen toteutuvan.
Levin uskoo, että Turkin veto-oikeuden ja vaatimuksien taustalla olisi Turkin pidempään kestänyttä tyytymättömyyttä siitä, ettei se tunne muiden Naton jäsenmaiden ottavan turvallisuushuoliaan huomioon, erityisesti koskien PKK:ta.
Leviniä huolestuttaa se, että kyseessä ei hänen mukaansa ole vain asia, jonka Turkki olisi juuri keksinyt – joko saadakseen vipuvartta muissa kysymyksissä Yhdysvaltojen kanssa, tai juoneksi poliittisten pisteiden keräämiseksi kotimaassa.
– Tämä on Turkissa pitkäaikainen huolenaihe, jonka monet Turkin kansalliset turvallisuuslaitokset jakavat, hän arvioi.
Levin ei lähde spekuloimaan, kuinka kauan jäätyneen tilanteen voisi odottaa kestävän.
Hän muistuttaa, että tilanteen kehittymiseen voisivat osaltaan vaikuttaa myös esimerkiksi Turkin sisäpolitiikassa tapahtuvat asiat.
– Turkin vaalit ovat tulossa, eikä Erdoganilla mene hyvin mielipidemittauksissa. On mahdollista, että hän yrittää järjestää ennenaikaiset vaalit tänä syksynä. Ja jos hän häviää, Turkissa on täysin erilainen poliittinen tilanne.
Turkin sisä- ja ulkopolitiikan asiantuntija Halil Karaveli korostaa niin ikään, että Turkin tärkeimmät vastalauseet koskevat Ruotsia, vaikka sillä on Suomenkin kanssa tiettyjä ongelmia.
Karaveli on vanhempi tutkija Institute for Security & Development policy -instituutissa Tukholmassa.
– Mutta pääasiassa Suomea rangaistaan, koska se haki Natoon yhdessä Ruotsin kanssa. Koska Suomella on ilmeisesti tavallaan paremmat suhteet Turkkiin kuin Ruotsilla, mielestäni Suomen pitäisi kannustaa Ruotsia vastaamaan Turkin vaatimuksiin, hän esittää.
Karaveli sanoo monien pitävän ratkaisuna tilanteeseen sitä, että muut Nato-maat, erityisesti Yhdysvallat painostaisi Turkkia antamaan asiassa periksi. Karaveli ei kuitenkaan usko, että Turkki luovuttaisi helpolla Yhdysvaltojen mahdollisen painostuksen vuoksi.
– Ruotsin ja Suomen on vakuutettava Turkki siitä, että ne pitäisi hyväksyä Natoon. Pallo on täysin heidän käsissään. Turkkilaiset ovat olleet hyvin selkeitä ja toistelevia vaatimuksissaan, joten he näyttäisivät suhtautuvan asiaan vakavasti. En näe, että Turkki perääntyisi helposti.
Karaveli sanoo, että saattaa kestää useampia vuosia, ennen kuin Suomi ja Ruotsi saavat Nato-jäsenyyden.
– Tätä ei todellakaan ratkaista muutamassa viikossa. Ellei erityisesti Ruotsi päätä, että se täyttää Turkin vaatimukset. Mutta en näe sitä tapahtuvan, koska Turkin vaatimukset ovat melko pitkälle kurkottavia. Näkisin, että Ruotsille on lähes mahdotonta täyttää vaatimuksia, lukuun ottamatta asevientikiellon purkamista, se on helpompi tehdä.
Hän muistuttaa positiivisen seikan olevan, että erityisesti Yhdysvallat on erittäin innokas saamaan Suomen ja Ruotsin Natoon.
– Joten en usko, että tämä tarkoittaisi Nato-oven sulkeutumista Suomelta, mutta se vie jonkin aikaa.
– Mielestäni tästä tilanteesta on kaksi ulospääsyä. Joko amerikkalaiset painostavat Turkkia päästämään Ruotsin ja Suomen sisään vastineeksi jostain maiden symbolisesta eleestä. Toinen skenaario, ja mielestäni realistisempi sellainen, on, että tämä jatkuu muutaman vuoden ajan, ja tuona aikana Ruotsilla ja Suomella on tietenkin läheiset suhteet Natoon, mutta ei turvallisuustakuita.
Suomi ja Ruotsi ovat sanoneet tuomitsevansa terrorismin ja olevansa avoimia vuoropuhelulle. Suomen ja Ruotsin keskusteluja Turkin kanssa käydään tällä hetkellä diplomaattitasolla. Läpimurtoja ei kuitenkaan toistaiseksi ole saavutettu.
Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) on aikaisemmin arvioinut, että keskustelut kiistan ratkaisemiseksi veisivät viikkoja.
Turkki vaatii Suomelta ja Ruotsilta ”konkreettisia askelia terroristiryhmien” suhteen ennen kuin Turkki suostuu harkitsemaan maiden Nato-jäsenyyttä. Turkin ulkoministeri Mevlüt Cavusoglu sanoi tiistaina uutistoimisto Reutersin mukaan, että Suomen ja Ruotsin olisi muutettava terrorismia koskevia lakejaan.
Ulkopoliittisen instituutin Turkki-asiantuntija Toni Alaranta arvioi Twitterissä, että Turkin johdon uusimmat vaatimukset Suomen lakien muuttamisesta osoittavat, että maa haluaa ajaa neuvottelut umpikujaan.