Asuntokauppa on nyt ”tahmeaa ja hidasta”, mutta pinnan alla kuplii – kokosimme neljä vihjettä paremmasta
Tahmeaa, verkkaista, pysähtynyttä.
Tällaisilla adjektiiveilla asiantuntijat kuvailevat asuntokaupan alkuvuotta.
Ensiasunnon ostajien veroedun päättyminen kyllä hetkellisesti kiritti loppuvuoden asuntokauppaa, mutta alkuvuodesta on ollut hiljaista.
Tilastokeskuksen mukaan helmikuussa kiinteistönvälittäjien kautta tehtiin 15 prosenttia vuodentakaista vähemmän asuntokauppaa, ja asuntojen hinnat laskivat 5,4 prosenttia edellisvuodesta.
Epävarma taloustilanne – oma tai Suomen – ei tällä hetkellä välttämättä kannusta pistämään rahoja kiinni asuntoon tai vaihtamaan kotia uuteen.
Pinnan alla kuitenkin kuplivat odotukset paremmasta. Kävimme läpi neljä vihjettä siitä, milloin kauppa lähtee liikkeelle.
1. Näytöillä käy taas ihmisiä
Asuntomarkkinaa voi tarkastella monella mittarilla: Käykö näytöillä ihmisiä? Tuleeko asuntoja ylipäätään myyntiin? Paljonko asuntolainoja haetaan ja myönnetään?
Ensimmäinen positiivinen merkki on kiinnostuksen lisääntyminen.
Asuntonäytöt ovat maaliskuussa vilkastuneet ja kiinteistönvälittäjille tulevat yhteydenotot lisääntyneet, sanoo toimitusjohtaja Tuomas Viljamaa Kiinteistönvälitysalan keskusliitosta (KVKL).
– Ehkä se on kevät ja aurinko, mutta jotain tässä maaliskuun puolivälin tienoilla on tapahtunut. Tietysti ottaa aikansa, että kiinnostus muuttuu asuntokaupaksi, mutta kiinnostus kuitenkin näyttää lisääntyneen, Viljamaa sanoo.
Kiinteistönvälittäjät ovat jo aiemmin viestineet ostoaikomusten kasvusta ja puhuneet patoutuneesta kysynnästä. Alueesta riippuen asuntoja on myös jo myynnissä vuodentakaista enemmän.
Mutta näkyvätkö aikomukset vielä pankkien tiskeillä lainaneuvotteluina? Sitä on kysyttävä pankeilta.
2. Lainahakemuksia tulee tasaisesti
Lainaneuvotteluita käydään kyllä tasaisesti, kerrotaan OP:lta, Nordealta ja Danske Bankista.
Niiden realisoitumisessa asuntolainoiksi ei kuitenkaan vielä näy merkittävää muutosta, toteaa Nordean kiinnitysluottopankin toimitusjohtaja Jussi Pajala.
– Lainalupaushan on voimassa useamman kuukauden. Nyt siis kovasti suunnitellaan ja halutaan kartoittaa, mihin omat taloudelliset rahkeet riittävät, Pajala.
Myös pankeissa tunnistetaan kiinteistönvälittäjien esiin nostama patoutunut kysyntä. Kuluttajien epävarmuus omasta ja Suomen taloudesta kuitenkin tuntuu, sanoo Danske Bankin henkilöasiakkaiden lainoista vastaava johtaja Sari Takala.
– Ostopäätöksiä on pitkitetty ja moni kuluttaja vielä pohtii, paljonko hinnat tämän vuoden puolella laskevat ja missä vaiheessa on hyvä hetki käydä kiinni siihen omaan kotiin, hän kuvaa.
Vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat helmikuussa 5,4 prosenttia vuodentakaisesta, mutta nousivat tammikuuhun verrattuna 1,4 prosenttia. Hintojen laskiessa moni jää ostopäätöksensä kanssa usein odottamaan, että hinnat laskevat vielä lisää.
KVKL:n Tuomas Viljamaa uskoo asuntomarkkinan hintakorjausliikkeen olevan hiljalleen takana.
– Ja asunnon vaihtamisessa väliraha ratkaisee: vaikka oman asunnon myisi vähän halvemmalla kuin oli ajatellut, myös se uusi asunto voi olla edullisempi, hän sanoo.
Danske Bankin kokoamien tietojen mukaan asuntojen hinnat suhteessa tuloihin ovat nyt keskimääräistä matalammalla, vaikka moni asia onkin kuluttajalle kallistunut.
3. Paikoin kauppa käy
Selkein mittari asuntomarkkinoilla ovat luonnollisesti toteutuneet kaupat.
Koko maassa asuntokauppa laahaa edelleen vuodentakaiseen verrattuna, mutta joissain kaupungeissa näkyy jo pientä vilkastumista. KVKL:n tilastojen mukaan esimerkiksi Kuopiossa vanhoja asuntoja myytiin helmikuussa 18 prosenttia vuodentakaista enemmän – joskin vertailutasokin oli alhainen.
Myös Jyväskylässä ja Tampereella on Viljamaan mukaan jo ensimmäisiä merkkejä piristymisestä. Tammi-helmikuun kehitys on ollut parempaa kuin muissa suuremmissa kaupungeissa.
– Data näyttää eri kaupungeissa nyt vähän eri suuntiin. Isommat perheasunnot tuntuvat edelleen menevän suhteellisen vilkkaasti, kun taas pääkaupunkiseudulla erityisesti pienten asuntojen kauppa käy hitaasti.
Etenkin pk-seudulla asuntokauppaa hidastaa kohtaanto-ongelma: ostajat hakevat isompia perheasuntoja, mutta viime vuosien kovassa asuntobuumissa on rakennettu yksiöitä ja kaksioita.
Pankeista kerrotaan, ettei asuntomarkkinoilta nyt erotu mitään yksittäistä aktiivista ryhmää.
Tammi-helmikuussa ensiasunnonostajia on tosin ollut tavallista vähemmän liikkeellä, sillä moni kiirehti ostamaan asunnon ennen vuodenvaihdetta ja varainsiirtoverovapauden poistumista.
Toinen vuodenvaihteen veromuutos, yleisen varainsiirtoveron lasku, ei myöskään vielä tuonut toivottua buustia markkinoille. Pankit kuitenkin arvioivat sen tukevan osaltaan asuntokaupan elpymistä.
4. Korkojen laskua odotetaan
Monien arvioiden mukaan asuntokauppa piristyy kesää kohti tai loppuvuodesta.
Isoin peruste toiveille paremmasta on se, että korkojen odotetaan laskevan. Sen nostavat esiin kaikki asiantuntijat.
– Varsinaisesti kauppamäärien odotetaan kääntyvän kasvuun sitten, kun Euroopan keskuspankki antaa koronlasku-uutisia, toivottavasti kesäkuun aikana, toteaa Danske Bankin Sari Takala.
Euroopan keskuspankki EKP pyrkii ohjauskoroillaan pitämään inflaation eli hintojen nousun noin kahdessa prosentissa.
Keskuspankin päätökset heiluttavat myös asuntolainojen korkoja: tällä hetkellä asuntolainojen yleisin viitekorko eli 12 kuukauden euribor on noin 3,6 prosentissa. Korot lähtivät nollasta nousuun kesällä 2022 ja kävivät yli 4,2 prosentin huipussaan viime syksynä.
Ensimmäistä koronlaskua pitkään aikaan povataan kesälle, mutta EKP ei päätöksistään etukäteen hiisku. Ostajat odottavat nyt varmempia aikoja, tiivistää Nordean Jussi Pajala.
– Korkojen kääntyminen, taloudellisen tilanteen selkiytyminen ja myös työmarkkinatilanteen ratkeaminen ovat ne isot tekijät, jotka laittavat asuntokaupan lopulta liikkeelle.
Voit keskustella aiheesta 29.3. kello 23:een saakka.