Tammikuussa lankeaa taas maksettavaksi lääkkeiden alkuomavastuu, voi itku. Niitä, joille 50 euroa on pikkuraha, asia ei tietenkään liikuta, mutta alkuomavastuu on vain osa ongelmaa, joka lääkekuluista voi pienituloiselle koitua. Ei kannattaisi olla köyhä ja kipeä, mutta ikävä kyllä sairaudet ja rahavaikeudet kulkevat usein käsi kädessä.
On selvää, että ruoka ja vuokra menevät lääkkeiden edelle, jos ihmisen pitää valita, mihin hän rahansa käyttää.
Soitin HUSin vastaavalle proviisorille Kirsi Kvarnströmille, joka väitteli (siirryt toiseen palveluun) syksyllä syistä, joiden vuoksi potilaat eivät käytä lääkärin heille määräämiä lääkkeitä. Hänen mukaansa jopa puolet reseptilääkkeistä jää käyttämättä ja rahalla on asiassa iso merkitys.
On selvää, että ruoka ja vuokra menevät lääkkeiden edelle, jos ihmisen pitää valita, mihin hän rahansa käyttää.
Kvarnström antaa esimerkin astmaatikosta, jolla on tyypillisesti kaksi lääkettä: kortisonisuihke hoitaa sairautta, ja avaava lääke helpottaa oireita välittömästi. “On tilanteita, että asiakas miettii, kumman ostaa, kun raha ei riitä molempiin.” Lähes poikkeuksetta potilas valitsee avaavan lääkkeen, vaikka hän tietää, että hoitava lääke auttaisi pitkällä tähtäimellä, sillä hengenahdistus on tila, jossa pikaisesta avusta on suuri ilo.
Lopulta kalleimmaksi tulee lääke, jota ei oteta. Yhteiskunnalle riski on on taloudellinen ja potilaalle terveydellinen.
Esimerkiksi verenpainelääkkeen vaikutusta ei itse huomaa, joten se on houkuttelevaa jättää ostamatta, jos tili on tyhjä. Hoitamaton verenpainetauti aiheuttaa kuitenkin vahinkoa sydämelle, ja seurauksena voi olla sydäntapahtuma eli pahimmillaan äkkikuolema.
Kvarnström tarjoaa lääkkeeksi puheeksi ottamista. Lääkärin pitäisi ottaa huomioon potilaan kokonaistilanne, myös raha. Potilaan pitää siis kertoa, jos lääkkeen hinta vaikuttaa siihen, pystyykö hän sitä käyttämään. “Noloudesta pitäisi päästä ihan kokonaan eroon”, Kvarnström sanoo.
Helppo toivoa, vaikea toteuttaa. Köyhyydestä on vaikeaa puhua muutenkin, ja terveyskeskuksissa vallitseva alituinen kiire vaikeuttaa kokonaistilanteen kartoittamista. Rahattomista kukaan ei nimittäin käy yksityisvastaanotolla. (Yritin juuri varata ajan omalääkärilleni “milloin tahansa”, niitä oli tarjolla nolla. Se tietysti kivasti pienentää lääkekulujani, mutta.)
Kysyin joskus uudesta lääkkeestä, mitä se mahtaa maksaa, ja lääkäri pyöritteli päätään kummastuneena kysymyksestä.
Oman kokemukseni mukaan lääkärit eivät mieti lääkkeiden hintoja. Kysyin joskus uudesta lääkkeestä, mitä se mahtaa maksaa, ja lääkäri pyöritteli päätään kummastuneena kysymyksestä. Apteekissa kävikin ilmi, että lääke oli hurjan kallis, ja koska kyseessä olisi ollut muutenkin rohkea kokeilu, en koskaan ottanut sitä käyttöön.
Tietoa on saatavilla, joten lääkärin ei olisi vaikea selvittää lääkkeen hintaa, jos hän ymmärtäisi, että sillä on hoidon tuloksellisuuden kannalta merkitystä. Joku lääkäri ymmärtää, toinen ei.
Minusta se on systeeminen vika. Hoidossa pitää tietenkin ottaa huomioon kaikki tulokseen vaikuttavat tekijät, ja lääkkeiden hinta on yksi niistä.
Kyselin Kelasta, mikä osuus lääkkeiden alikäytöstä johtuu rahasta, mutta tutkimus aiheesta oli vasta alkamassa. Minulle vinkattiin kuitenkin esimerkkinä kakkostyypin diabetekseen liittyvästä tutkimuksesta (siirryt toiseen palveluun).
Juha Sipilän (kesk.) hallitus haki säästöjä lääkekorvauksista, ja diabeteslääkkeiden korvauksia pienennettiin 20 miljoonaa euroa. Osa potilaista vaihtoi halvempaan lääkitykseen, ja hoitotasapaino huononi. Etenkin niiden tyytyväisyys hoitoon väheni, joilla oli taloudellisia vaikeuksia.
Sairauksien ja köyhyyden liitto on moninainen ilmiö. Sairaudet johtavat usein köyhyyteen, ja köyhyys taas vaikeuttaa hoitoonpääsyä ja hoitoa. Jos niiden kytkös voitaisiin katkaista, vähenisivät sekä inhimillinen kärsimys että yhteiskunnalle aiheutuvat kulut ja haitat.
Tsemppiä kaikille muille, jotka saavat päänsärkyä tammikuun apteekkireissusta. Saisipa siihenkin apua farmaseutilta.
Auli Viitala
Kirjoittaja on mielenterveyskuntoutuja.
Kolumnista voi keskustella 4.1. klo 23.00 saakka.