Australiaa koettelee jo neljäs tulva pariin vuoteen – La Niña on iso syy siihen, että jo kymmeniätuhansia on kehotettu poistumaan kodeistaan
Rajujen rankkasateiden aiheuttamat tulvat ovat koetelleet Kaakkois-Australiaa viime päivinä. Paikoin Uuden Etelä-Walesin osavaltiossa on satanut kuukauden annos parissa päivässä.
Osassa eteläistä Sydneyä satoi vuorokaudessa jopa 240 millimetriä eli 17 prosenttia siitä määrästä, mitä kaupungissa sataa keskimäärin vuodessa, kertoi australialainen yleisradioyhtiö ABC tiistaina.
Osavaltiossa on annettu evakuointikehotus tiistaihin mennessä jo lähes 50 000 ihmiselle. Lisäksi 28 000 muuta on kehotettu varautumaan evakuointiin, kertoo uutistoimisto AFP.
Sateen arvioitiin tiistaina hellittävän Sydneyssä ja siirtyvän pohjoiseen. Tulvatilanne ei kuitenkaan helpota hetkessä, eikä vaara ole ohi Sydneyssäkään, arvioivat viranomaiset.
Lue myös: Australian Sydney tulvien kourissa — tuhansille annettu evakuointimääräys
Viimeksi tulvista kärsittiin maalis—huhtikuussa,jolloin ne aiheuttivat yli kolmen miljardin dollarin eli vajaan kolmen miljardin euron vahingot Uudessa Etelä-Walesissa ja kaakkoisessa Queenslandissa.
Tulva on jo neljäs kahden vuoden sisään, minkä vuoksi syitä toistuvalle ilmiölle pohditaan.
Ilmastonmuutoksen suoraa vaikutusta yksittäisiin tulviin on vaikea osoittaa, sanoo australialainen katastrofianalyytikko Tom Mortlock uutistoimisto Reutersille.
Useimmat ilmastomallit ennakoivat hänen mukaansa kuitenkin sateiden yleistyvän Australiassa. Lämpötilojen kohoaminen johtaa myös kosteuden lisääntymiseen.
Myös ilmastotutkija Andrew King Melbournen yliopistosta sanoo The Guardianissa, että ilmastokriisin on todistettu voimistavan sateita, mutta on vaikea osoittaa, millainen rooli sillä on Australian viime päivien ankarissa tulvissa.
La Niñalla iso rooli
Suureksi tekijäksi tulvissa on nostettu Australiaan kahtena vuonna peräkkäin vaikuttanut El Niñon vastakohta, La Niña -ilmiö. Se toistuu epäsäännöllisesti ja kestää yleensä puolesta vuodesta vuoteen.
La Niñasaa aikaan Tyynellämerellä voimakkaita pasaatituulia, jotka puskevat lämmintä pintavettä kohti Aasiaa, ja kasvattaa Australian sademääriä.
Lue lisää ilmiön vaikutuksista maailmalla tästä: Tällainen on säätä ympäri maailmaa heilutteleva La Niña – ilmiö on myös Brasilian tuhoisien rankkasateiden taustalla
La Niña päättyi kesäkuun lopussa, mutta Australian ilmatieteenlaitoksen arvion mukaan se voi muodostua uudelleen vielä tänä vuonna.
Toinen ilmiö on Intian valtameren dipoli, jolla on kolme eri tavoin vaikuttavaa vaihetta: neutraali, positiivinen ja negatiivinen. Dipoli kääntyi negatiiviseen vaiheeseen toukokuun lopussa, jolloin alempana päiväntasaajaa pitkin puhaltavat länsituulet voimistuvat, ja lämmin vesi kerääntyy Australian pohjoispuolelle.
Idässä vesi on normaalia lämpimämpää ja lännessä tavallista kylmempää. Niinpä Australiaa kohti virtaa kosteaa ilmaa.
Maaperä ei ime määräänsä enempää
La Niñan jäljet näkyvät myös Australian maaperän kyvyssävastaanottaa rankkasadetta.
Sydneyn pohjoispuolella sijaitsevan Hawkesbury-joen laakso on tulvatasanko, johon osuu myös viisi sivujokea. La Niñan tuomat sateet ovat parin vuoden aikana täyttäneet padot ja kyllästäneet maaperän, mikä luo otolliset olosuhteet tulville.
– Käytännössä itärannikon valuma-alueella ei ole juuri lainkaan kapasiteettia imeä vettä, sanoo Tom Mortlock.
Tämä on herättänyt keskustelua siitä, kuinka hyvin Sydney on varautunut tulviin. Uuden Etelä-Walesin yliopiston professori Stuart Khan katsoo, että Sydneyssä sijaitsevaa Warragamban-patoa pidetään liian täynnä. Patoaltaassa varastoidaan noin 80 prosenttia Sydneyn vedestä.
Pato oli 97-prosenttisesti täynnä ja tulvi yli. Khanin mielestä olisi parempi pitää täyttöaste 60 prosentissa, jotta tulvien vaikutuksia voitaisiin pienentää.
Pato vuoti yli myös maaliskuussa 2021. Silloin kyseessä oli sen merkittävin ylivuoto vuosikymmeniin.
Sydneyn väkiluku on kasvanut nopeasti viime vuosikymmeninä ja se on lisännyt rakentamistamyös tulvatasangolla. Tulviin ei ole osattu varautua, sillä ennen viimeaikaisia tapahtumia alueella ei ollut suuria tulvia vuosikymmeniin.
Samasta syystä myös sillat alueella ovat liian matalia, evakuointireittejä on vähän ja ne ovat puutteellisia, sanoo Western Sidney Universityn ympäristötutkija Ian Wright.