Viime vuonna akuutteja B-hepatiittitartuntoja rekisteröitiin 94, toissa vuonna 42. Määrät ovat poikkeuksellisia, sillä tartuntoja on pitkään löytynyt noin kymmenen vuodessa.
Markku Lähdetluoma,
Lauri Rautavuori
B-hepatiittitartuntoja on todettu Suomessa selvästi tavallista enemmän. Viime vuonna akuutteja B-hepatiittitartuntoja rekisteröitiin 93 ja toissa vuonna 42. Piikki on selvä, sillä vuosina 2015–2020 tartuntoja löytyi enimmillään 12 vuodessa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) asiantuntijalääkäri Leif Lakoma kertoo, että viime vuoden 94 tartunnasta alle puolen tartuntareitti on selvä. Valtaosa tartunnoista liittyy pistohuumekäyttöön, ja lopuissa tartuntareitti on todennäköisesti seksi. Tartunnan saaneista hieman yli puolet oli miehiä.
– Tapausmäärien lisääntyminen vaikuttaisi vahvasti liittyvän pistohuumekäyttöön, Lakoma sanoo.
Lääkärin mukaan ennen vuotta 2021 pistohuumekäytöstä johtuva B-hepatiittitartunta on rekisteröity vuonna 2010, ja se oli yksittäistapaus. Edellisen kerran useita pistohuumetartuntoja nähtiin saman vuoden aikana 2000-luvun taitteessa.
Eniten akuutteja B-hepatiittitartuntoja tilastoitiin vuonna 1998, jolloin tapauksia oli 178.
Onko rokotekattavuus laskenut?
Tarkkaa syytä viime vuosien tartuntapiikkiin THL:n Leif Lakoma ei osaa kertoa. Yksi mahdollisuus on, että riskiryhmien rokotekattavuudessa on tapahtunut notkahdus.
Lakoman mukaan B-hepatiittirokote on tehokkain keino estää tartuntoja. Rokotesarja antaa elinikäisen suojan. Toimiva rokotusjärjestelmä riskiryhmäläisille on aiemmin pitänyt tartuntaluvut hyvin pieninä.
– Kansallisen rokotusohjelman mukaan B-hepatiittirokotteen saa ilmaiseksi, jos esimerkiksi käyttää pistohuumeita. Rokotteen saavat ilmaiseksi myös pistohuumekäyttäjän asuinkumppanit ja perheenjäsenet.
Pistohuumekäyttäjien olisi tärkeää käyttää omia puhtaita välineitä, joita on saatavilla ilmaiseksi alueesta riippuen terveysneuvontapisteiltä (siirryt toiseen palveluun).
Taudista voi tulla krooninen
Seksin välityksellä hepatiittitartuntojen riski liittyy suojaamattomaan seksiin ja kasvaa, kun seksisuhteita on lukuisia satunnaisten kumppaneiden kanssa lyhyen ajan sisällä. Kumppanin sukupuolella ei ole merkitystä tartuntojen leviämisessä.
THL:n Leif Lakoma kertoo, että aikuisiällä B-hepatiittitartunnan saaneista valtaosa paranee itsestään, mutta osalle taudista kehittyy krooninen.
– Lapsen äidiltä saadut tartunnat synnytyksen yhteydessä, sitä ennen tai sen jälkeen saadut ovat yleensä niitä, jotka kroonistuvat.
Kroonisessa hepatiitissa on pitkällä aikavälillä riski maksasairauksiin, kuten maksakirroosiin ja maksasyöpään.
Kroonistuneita B-hepatiittitapauksia on viimeisen kymmenen vuoden aikana todettu keskimäärin noin 250 vuodessa, selviää THL:n tartuntatautirekisteristä (siirryt toiseen palveluun).
Tartunta voi olla oireeton
B-hepatiittitartunnan saanut ei välttämättä saa minkäänlaisia oireita, mutta jos oireita tulee, ne ovat samankaltaisia kuin muissakin virushepatiiteissa: pahoinvointia, ripulointia, oksentelua tai joskus silmien sidekalvojen keltaisuutta.
Pistohuumekäyttäjillä C-hepatiitti on huomattavasti B-hepatiittia yleisempi, ja sitä todetaan vuosittain yli tuhat tapausta. C-hepatiitti tarttuu pääasiassa veren välityksellä. B-hepatiitti tarttuu myös seksissä sekä äidiltä lapselle synnytyksen tai imetyksen aikana.
C-hepatiitti voidaan parantaa täysin lääkehoidolla, kun taas kroonisen B-hepatiitin kohdalla se ei yleensä ole mahdollista, asiantuntijalääkäri Leif Laukoma sanoo. C-hepatiittia vastaan puolestaan ei ole olemassa rokotetta.
Voit keskustella aiheesta torstaihin 19.1.2023 klo 23:een saakka.
Lue myös: