”Cheapflaatiota” tapahtuu myös Suomessa – tuttujen tuotteiden laatua on heikennetty vaivihkaa
Niin sanotussa cheapflaatiossa tuotteen hinta voi pysyä ennallaan, mutta laatu heikkenee, kun esimerkiksi terveellisiä raaka-aineita on aiempaa vähemmän.
Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Viime vuosien nopealla hintojen nousulla eli inflaatiolla on kaksi rinnakkaisilmiötä. Niin sanotusta shrinkflaatiosta (shrink = kutistua) on kyse, kun esimerkiksi sipsipussin koko pienenee, vaikka hinta säilyy ennallaan.
Cheapflaatio (cheap = halpa) taas tarkoittaa sitä, että vaikka hinta ei nouse, tuotteen laatu heikkenee. Esimerkiksi suklaasta voidaan vähentää kaakaon määrää tai mehusta hedelmäpitoisuutta. Euroopassa tällaista elintarvikkeiden laadun heikentämistä on havainnut esimerkiksi kansalaisjärjestö Foodwatch.
Samoin on tapahtunut myös Suomessa.
Fazer on vähentänyt useiden tuotteiden pääraaka-aineita
Yksi esimerkki Suomesta koskee Fazeria. Yhtiö on muuttanut osaa aamiaistuotteistaan niin, että keskeisiä raaka-aineita on vähennetty. Muutoksia on esimerkiksi Fazerin Alku-sarjan tuotteissa.
Omenainen Kauragranola sisälsi aiemmin nimikkohedelmäänsä omenaa 8 prosenttia tuotteen painosta. Hiljattain omenan määrää on vähennetty 6 prosenttiin. Sitä on siis neljännes aiempaa vähemmän.
Vadelmainen pikakaurapuuro puolestaan sisälsi aiemmin 5 prosenttia vadelmaa. Sen määrää on vähennetty, ja nyt vadelmaa on enää 4 prosenttia. Määrä on vähentynyt viidenneksellä.
Alku-sarjan proteiinipikapuurossa on vähennetty kuivattuja marjoja. 6,5 prosentin marjapitoisuus on muuttunut 6 prosentin pitoisuudeksi.
Fazerin aamupalatuotteista vastaava Fazer Mylly -liiketoiminnan johtaja Lassi Katajoki sanoo, että vastaavia keskeisten raaka-aineiden vähennyksiä on tehty noin neljäsosaan yhtiön aamiaistuotteista.
– Tällä hetkellä meillä on kymmenen tuotetta, mihin me ollaan tehty muutoksia, ja [aamiaistuotteiden] valikoimassa meillä on kokonaisuutena yli 40 tuotetta eli muutokset koskevat alle neljäsosaa siitä kokonaismäärästä.
Katajoki sanoo, että muutosten takana on raaka-aineiden jyrkkä kallistuminen. Muun muassa marjat ovat kallistuneet jyrkästi koronapandemian ja Ukrainan sodan myötä.
Esimerkiksi marja- ja hedelmäraaka-aineita on Katajoen mukaan vähennetty, jotta tuotteiden hinnat pysyisivät kurissa.
– Sitä kautta on pyritty etsimään keinoja pitää hinnat sellaisina, että ihmiset niitä jatkossakin haluavat ja pystyvät ostamaan.
Valmistajien ei tarvitse kertoa muutoksista
Ilmiön yleisyydestä ei juuri ole tietoa, toteaa Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurling-Pomoell. Selvityksiä asiasta ei Kuluttajaliiton tietojen mukaan ole Suomessa tehty, ja kuluttajien itsensä on vaikeaa havaita muutoksia.
– Todentaminen kuluttajan taholta on hankalaa, koska esimerkiksi elintarkepakkauksissa ei tarvitse lukea tarkkaa määrää, kuinka paljon vaikkapa marjoja tai lihaa jokin tuote sisältää.
Valmistajien ei ole myöskään pakko kertoa, jos reseptiä muutetaan. Käytännössä kuluttaja voi huomata muutokset lähinnä siitä, että ainesosaluetteloon on tullut muutoksia. Ainesosien tarkkoja määriäkään ei tarvitse kertoa, paitsi järjestys siitä, mitä raaka-ainetta on eniten, mitä toiseksi eniten ja niin edelleen.
– Kuluttajaliitto toivoo ja edellyttää kaikilta elintarviketuottajilta sitä, että mikäli reseptiikka olennaisesti muuttuu, niin pakkauksessa olisi siitä ainakin jonkin aikaa merkintä, Beurling-Pomoell sanoo.
Muutokset tuotteiden sisällössä saattavat kuulostaa lopulta varsin pieniltä, kuten esimerkiksi Fazerin tuotteissa, joissa marjojen määrää on vähennetty viidestä neljään prosenttiin.
Onko pienillä tuotemuutoksilla lopulta juuri merkitystä?
Se on jokaisen kuluttajan oma asia, vastaa Beurling-Pomoell.
– Kaikkein keskeistä on se, että kuluttaja itse valitsee ja päättää, onko asialla merkitystä. Jotta kuluttaja tällaisen päätöksen voi tehdä valistuneesti, hän tarvitsee tietoa. Siksi edellytämme avointa ilmoittamista muutoksista.
Antti Kurra tiivistää ”cheapflaation” 40 sekunnissa: