Banner Before Header

EK haluaa lyhentää koronalle altistuneiden karanteeneja – näin vastaa Husin Järvinen

Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) haluaa lyhentää koronalle altistuneiden karanteeniaikoja nykyisestä kymmenestä vuorokaudesta viiteen. Perusteena on poissaoloista johtuva työvoimapulan uhka. Asiasta uutisoi aiemmin Iltalehti.

EK:n asiantuntijalääkäri Auli Rytivaara kertoo Ilta-Sanomille, että vastaava lyhennys voitaisiin tietyin edellytyksin ulottaa myös sairastuneille määrättäviin eristyksiin.

– Tällä hetkellä eristysaika kestää kymmenen vuorokautta, mutta päätökset tulevat hyvin myöhässä. Olemme sitä mieltä, että eristyksen tulisi päättyä kaksi päivää potilaan oireiden päättymisen jälkeen, Rytivaara sanoo.

Rytivaaran mukaan viruksen tartuttavuus on korkeimmillaan muutaman päivän ennen kantajan oireiden alkamista ja muutama niiden jälkeen. Hän huomauttaa Yhdysvaltain tautikeskus CDC:n jo linjanneen tästä syystä karanteenisuositusten lyhentämisestä.

– Tämän jälkeen työpaikat ovat työtehtävästä ja -olosuhteista riippuen arvioineet suojauksia. Ehdottomasti halutaan, että tauti ei leviä, ja työntekijät käyttävät töihin palattuaan maskia seuraavat viisi päivää.

Lue lisää: Yhdysvalloissa lyhennetään oireettomien karanteenisuositusta 10 päivästä viiteen

Suomessa omikronpiikki uhkaa Rytivaaran mukaan työntekijöiden saatavuutta varsinkin logistiikka-alalla ja julkisessa liikenteessä. Vaaratilannetta ovat vauhdittaneet joululomien joukkoaltistumiset, joiden leviäminen työyhteisöihin voi uhata kokonaisten yksiköiden tuotantokykyä.

– Myös sosiaali- ja terveysalalla sairastuu hoitajia. Tiedossamme ei ole vielä tapauksia, joissa toiminta on kokonaan kaatunut, mutta siinä mielessä työvoimapula on jo toteutunut, että töitä tehdään pienemmillä resursseilla.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) infektioylilääkäri Asko Järvinen pitää epätodennäköisenä, että suuri osa oireilevista koronapotilaista ehtisi tervehtyä kaksi päivää ennen viisipäiväisen eristyksen päättymistä. Hän nostaa esiin koronataudin kaksivaiheisen luonteen.

– Ensin potilaalla on alkuvaiheen oireet, mutta varsinkin iäkkäämmillä ihmisillä ne saattavat viikon kohdalla pahentua, vaikka välissä olisi ollut parempia päiviä. Tämä ei välttämättä tarkoita tartuttavuusriskin lisääntymistä. Voimakkaasti oireilevan kohdalla eristysaikaa on kuitenkin hyvin hankala lyhentää, Järvinen sanoo.

Virukselle altistuneiden karanteeniajoista puhuttaessa rajan vetäminen on Järvisen mukaan monimutkaisempaa. Hän viittaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) taannoiseen selvitykseen, jossa noin 90 prosenttia tartunnoista ilmeni testeissä 5–6 kuluttua altistumispäivästä.

– Toisaalta tällä hetkellä tartunnan riski alkaa olla kovin iso jo kaikissa kontakteissa. Voidaan kysyä, onko pitkistä karanteeneista enää aiemman kaltaista yhteiskunnallista hyötyä.

Karanteenimääräysten käsittelyajan nopeuttamiseksi EK:n Rytivaara esittää päätösvaltuuksien myöntämistä kaikille lääkäreille. Nykytilanteessa päätöksen voi tehdä vain kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntatautilääkäri.

– Päätökset tulevat 1–2 viikon viiveellä, koska niitä on tekemässä vain kourallinen lääkäreitä. Silloinhan näillä ei ole enää merkitystä.

Järvinen vastaa esitykseen toteamalla, että nykyisessä epidemiatilanteessa vanha karanteenipolitiikka on aikansa elänyt. Käytäntöjen päivittäminen edellyttäisi päätöksiä ja linjauksia valtionhallinnon puolelta.

Ylilääkäri kertoo toivovansa yleispäteviä lääketieteellisiä ohjeita siitä, miten pitkän poissaolo-oikeuden oireilevat hengitystieinfektiot kullakin työpaikalla takaavat ja miten poissaolot korvataan.

Source Link is.fi