Monet odottavat kauhulla, mitä tuleva talvi tuo tullessaan energiakriisin uhatessa ja inflaation laukatessa.
LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro väläytti maanantaina Twitterissä hieman valoisampaa näkökulmaa.
– Talous on laskusuhdanteessa, kuluttajilla luottamus pohjamudissa ja energiakriisi painaa päälle. Kurjuus voi kuitenkin olla jo huipussaan. Onhan näitä nähty, niin ulkoisia shokkeja kuin itse aiheutettuja, tästäkin selvitään, Nummiaro kirjoitti.
Hän viittasi julkaisun yhteydessä jakamaansa kuvaan, joka esittää niin sanottua kurjuusindeksiä. Indeksi tarkoittaa inflaation ja työttömyysasteen summaa, ja sitä käytetään stagflaation mittarina.
Stagflaatio yhdistää kaksi talouden vitsausta: stagnaation, eli pysähtyneisyyden ajan, jolloin talouden kasvu on hidasta, sekä inflaation, eli kuluttajahintojen nousun.
Kuten Nummiaron jakamasta kuvaajasta näkyy, on kurjuusindeksi noussut viime aikoina korkeimmilleen sitten 1990-luvun pankkikriisin.
Inflaatio oli kesäkuussa Suomessa 7,8 prosenttia ja työttömyysaste 6,8 prosenttia. Kurjuusindeksi siis oli 14,6 prosenttia.
Nummiaro kuitenkin näkee käänteen olevan edessä. Hänen arvionsa mukaan inflaatiohuippu on jo saavutettu, eikä ole näkyvissä, että myöskään työttömyys lähtisi nousemaan voimakkaasti.
– Jos lasketaan summana, on todennäköisempää, että inflaatio tulee alas enemmän kuin työttömyys nousee, hän sanoo.
Inflaation käännekohdasta kertoo Nummiaron mukaan se, että joidenkin hyödykkeiden ja raaka-aineiden hinnat ovat alkaneet tulla alaspäin.
– Monissa hyödykkeissä ja esimerkiksi öljyssä ollaan oltu alle (Venäjän) hyökkäyksen tason. Jos laskusuhdanne on päällä, voi olla, että kysyntä heikkenee ja tullaan entisestään alaspäin.
Hän ennustaa, että inflaatio alkaa laskea samalla kulmakertoimella, kuin millä se on noussutkin. Inflaatio on kiihtynyt noin puolentoista vuoden ajan ja Nummiaro arvioi, että samassa ajassa hinnat tulevat myös alaspäin.
Matkalla on kuitenkin suuria muttia, suurimpana talvella väijyvä energiakriisi, joka voisi pahimmillaan ajaa talouden stagflaatioon.
– Talven energiakriisi voi ajaa molempia. Tällöin inflaatio ei tulekaan alas tai siihen tulee uusi piikki energiakriisistä ja samaan aikaan tulee myös taantuma.
Kotitalouksien kannalta tilanne olisi karu.
– Pahin on, jos tapahtuu molemmat, eli työpaikka lähtee alta ja hinnat nousevat, silloin kurjuus on kovimmillaan.
1970-luku oli stagflaation aikaa. Silloin inflaatio oli pitkän aikaa rakenteellisesti korkealla tasolla ja kun sitä yritettiin talouspolitiikkaa kiristämällä hillitä, talous sakkasi.
Nummiaro huomauttaa, että kurjuusindeksi on hyvin yksinkertaistava mittari. Se ei esimerkiksi ota huomioon velan kasvua tai eri talouksien varallisuuden kehittymistä.
– Se ottaa kantaa oman talouden tulo- ja menopuoleen ja on siinä mielessä yksinkertaistettu. Mutta silti, jos indeksiä katsoo, niin kurjuus ei ole lähellekään pankkikriisin tasoa.