Energiakriisi ajaa kotitalouksia ahtaalle Belgiassa – ruoka-avun saaja: ”Joudun valitsemaan lämmityksen ja ruoan välillä”
BRYSSEL Kylmä viima käy päin kasvoja helmikuisessa aamussa. Joukko lämpimästi pukeutuneita ihmisiä jonottaa sivukadulla paikallisen ruokapankin avautumista.
Pitkittynyt koronakriisi ja yleinen hintojen nousu (siirryt toiseen palveluun) on ajanut monet brysseliläiset ahtaalle. Kallistunut sähkö ja lämmitys lisää kotitalouksien ahdinkoa.
– Jos hinnat vielä nousevat minulla ei ole varaa lämmitykseen, koska en voi olla varma että pystyn maksamaan kuun lopussa. Joudun valitsemaan lämmityksen ja ruoan välillä, ruokapankissa asioiva Fatima Ezzahra Fellahi sanoo.
Energian kallistuminen vaikuttaa erityisesti vähävaraisten belgialaisten arkeen. Vapaaehtoisvoimin toimivien ruokapankkien kävijämäärät ovat kasvaneet viime kuukausina.
– Jos huomiomme energian ja ruoan kallistumisen niin pelkään, että tilanne vaikeutuu entisestään, ja että vuodesta 2022 tulee vaikea, Belgian ruokapankkien johtaja Jef Mottar arvioi.
Lämmityksen hinta on kolminkertaistunut
Energiakriisin vaikutukset ovat käsin kosketeltavia fossiilisten polttoaineiden tuonnista riippuvaisessa Belgiassa. Vuoden takaiseen verrattuna sähkön kuluttajahinta on kaksinkertaistunut ja kotien lämmitykseen tarvittavan maakaasun hinta kolminkertaistunut.
Nykyhinnoilla kotitalouksien keskimääräisen kaasulaskun odotetaan nousevan noin 1 500 eurosta 4 000 euroon (siirryt toiseen palveluun) vuositasolla. Tämän lisäksi kotitaloudet joutuvat maksamaan erikseen sähköstä.
– Pieni- ja keskituloisilla kotitalouksille on iso huoli siitä, pystyvätkö he maksamaan laskunsa tulevaisuudessa, energia-asiantuntija Bram Claeys sanoo.
Sähkön ja kaasun enimmäishintaa säätelevä sosiaalinen tariffi tuo helpotusta pienituloisten kotitalouksien arkeen. Väliaikaisesta maksukatosta hyötyy noin kaksi miljoonaa belgialaista.
Lisäksi hallitus on päättänyt laskea sähkön arvonlisäveroa 15 prosenttiyksiköllä määräajaksi. Kaikki kotitaloudet saavat myös 100 euron kertaluonteisen alennuksen sähkölaskuun. Avulla on hintansa, Clayes huomauttaa.
– Mikään ei ole ilmaista. Se miljardi joka kohdennetaan täydentäviin toimiin on otettava jostain. Tämä on huomioitava kun mietimme pitkän aikavälin ratkaisuja.
Clayesin arvion mukaan energian hinta pysyy korkeana ainakin vuoteen 2023 asti, mahdollisesti pidempään. Hänen mielestään investoinnit parempaan lämmöneristykseen ja kaasulämmityksen korvaaminen ilmalämpöpumpuilla olisi keino vastata korkeisiin hintoihin.
Energiaköyhyys haastaa Euroopan
Kallis energia koettelee koko Eurooppaa. EU-komission arvion mukaan (siirryt toiseen palveluun) yli 30 miljoonaa EU-kansalaista kärsii niin sanotusta energiaköyhyydestä.
Energiaköyhyydestä kärsivillä kotitalouksilla tulot eivät riitä lämmön ja valaistuksen ylläpitämiseen tai energialaskuista selviämiseen. Taustalla voi olla joko energian kallis hinta tai matalat tulot, usein molemmat samanaikaisesti.
– Täällä Brysselissä iso osa väestöstä elää köyhyysrajan alapuolella. Tästä on muodostumassa heille iso ongelma, professori Adel El Gammal toteaa.
El Gammal on erikoistunut energian liittyvään geopolitiikkaan. Hän toimii myös vihreään siirtymään erikoistuneen EERA-tutkimuslaitoksen pääsihteerinä.
– Ennen kriisiä lähes neljännes eurooppalaisista eli energiaköyhyyden partaalla. Pitkällä tähtäimellä tilanne on kestämätön.
Hänen mielestään EU on toiminut viisaasti salliessaan jäsenmaille kotitalouksien hätätuen ja väliaikaiset veronalennukset. Ajan mittaan tuet voivat kuitenkin vääristää markkinoita ja käydä kalliiksi jäsenmaille.
Professorin mukaan energiakriisi kertoo karua kieltä fossiiliriippuvuuden kääntöpuolista. Yli 90-prosenttia kaasusta tuodaan EU:n ulkopuolelta, valtaosa Venäjältä.
– Olemme siis äärimmäisen riippuvaisia harvoista ja herkistä tuottajista, kuten Venäjästä, El Gammal sanoo.
Mitä ajattelet energian hinnan kallistumisesta? Voit keskustella aiheesta 15.2.2022 kello 23 saakka.