Ennätystahdissa oleva Tuukka, 17, hämmästyttää kokeneiden konkareiden seassa – ”Olen lyönyt itsenikin ällikällä”

Raviurheilu ja raviohjastaminen mielletään yleensä lajiksi, jossa huipuksi kasvetaan toistojen ja kokemuksen kautta. Suolahdelta, nykyiseltä Äänekoskelta maailmalle ponnistanut superlupaus Tuukka Varis rikkoo kuitenkin myyttejä.

17-vuotias nuori mies on toisella kilpailukaudellaan yltänyt jo 14 voittoon ja ohjastaa tämän kauden osalta hurjalla 18 voittoprosentilla. Yhteensä 15 voittoa ennen täysi-ikäisyyttä on jotain, jota ei ole nykyraviurheilussa nähty sitten Iikka Nurmosen ja Maaningan miehestä on kuoriutunutkin yksi maan ykkösnimistä.

–  Onhan tämä tahti lyönyt itsenikin ällikällä. Laskin, että pääsisin korottamaan lisenssin A:han ehkä ensi vuonna, mutta se onnistuikin jo nyt. Startti- ja voittomäärät ovat omalla tavallaan sivutuotteita, tärkeintä on päästä startti kerrallaan oppimaan lisää. Valmiiksi tässä hommassa ei tule koskaan. Se on klisee, mutta niin totta, Varis painottaa.

–  Tämä on kuitenkin välineurheilua ja hevonen ratkaisee. Ohjastajan tehtävä on antaa sille mahdollisuus kilpailla parhaalla tasollaan. Pyörä on lähtenyt nyt omalta osalta pyörimään oikeaan suuntaan yllättävän nopeasti. Voitot tuovat näkyvyyttä ja lisää ajotehtäviä. Näyttöpaikat pitää osata käyttää hyödyksi, jolloin voi saada taas enemmän ja mahdollisesti entistä parempia ajokkeja.

Tuukka Varis pääsi St. Michel -raveissa voittajakehään One Quickin kanssa. Kuva: Juho Hämäläinen

Aloitteleva ohjastaja myöntää, että on ehkä hieman paremmassa lähtöasemassa, kuin takavuosien nuoret yrittäjät.

–  Meille nuorille on tullut selvästi lisää omia lähtöjä suhteessa menneeseen aikaan. Se on ihan mahtava juttu ja toivottavasti suuntaus jatkuu. Toisaalta on myös paljon hyviä nuoria tarjolla, joten kyllä tässä kilpailua riittää ja noille lähdöille on selvästi myös tilausta.

Varis kasvoi ohjastajaksi poniraviurheilun kautta, mutta ensimmäinen kontakti lajiin tuli osin vahingossa.

–  Veljet pelasivat jääkiekkoa ja äiti oli Killerin raveissa talkoissa lipunmyyjänä. Sitä kautta päädyin raveihin ja se oli kiinnostavan näköistä puuhaa. Sitä ennen harrastin moottoriurheilua, kiihdytysajoja, joten kyllä vauhti on ollut veressä pienestä saakka.

Äiti ja siskot harrastivat ratsutamman kanssa ja kun sillä tehtiin varsa, niin olisin kovasti halunnut hypätä sen piensuomenhevosoriin opetukseen ja ajovalmennukseen tosissaan mukaan, mutta vähänlaisesti niin pienenä sai tietysti vastuuta. Kipinä oli silti jo syttynyt.

Lopulta ratkaisuksi keksittiin ponin hankkiminen. Innokas ravimiehen alku sai ehdoiksi etsiä tarpeeksi halvan ja riittävän läheltä. Sellaiseksi valikoitui Euforia-poni, jonka kanssa irtosi toistakymmentä ykkössijaa ja tammasta kasvoi todellinen menestysponi. Tällä kaudella Euforia on valloittanut Ilona Rekilän käsissä muun muassa Tukholman ja Oslon.

Meadow Whats Up oli Tuukka Variksen ensimmäinen oma hevonen ja ensimmäinen ohjastettava hevoslähdöissä. Kuva: Terhi Piispa-Helisten

Ensimmäisen ravihevosen Varis sai 13-vuotiaana ja varsinkaan sen jälkeen ei raviunelmien kanssa ole jarruteltu.

–  Se oli sellainen Meadow Whats Up. Ei välttämättä se maailman helpoin hevonen tai suurin lahjakkuus, mutta se oli oma ja olin tosi tarkkana, että sitä myös valmennan minä ja vain minä. Paljon se hevonen opetti, eikä ainakaan hirveästi jäänyt hampaankoloon, että olisiko sillä pitänyt pärjätä jotenkin hirveästi paremmin. Se jää mysteeriksi, mutta kovasti ainakin yritettiin.

–  Tai alunperin sen piti mennä isän nimiin, mutta ostotilanteessa paperit lyötiin nenän eteen ja kyllähän siinä meinasi mennä pulla väärään kurkkuun, kun isä sanoi, että eikun tuohon nimi alle, niin sinulla on hevonen.

–  Omalla tavallaan hauskoja tapahtumiahan sen kanssa kävi esimerkiksi raveissa. Olisin halunnut viedä sitä itse ammattikuskeille starttiinkin, mutta eihän minulla riittänyt siihen ikä ja kaikenlaisia kommervenkkejä keksittiin. Yksi varikkoalueenvalvoja tuli kyllä nyt jälkeenpäin sanomaan, että olisihan sinulla näköjään hevonen käsissä pysynyt.

Varis opiskelee tällä hetkellä Ylä-Savon ammattiopistossa, mutta on käytännön opissa Riina Rekilän tallilla Hämeenkyrössä ja koulu edistyy siellä etänä, sekä näyttötyöpohjalta. Innokkaalla oppijalla on ollut tahti niin vauhdikas, että koulun päässä on jo jouduttu toppuuttelemaan.

–  Periaatteessa voisin valmistua jo jouluksi ja selvästi etuajassa, mutta koulun päästä on lyöty jarrua, että hiljennetäänpä vähän tahtia. Itsehän sitä haluaisi sen äkkiä alta pois.

Työnantajaansa oppilas kehuu estoitta ja näkee Rekilän isona osana omaa kehitystään.

–  Reilun vuoden olen tässä nyt ollut ja se on ollut uskomattoman hienoa aikaa. Riina omaa kokonaisvaltaisen kokemuksen ja käytännön taidot raviurheilusta ja on hyvä opettaja. Tästä ei tarvitse lähteä merta edemmäs etsimään lisää oppia ainakaan tässä vaiheessa.

Erikoisluvalla auton rattiin päässyt ohjastajan alku ei pelästy pitkiäkään kilpailumatkoja. Heinäkuun lopulla hän suunnisti ajamaan yhtä hevosta Hämeenkyröstä Rovaniemelle saakka, kilpailtuaan sitä edellisenä päivänä Riihimäellä ja seuraavana Mikkelissä.

–  Se on vain lähdettävä, jos hevosta ajettavaksi tarjotaan. Se on minun motto tällä hetkellä ja mietitään niitä polttoainekuluja sitten myöhemmin tai ehkä paremminkin, että ei mietitä niitä ollenkaan. Ei tässä passaa sanoa hevosenomistajille ja -valmentajille ei. Lisäksi pitäisi vielä pitkään tätä tehneiden ammattilaisten kanssa kilpaillessa erottua esimerkiksi palvelualttiudella muutenkin.

–  Panostukset ovat tällä hetkellä tiukasti ohjastamisessa, joskin valmentaminen kiinnostaa myös. Ei se kummallakaan puolella ole helppoa, mutta taloudellinen riski on kuitenkin ohjastajana pienempi, kuin mitä se olisi, jos haluaisi laittaa tuosta yhtäkkiä tallin pystyyn. Kunnioitan ja arvostan suuresti kuitenkin näitä kokeneita kehäkettuja, jotka ovat tähtiä kummallakin saralla ja onhan se iso haave, että pystyisi joskus itsekin samaan, Varis haaveilee.

Tuukka Varis ohjastaa Vermon Toto65-kierroksen avauskohteessa Salamakypärät-lähdössä keskiviikkona BWT Dangeriä.