Erdogan tapaa Putinin Teheranissa – asiantuntija: näin se vaikuttaa Turkin rooliin Natossa
Venäjän presidentti Vladimir Putin ja Turkin Recep Tayyip Erdogan tapaavat toisensa kasvotusten tiistaina Teheranissa Iranissa, tiedotti Kreml viime viikolla. Tapaamiseen osallistuu myös Iranin presidentti Ebrahim Raisi. Kremlin mukaan tapaamisessa keskustellaan Syyrian tilanteesta.
Putin puhuu myös kahdenvälisesti Erdoganin kanssa, ja AFP:n Kremlin-lähteiden mukaan näiden keskustelujen aiheena on viljan vienti Ukrainasta.
Turkki on yksi Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan maista, jotka ovat riippuvaisia Ukrainan sodan katkaisemasta viljan viennistä Mustanmeren kautta. Näihin maihin lukeutuu myös Iran. Venäjän on syytetty aiheuttavan globaalia ruokakriisiä tahallaan länsimaiden painostamiseksi.
Nykytilanteessa Nato-maa Turkin tapaaminen liittouman päävastustajan Venäjän ja Yhdysvaltain Lähi-idän arkkivihollisen Iranin kanssa herättänee epäluuloa Washingtonissa ja muiden Nato-maiden johdossa, arvioi kansainvälisen politiikan professori ja Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin johtaja Tuomas Forsberg STT:lle.
– Kyllä se ilman muuta kiristää välejä, riippuen tietysti siitä, mitä kokouksesta tulee ulos. Jo pelkkä tapaaminenkin on monen mielestä arveluttavaa, ja tämä koskee niin Irania kuin Venäjääkin. Tapaamisen luonne saattaa heittää lisää vettä myllyyn keskusteluun siitä, mikä on Turkin asema Natossa. Jos Turkki käy lehmänkauppaa liittokunnan merkittävimmäksi uhaksi nimetyn valtion kanssa, niin kyllähän se on iso asia koko liittokunnan kannalta, Forsberg sanoo.
Suomi ja Ruotsi tuskin korkealla asialistalla
Teheranin keskustelut ovat virallisesti osa niin kutsuttua Astana-rauhanprosessia Syyrian sisällissodan lopettamiseksi. Tapaaminen on Putinille vasta toinen ulkomaanmatka maan aloitettua hyökkäyksensä Ukrainaan, kertoo Le Monde. Putin vieraili Tadzhikistanissa kesäkuussa.
Suomessa yleinen spekulaation aihe on ollut se, että Turkki ja Venäjä olisivat sopineet kulissien takana Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyysprosessin viivyttämisestä. Turkki ei ole vielä ratifioinut Suomen ja Ruotsin jäsenyyttä. Tutkija ei usko, että maiden jäsenyysasia olisi Teheranissa tärkeä puheenaihe.
– Voisi kuvitella, että heillä on paljon olennaisempia asioita puhuttavana kuin tämä Suomen kysymys. Siitä ei ole ollut näyttöä, että tämä (Suomen ja Ruotsin jäsenyyden viivytys) olisi ollut Venäjän ja Turkin koplaama asia, Forsberg sanoo.
Turkin ja Venäjän välit parantuneet viime vuosina
Turkin pääintressejä ovat Syyria ja kurdikysymys, josta kumpuaa myös maan kritiikki Suomea ja Ruotsia kohtaan. Turkin tavoitteena on ollut Pohjois-Syyrian rajaseudun hallinta ja niin kutsutun ”turvavyöhykkeen” luominen. Venäjän myötämielisyys helpottaisi hanketta.
Venäjän ja Turkin nykyistä suhdetta Forsberg luonnehtii ”hyvin kompleksiseksi”. Sitä ovat rasittaneet vastakkaisten osapuolten tukeminen Syyriassa ja suora yhteenotto vuonna 2015, kun Turkki ampui alas venäläiskoneen Syyrian ja Turkin rajaseudulla. Suhteet ovat sittemmin parantuneet.
Ukrainan kohdalla Turkki on yhtäältä myynyt Ukrainaan sotilaslennokkeja mutta toisaalta myös toiminut välittäjänä ja isännöinyt neuvotteluja Ukrainan ja Venäjän välillä Turkissa.