Ruokavalio, liikunta, tupakointi ja alkoholin käyttö eli elintavat selittävät osaltaan ihmisten välisiä terveyseroja.
Tietoa terveellisistä elintavoista on saatavilla runsaasti, mutta niihin voi liittyä myös erheellisiä käsityksiä. Millaisia?
Tätä kysyimme elintapalääketieteeseen pätevöityneeltä terveydenhuollon erikoislääkäriltä Pekka Aroviidalta Terveystalosta.
– Keskeistä elintavoissa ovat fyysinen aktiivisuus, terveellinen ravitsemus ja riittävä nukkuminen. Näitä ei voi ohittaa, jos pitäisi valita vain kolme, Aroviita pohjustaa.
Kolme muuta tärkeää tekijää ovat stressin käsittelytaidot, vähäinen päihteiden käyttö sekä palkitsevat sosiaaliset suhteet.
”
Keskeistä elintavoissa ovat fyysinen aktiivisuus, terveellinen ravitsemus ja riittävä nukkuminen.
Kaikille ei välttämättä ole täysin selvää, kuinka merkityksellisiä elintavat terveydelle ja hyvinvoinnille ovat.
– Ne eivät ole vain että ihan kiva. Tutkimuksista tiedetään, että elintapamuutoksilla saadaan aikaan tuloksia. Esimerkiksi diabeteksen Käypä hoito -suosituksissa on paljon asiaa elintapojen käytöstä hoidossa, Aroviita sanoo.
– Elintavat ovat siis sairauksien käypää hoitoa.
1. Harhaluulo: ”Ei pienestä mitään hyötyä ole”
Viisikymppinen sohvaperuna saattaa muistella aikaa kolmekymmentä vuotta taaksepäin. Kun hän oli nuori ja jaksoi nostaa salilla kolme varttia isoja rautoja.
Jos samaa yrittäisi nyt, voisi käydä kehnosti.
– Jos ei ole pitkään aikaan harrastanut liikuntaa, riittää, että käy kävelemässä 20–30 minuuttia päivittäin, Aroviita sanoo.
– Hyvin pienet asiat vaikuttavat yllättävän paljon. Niistä tulee todella paljon hyötyä ajan kanssa.
Tätä kaikki eivät ole sisäistäneet. Moni saattaa päinvastoin ajatella, että pienistä arkisista asioista ei juurikaan ole hyötyä.
– Iso tavoite on hyvä ja tärkeä. Vaikka se, että pääsisi lattialle kyykkyyn leikkimään lasten tai lastenlasten kanssa, mutta ei sitä saavuteta muutamassa viikossa, Aroviita sanoo.
Tarvitaan aikaa ja maltillisia askeleita.
– Jos ei juurikaan ole liikkunut, liikuntaa voi aluksi lisätä vaikka 5–10 minuuttia kerrallaan. Silloin saa jo todella paljon hyötyjä.
Omaan lähtötilanteeseen nähden ylimitoitettu tavoite tai kunto-ohjelma voi äkkiä päättyä rasitusvammaan ja uupumiseen.
– Keholle täytyy antaa aikaa sopeutua. Tuloksia ei voi saada heti.
2. Harhaluulo: ”Tämä on perinnöllistä”
Geenit eivät määritä suoraan kenenkään terveyttä. Ympäristötekijät, kuten elintavat vaikuttavat siihen, miten geenit ilmenevät.
Jos omassa suvussa on sydän- ja verisuonitauteja sairastaneita, se ei vielä tarkoita, että niihin sairastuisi itsekin.
”
Ei vähärasvainen kasvisruoka sellaisenaan lihota.
Ihminen pystyy vaikuttamaan omaan terveyteensä paljon enemmän kuin mitä aiemmin ajateltiin.
– Terveelliset elintavat suojaavat sairauksilta ja epäterveelliset elintavat lisäävät sairauksien riskiä, Aroviita sanoo.
– En halua väittää, että elintapojen muuttaminen olisi kaikille aina mahdollista ja helppoa, mutta kenenkään kohtaloa ei ole säädetty valmiiksi.
Kuva: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva
3. Harhaluulo: ”Viitearvot ratkaisevat”
Laboratoriotulokset voivat olla jonkin verran viitearvoja suurempia tai pienempiä ilman, että ihminen olisi sairas.
Moni saattaa herätä pohtimaan omaa terveyttään vasta kun viitearvo on ylittynyt. Siihen saakka ei välttämättä ole syytä odottaa.
Mikäli esimerkiksi huomaa kolesteroliarvonsa kehittyvän vuosi vuodelta huonompaan suuntaan, asia kannattaa ottaa hyvissä ajoin esiin lääkärin kanssa.
Toisaalta muutos on aina mahdollinen. Kuten sananlaskussa sanotaan: paras aika istuttaa puu oli 20 vuotta sitten, toiseksi paras aika on nyt.
– Peli ei ole menetetty, jos vaikka paastoverensokerin arvo on 6,5. Saamme sen hyvin hoidettua.
4. Harhaluulo: ”Kasvisruokavaliosta ei saa tarpeeksi proteiinia”
– Kasviksista ei puhuta turhaan, Aroviita sanoo.
Vähärasvainen, kasvispainotteinen ruokavalio on tutkimuksissa yhdistetty pienempään kroonisten sairauksien riskiin.
Kasviksissa on muun muassa suolistolle hyödyllisiä kuituja ja antioksidantteja, jotka vähentävät elimistön matala-asteista tulehdusta.
Runsaasti kovaa rasvaa ja punaista lihaa sisältävän ruokavalion puolestaan tiedetään olevan terveydelle haitaksi.
– Terveellisesti syöminen on loppujen lopuksi yksinkertaista, mutta ravitsemusta koskevaan keskusteluun liittyy paljon erilaisia mielikuvia.
Joku saattaa ajatella, että kasvispainotteisessa ruokavaliossa ei saa tarpeeksi proteiinia. Tai että hiilihydraatteja tulee ihan liikaa.
– Kasvispainotteisessa syömisessä saa kaikki tarpeelliset aminohapot, kunhan ei pihtaile energiansaannissa.
Pihtailuun ei ole syytä, sillä kasvispainotteinen ruoka on täyttävää, mutta vähäkalorista.
– Ei vähärasvainen kasvisruoka sellaisenaan lihota.
5. Harhaluulo: ”Lääkäri on vaivassa kuin vaivassa oikea osoite”
Alaselkä tuntuu kipeältä, pitää varmaan mennä lääkäriin ja pyytää sairauslomaa. Tämä on yksi Aroviidalle tuttu erheellinen käsitys.
– Alaselkäongelmissa on harvoin kyse mistään lääkäriä vaativasta jutusta. Fysioterapeutit on sen sijaan koulutettu antamaan hoitoa.
Fysioterapeutin vastaanotolle voi ja kannattaakin hakeutua alaselkävaivoissa suoraan.
Kipeä alaselkä ei myöskään välttämättä vaadi täydelle sairaslomalle jäämistä.
– On tärkeää olla liikkeessä. Töihin voi hyvin mennä, jos siellä ei tarvitse nostaa mitään raskasta tai kumarrella. Sairauslomatodistuksella voidaan suositella korvaavaa tai kevennettyä työtä.