Esitys turvallisuuspolitiikan uudesta huippuvirasta saa kritiikkiä ja kiitosta – professori pohtii, haetaanko pääministerille leveämpää selkänojaa
Nato-jäsenyyden tuomiin henkilöstövaikutuksiin varaudutaan puolustushallinnon lisäksi eri ministeriöissä.
Puolustusministeri Mikko Savola (kesk.) kertoo, että pääministerin turvallisuusneuvonantajan tehtävän tarpeellisuudesta ei hallituksen sisällä ole laajemmin keskusteltu.
– Ei tämä yllätyksenä tullut. Näitä esityksiä on tietysti eri hallinnonaloilta ja tähän lausutaan ja sitten aikanaan tästä tehdään päätökset.
– En nyt näe, että tälläkään valtavaa kiirettä on, että kyllä näihin ehditään sitten päätökset tekemään esimerkiksi seuraavankin hallituksen aikana, puolustusministeri Savola toteaa.
Puolustusministeri ei ota suoraan kantaa siihen, tarvitseeko pääministeri omaa turvallisuusneuvonantajaa.
– No tästä annetaan lausunto ja sitten otetaan asiaan tarkemmin kantaa, Savola vastaa.
Lausuntoaika päättyy torstaina 26. tammikuuta, ja uutta turvallisuusneuvonantajaa ryhdytään etsimään pikavauhdilla jo helmikuussa.
Kokoomuksen Häkkänen: Päätökset uudelle hallitukselle
Eduskunnan puolustusvaliokunnnan puheenjohtaja Antti Häkkänen (kok.) toppuuttelee pääministeri Sanna Marinin (sd.) esikunnan kiirettä.
– Vaalikauden loppusuoralla ei pitäisi lähteä tekemään mitään isompia muutoksia ulko- ja turvallisuuspolitiikan valmistelutapoihin.
– Pitäisi rauhassa katsoa ensi vaalikaudella, onko tällaiselle tarvetta, ja ensi vaalikaudella uusi hallitus sitten arvioi, että tarvitaanko tällaista yksikköä ja tehtäisiin huolellinen harkinta sen jälkeen myös tämän Nato-jäsenyyden toteutumisen seurauksena, Häkkänen linjaa.
Häkkäsen mielestä presidentillä ja pääministerillä, molemmilla, on oikeus ja velvollisuus tehdä tiivistä yhteistyötä ulkoministeriön ja puolustusministeriön valmistelukoneiston kanssa.
– En ehkä nyt näe suoraa sellaista akuuttia näiden viikkojen tarvetta, että pääministerille pitäisi jokin uusi yksikkö perustaa, Häkkänen huomauttaa.
Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps.) toteaa, että Suomessa ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on enemmän liikkuvia osia kuin monessa muussa maassa.
– Me emme ole puhtaasti parlamentaarinen järjestelmä.
– Meillä on vahva presidentti, joka on ensisijainen vallankäyttäjä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, ja se, miten tieto kulkee ja miten vastuu jakautuu eduskunnan, valtioneuvoston ja presidentin välillä, niin se ei ole täysin yksiselitteistä, että kyllä tälle varmasti perustelujakin löydetään, Halla-aho arvioi pääministerin turvallisuusneuvonantajan tehtävää.
Valtio-opin professori Ilkka Ruostetsaari pohtii presidentin ja pääministerin vallanjakoa.
– Ennakoitavissa on, että Nato-jäsenyyden myötä presidentin rooli vahvistuu, ja ollaanko tässä nyt sitten hakemassa tavallaan pääministerille tukevampaa selkänojaa hänen johtamistyössään, Ruostetsaari pohtii.
Professori muistuttaa, että EU:n yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka kuuluu jo nyt valtioneuvostolle ja pääministerille.
– Pyritäänkö tässä nyt vähän tasapainottamaan valtaa uudessa tilanteessa? Ruostetsaari miettii.
Valtiosihteeri: Taustalla turvallisuustilanteen muuttuminen
Valtioneuvoston kansliasta turvallisuusneuvonantajan tarvetta perustellaan turvallisuuspoliittisen ympäristön muuttumisella.
Valtioneuvoston kanslian valtiosihteeri Henrik Haapajärven mukaan tarve muutokselle heräsi jo vuosi sitten, mutta rahoitus puuttui. Tehtävän perustamisen edistäminen mahdollistui, kun eduskunta hyväksyi joulukuussa täydentävän talousarvion.
– Sen jälkeen käynnistimme prosessin heti vuoden alusta. En näe erityistä hyötyä siitä, että aikailisimme turvallisuuspoliittisissa kysymyksissä.
Haapajärven mukaan tehtävään valitaan paras osaaja.
– Kyseessä ei ole puoluepoliittinen mandaattipaikka.
Vaikka pääministerillä on jo nyt käytettävissä muiden ministeriöiden erityisasiantuntemus, se on hyvin sektorikohtaista, Haapajärvi uskoo.
– Pääministeri tarvitsee kokonaisvaltaisempaa turvallisuuspoliittista tukea ja asiantuntemusta, valtiosihteeri arvioi.
Voit keskustella aiheesta tiistaihin 24.1.2023 kello 23:een saakka.
Lisää aiheesta: