Euroopan keskuspankki kertoo, kuinka nopeasti se aikoo nostaa korkoja – katso kello 15.30 alkaen suorana, miten rahahanoja kiristetään
Euroopan keskuspankin neuvosto ilmineeraa tänään, miten se kiristää rahapolitiikkaa tulevina kuukausina. Pääjohtaja Christine Lagarde kertoo rahapolitiiikan tiukentamisesta pian tiedotustilaisuudessa.
Suomea kokouksessa edustaa Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn.
Keskuspankkiirit taiteilevat nyt ohuella nuoralla, sillä liian äkkinäiset liikkeet rahapolitiikassa voisivat syöstä talouden syvään taantumaan.
EKP:n päätehtävä on turvata rahan arvon vakaus. Kun inflaatio laukkaa yli kahdeksan prosentin vauhtia, EKP:n on käytännössä pakko kiristää rahapolitiikkaa. Samalla se yrittää välttää, että rahoitusolojen kiristyminen ei tuuppaa euroaluetta taantumaan.
Keskuspankkiirien päänsärky on se, että EKP:n vaikutusmahdollisuudet hintojen nousuun ovat pienet. Energian ja ruuan kallistumista ruokki ensin koronapandemia ja nyt Venäjän hyökkäyssota. Tarjontapuolen sokkeihin keskuspankki ei voi vaikuttaa.
EKP paljastaa rahapoliittiset päätöksensä tiedotteessa kello 14.45. Kokosimme listan siitä, mitä keskuspankin tarkkailijat odottavat EKP:n tekevän.
Lue täältä, mitä riskejä on liian kovassa rahapolitiikan tiukentamisessa: Ylen ekonomistikysely: ”Ei pelota, mutta isoja riskejä on” – Suomen talous liukuu taantumaan ja ostovoima heikkenee vielä kuukausia
Voit lukea seuraavasta listasta, mistä EKP:n neuvosto tänään päättää.
Korot nousevat
Näyttää selvältä, että EKP alkaa nostaa korkoja heinäkuusta lähtien. Ydinkysymys kuuluu, miten paljon se nostaa talletuskorkoa.
Esimerkiksi Danske Bank ennustaa korkojen nousevan vielä kuusi kertaa lähitulevaisuudessa, Handelsbanken viisi kertaa.
Moni Suomenkaan asuntovelallinen ei ole tottunut nouseviin korkoihin. EKP ei ole nostanut korkoja kertaakaan yhteentoista vuoteen.
Niin sanotut keskuspankin ”haukat” haluavat 0,5 prosentin koronnousua kertaheitolla jo heinäkuussa. Näin ollen talletuskorko nousisi tasan nollaan. Se on ollut miinusmerkkinen jo kahdeksan vuotta.
Näin suuri koronnosto sotisi EKP:n omaa kirjoittamatonta sääntöä vastaan, jonka mukaan korkoja on veivattu aina vain 0,25 prosenttia kerrallaan.
Elvytys lopetetaan
EKP todennäköisesti lopettaa avokätisen tukensa valtioille ja yrityksille – siis näiden joukkovelkakirjojen ostamisen jälkimarkkinoilta.
Jo aiemmin keskuspankki on ilmoittanut, että yhä käynnissä olevat 20 miljardin euron arvopaperiostot loppuvat heinäkuun alussa. Lainaelvytyksen lopettaminen on ollut keskuspankkiirien itse itselleen asettama edellytys sille, että korkoja voidaan alkaa nostaa.
EKP – samaan keskuspankkijärjestelmään kuuluu myös Suomen Pankki – on tähän asti uudelleensijoittanut eli ”rullannut eteenpäin” erääntyvien joukkovelkakirjalainojen tuottoja. Esimerkiksi Yhdysvaltojen keskuspankki Fed on luopunut myös tästä elvytysmuodosta.
Yksi kysymys kuuluu, kuinka pitkään EKP aikoo uudelleensijoittaa erääntyviä velkapapereita.
Velkaisia valtioita tuetaan
Kun korot nousevat, valtioiden velkamarkkinoille saattaa iskeä paniikki.
Tästä syystä sijoittajat odottavat Lagardelta vastausta siihen, miten panikointi estetään ja turvataan velkaisten maiden kuten Italian kyky suoriutua lainanlyhennyksistään. Esimerkiksi juuri Italian lainankorkojen ero verrattuna turvasatamana pidettyyn Saksaan on jo nyt revennyt korkeimmilleen sitten koronapandemian alun.
Lagarde on sanonut, että EKP saattaa tarvittaessa ottaa käyttöön myös uusia välineitä vakauden turvaamiseksi. Esimerkiksi brittilehti Financial Times tulkitsee tämän tarkoittavan, että joukkovelkakirjojen ostamista voitaisiin kohdentaa mahdollisesti kriisiytyvien velkamaiden arvopapereihin.
Jokin tukiohjelma tarvitaan, jos pahoin velkaantuneiden eurovaltioiden varainhankinta markkinoilta halutaan turvata.
Talousarviot uusiksi
Myös EKP:n uudeksi rukattavat ennusteet ovat tärkeitä tämän päivän kokouksessa.
Jos ja kun keskuspankki heikentää aiempia ennusteitaan talouskasvusta ja nostaa arviotaan hintojen noususta, siitä voidaan päätellä myös rahapolitiikan kiristämistahtia.
EKP on tähän asti arvioinut inflaatiokehitystä pahasti alakanttiin muiden talousennustajien tavoin.
Voit keskustella aiheesta 10.6. klo 23:een saakka.
Aiheesta lisää: