Gorbatshovin masinoima ”verinen sunnuntai” ei unohdu Baltiassa – Liettuan ulkoministeri: ”Tästä me hänet muistamme”
Kun tiistaina 91-vuotiaana kuollut Mihail Sergejevitsh Gorbatshov aloitti tehtävänsä Neuvostoliiton kommunistisen puolueen pääsihteerinä maaliskuussa 1985, pyyhkäisi Länsi-Euroopan lävitse voimakas toivon aalto.
Lue lisää: Mihail Gorbatshov on kuollut – rankka ryöpytys alkoi Venäjällä heti
Sosialistisen imperiumin isännät olivat jo pitkään olleet vanhoja ja pitäneet lyhyiksi jääneillä virkakausillaan tiukasti kiinni marxismi-leninismin opeista välttämättömiin uudistuksiin taipumatta.
Politbyroon harmaisiin jääriin nähden 53-vuotias Gorbatshov vaikutti peräti nuorelta: uudistusten raikkaalta tuulahdukselta, jollaiseksi hän perestroikan ja glasnostin myötä osoittautuikin. Hänen perintönsä on kuitenkin toisenlainen Baltiassa ja aivan erityisesti Liettuassa.
– Liettualaiset eivät glorifioi Gorbatshovia. Emme ikinä unohda yksinkertaista tosiasiaa, että hänen armeijansa murhasi siviilejä pitkittääkseen hallintonsa miehitystä maassamme. Hänen sotilaansa ampuivat aseettomia mielenosoittajiamme ja jyräsivät heidät tankeillaan. Tästä me hänet muistamme, Liettuan ulkoministeri Gabrielius Landsbergis kommentoi keskiviikkona Twitterissä.
Maaliskuussa 1990 Liettua julistautui ensimmäisenä neuvostotasavaltana itsenäiseksi, mutta Gorbatshov ei tätä hyväksynyt.
Seuraavan vuoden alussa Moskovasta kajahti määräys, että maan olisi palautettava voimaan neuvostoajan perustuslaki ja luovuttava itsenäistymispyrkimyksistä.
11. tammikuuta puna-armeijan joukot saapuivat panssarivaunut tukenaan pääkaupunkiin Vilnaan. Sotilaat katkaisivat junayhteydet ja miehittivät lehdistötalon.
Neuvostotankit hyökkäsivät 11. tammikuuta 1991 Vilnan lehdistötalolle.
Kymmenet tuhannet mielenosoittajat asettuivat puolustamaan kolmea tärkeää kohdetta: parlamenttitaloa, hallitusrakennusta ja televisiotornia.
13. tammikuuta tankit rymistelivät televisiotornille sulkeakseen kansalliset tv- ja radiolähetykset. Puolustajia oli tuhatkunta. Esteet jyrättyään hyökkääjät murtautuivat rakennukseen rikkomalla ikkunat ja kävivät kepeillä aseistautuneiden mielenosoittajien kimppuun.
– Liettualaiset, luopukaa vastarinnasta. Hallituksenne on pettänyt teidät. Menkää kotiin perheidenne ja lastenne luokse, armeija kuulutti.
Vastarinnan nujerruttua kansalliset radio- ja televisiolähetykset katkesivat. Juuri ennen radion sammumista kuuntelijoiden korviin kantautuivat tiedottajan kuolemattomat sanat:
– Puhumme niille, jotka voivat kuulla meitä. On mahdollista, että (armeija) murtaa meidät voimalla ja sulkee suumme, mutta kukaan ei saa meitä hylkäämään vapauttamme ja itsenäisyyttämme.
Britannian yleisradioyhtiö BBC kuvaili sotilaallista hyökkäystä verisimmäksi vuonna 1989 Georgiassa puhjenneiden mellakoiden jälkeen. Yhteenotoissa kuoli 14 liettualaista ja yli 700 loukkaantui. Yhdysvaltain presidentti George Bush tuomitsi väkivaltaisuudet ja varoitti niiden vaikuttavan Neuvostoliiton ja Yhdysvaltain suhteisiin.
Liettualaiset pystyttivät piikkilankaa ja barrikadeja estääkseen neuvostojoukkojen pääsyn parlamenttiin tammikuussa 1991. Kuvassa esteiden jäänteitä vuonna 2005.
Saksan kristillisdemokraatit syyttivät Gorbatshovia stalinismiin palaamisesta ja historian vääristelystä. Myös Suomen hallitus vetosi neuvostohallitukseen, jotta se tekisi kaikkensa väkivaltaisuuksien lopettamiseksi.
Venäjän presidentti Boris Jeltsin asettui avoimesti Gorbatshovia vastaan allekirjoittamalla lausunnon, jossa ”sotilasvoiman käyttö Baltian tasavaltojen rauhanomaisia kansalaisia vastaan” todettiin sallimattomaksi.
Helsingin Sanomat uutisoi Kremlissä pidetystä kokouksesta, jonka osanottajista enemmistö kääntyi samalle kannalle. Asenneilmaston kerrottiin yllättäneen Gorbatshovin, joka lupasi luopua sotilaallisista toimista Liettuassa.
Piakkoin järjestettävässä kansanäänestyksessä Liettuan kansa jätti neuvostoaikansa historian romukoppaan.
Moskova ei tunnistanut kansanäänestystä legitiimiksi, mutta imperiumin romahdettua kovan linjan kommunistien epäonnistuneeseen vallankaappausyritykseen saman vuoden elokuussa Liettuan itsenäisyys tunnustettiin laajasti maailmalla.
Jeltsin tunnusti Baltian maat itsenäisiksi 7. syyskuuta. Saman kuun aikana Viro, Latvia ja Liettua liittyivät YK:hon. Aiempana vuonna Gorbatshoville oli myönnetty Nobelin rauhanpalkinto.
Mihail Gorbatshov ja Boris Jeltsin Moskovassa elokuussa 1991.
Tämän vuoden tammikuussa kuusi sukulaisiaan tammikuun 1991 yhteenotoissa menettänyttä liettualaista nosti kanteen Gorbatshovia vastaan.
Vuonna 2019 paikallinen tuomioistuin tuomitsi sotarikoksista useita neuvostoajan johtajia, mutta tapauksesta uutisoineen Moscow Timesin mukaan syyttäjät kieltäytyivät tutkimasta Gorbatshovin roolia.
Suurin osa tuomituista asuu nykyisin Liettuan ulkopuolella. Venäjä ja Valko-Venäjä kieltäytyivät luovuttamasta heitä Liettuan viranomaisille.
Viron entinen presidentti Toomas Hendrik Ilves katsoi Gorbatshoviin suhtautumisen olevan ”täydellinen esimerkki moraalisesta kahtiajaosta läntisen ja itäisen EU:n välillä”.
Ilveksen twiittiä edelsivät Länsi-Euroopan johtajien kunnioittavat muistopuheet, joihin olivat osallistuneet muun muassa Britannian pääministeri Boris Johnson, Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron.