Haimatulehdus voi iskeä vain yhden viikonlopun juomisen jälkeen – ”viheliäinen tauti” yllättää monen varhain keski-iässä
Haimatulehdus ei ole ainoastaan alkoholin suurkuluttajien sairaus, vaan taudin kovat oireet voivat iskeä vain yhden viikonlopun reippaan juomisen jälkeen.
– Ihan tavanomainen potilas on työssäkäyvä kolmi-nelikymppinen, usein mies, joka on käyttänyt runsaasti alkoholia viikonloppuna, kertoi aiemmassa jutussamme kirurgian professori Juha Grönroos Turun yliopistollisesta keskussairaalasta.
– Sitten on paljon myös niitä, joilla on takana viikon tai kahden ryyppyputki. Haimatulehduksia esiintyy enemmän aina lomakauden tai pitkäksi venähtäneiden juhlapyhien jälkeen, professori sanoi.
Oireet eivät jää huomaamatta
Haimatulehduksen tyypillinen oire on vyömäinen vatsakipu, joka on niin kova, että se käytännössä pakottaa potilaan hakemaan apua.
”Useimmiten kipu on niin kova, että siihen eivät kotikonstit auta, vaan tarvitaan vahvoja kipulääkkeitä.
Kipu alkaa äkisti, ja siihen liittyy yleensä pahoinvointia. Potilas voi myös oksentaa, ja hänelle saattaa nousta lämpöä.
– Jos jää miettimään, että voisikohan minulla olla haimatulehdus, todennäköisesti kyse ei silloin ole siitä. Useimmiten kipu on niin kova, että siihen eivät kotikonstit auta, vaan tarvitaan vahvoja kipulääkkeitä, vatsaelinkirurgian dosentti ja erikoislääkäri Panu Mentula Husin Meilahden sairaalasta kertoi aiemmin.
Lue lisää: Alkoholista voi saada haimatulehduksen vaikkei olisi alkoholisti – kovat oireet alkavat äkisti
Haimatulehduksella on voimakas taipumus uusiutua.
Haimatulehdukseen sairastuu vuosittain 4 000–5 000 suomalaista.
Sairastua voi missä iässä tahansa – jopa parikymppisenä – mutta tyypillinen ensimmäinen kerran alkoholista haimatulehduksen saava potilas on varhaisessa keski-iässä.
Taudin kirjo on laaja, eikä alkuvaiheessa voida tietää varmaksi, kuinka vakava tapaus on kyseessä. Tämän vuoksi potilas otetaan yleensä aina sairaalaan seurattavaksi.
”Ensimmäisen haimatulehduksen jälkeen tauti on viheliäinen.
Akuutti haimatulehdus on vaarallinen sairaus, jonka kuolleisuus on noin 2 prosenttia. Osalla tauti voi olla hyvin lievä, ja suurin osa pääsee muutaman päivän nestehoidon jälkeen kotiin.
Noin kymmenen prosenttia sairastuneista joutuu tehohoitoon.
– Tällaisessa taudissa kuolemanriski on merkittävä, dosentti sanoi.
Kerran herkistynyt haima pysyvästi herkkä
Haimatulehduksesta ikävän sairauden tekee se, ettei sen hoitoon ole keinoja – ainoastaan sairauden komplikaatioita, kuten kuivumista, pystytään hoitamaan.
Toinen hankala piirre on se, että taudilla on voimakas taipumus uusiutua.
– Ensimmäisen haimatulehduksen jälkeen tauti on viheliäinen. Pienikin alkoholimäärä, kuten yhden illan alkoholinkäyttö, saattaa aiheuttaa toisen ja kolmannen haimatulehduksen todella herkästi. Kerran herkistynyt haima on loppuiän pysyvästi herkkä haima, Grönroos sanoi.
Uusiutumisriskin vuoksi olisikin tärkeää, että haimatulehduspotilas kykenisi pidättäytymään jatkossa alkoholinkäytöstä.
Fakta
Omaa sairastumisriskiä ei voi ennustaa
■ Noin kaksi kolmasosaa haimatulehduksista johtuu liiallisesta alkoholinkäytöstä, ja toiseksi eniten sairastumisia aiheuttavat sappikivet.
■ Mekanismi on kaikissa tapauksissa samanlainen: ruoansulatusentsyymit, jotka normaalisti aktivoituvat hajottamaan ruokaa vasta suolessa, aktivoituvat haimatulehduksessa ennenaikaisesti jo haiman sisällä ja alkavat hajottaa sitä.
■ Tarkkaa syytä siihen ei tiedetä, miksi alkoholi saattaa joillakin laukaista haimatulehduksen ja toiset eivät sairastu koskaan.
■ Omaa riskiään ei voi ennustaa etukäteen.
■ Suurin osa haimatulehduksista voidaan ehkäistä välttämällä rajua alkoholinkäyttöä.
Lähteet: Terveyskirjasto, professori Juha Grönroos.
Juttu on julkaistu Ilta-Sanomissa alun perin 12.7.2021.