Halpa sähkö siivittää Suomen pian huimaan nousukauteen – kymmeniä tuhansia pysyviä työpaikkoja, uskoo tutkimusjohtaja
Lappeenrannan–Lahden teknillisen yliopiston LUT:in tutkimusjohtaja Petteri Laaksosen mielestä Suomessa ei ole vieläkään täysin ymmärretty, miten suuren mahdollisuuden uusiutuvaan energiantuotantoon siirtyminen Suomelle tarjoaa.
– Kyseessä on aivan uskomaton piristysruiske kansantaloudelle, kun se toteutuu. Tämä on Suomen uusi kasvu, josta saadaan hyvinvointia koko maahan, Laaksonen sanoo.
Hän ottaa esimerkiksi kehityksen Pohjois-Ruotsissa, jonne etsitään nyt Suomenkin puolelta työvoimaa uusiin teollisiin työpaikkohin. Alueelle on tarkoitus saada 100 000 uutta asukasta.
– Pohjois-Ruotsiin rakennetaan edulliseen sähköön perustuvaa teollisuutta. SSAB suunnittele esimerkiksi samankaltaista hiilipäästötöntä terästehdasta, jota nyt suunnitellaan Inkooseen.
Laaksosen mukaan sama kehitys on edessä myös Suomessa, ja muutoksen taloudellinen merkitys tulee olemaan jopa suurempi kuin 1990-luvun laman jälkeisellä nousukaudella Suomessa.
– Kysymys on kymmenistä tuhansista pysyvistä teollisista työpaikoista Suomeen, Laaksonen sanoo.
Hänen mukaansa investointeja Suomeen ajaa erityisesti halpa tuulivoima.
– Teollisuus tulee sijoittumaan sinne, missä sähkö on halpaa, ja sähkö on halpaa pohjoismaissa, Laaksonen sanoo.
Tuulivoiman määrän arvioidaan kasvavan nopeasti Suomessa.
LUT-yliopiston tutkimusjohtaja Petteri Laaksonen ihmetteleekin, miksi Suomen julkisessa keskustelussa vihreän siirtymän tuomien huimien mahdollisuuksien sijaan pohditaan etupäässä hiilineutraalisuuden saavuttamista.
– Tällöin asiassa nähdään helposti vain riskejä ja kustannuksia, ei mahdollisuuksia, Laaksonen huomauttaa.
Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) sivusi äskettäin samaa asiaa, kun hän hämmästeli osin kielteistä vastaanottoa, jonka norjalaisen Blastr Green Steel -yhtiön suunnitelma rakentaa hiilipäästötön terästehdas Inkooseen sai Suomessa.
Tutkimuslaitos: Siirtymä liian nopea
Epäilys liian nopean vihreän siirtymän mahdollisuuksista elää vahvana myös valtionhallinnossa.
Viimeksi lokakuussa Valtion taloudellinen tutkimuslaitos VATT varoitteli eduskuntaa liian nopeasta vihreästä siirtymästä. VATT on tutkimuslaitos, joka tuottaa taloustietoa ja talousanalyyseja valtion hallinnolle ja poliitikoille.
– Vihreä siirtymä vie aikaa, ja talouden rakenteiden liian nopea muuttaminen ei palvele myöskään vihreän siirtymän päämääriä, vaan päinvastoin luo ja vahvistaa siirtymään liittyviä riskejä, kertoi tutkimuslaitos hallituksen budjettiesityksestä antamassaan lausunnossa.
VATTin ylijohtajan Mikael Collanin mielestä Suomen ei kannata olla etujoukoissa uuteen energiajärjestelmään siirryttäessä, koska siihen liittyvät tuet aiheuttavat valtiolle lisäkustannuksia.
– Vaikka onkin hyvä olla hyvä esimerkki, niin täytyykö aina olla hyvä esimerkki, Collan sanoo.
Esimerkkinä lisäkustannuksista Collan nostaa esiin sähköautoilun tukemisen.
– Meillähän ei ole sama verokanta sähköautoilla kuin polttomoottorikäyttöisillä autoilla. Sehän on suora tuki vihreälle siirtymälle.
Collanin mielestä Suomen politiikan on syytä edistää vihreää siirtymää, mutta pitkäjänteisesti. Ei niin, että jossain vaiheessa jouduttaisiin vetämään takaisin jo tehtyjä päätöksiä esimerkiksi valtiolle tulevien liiallisten kustannusten vuoksi.
– Jos panostamme vihreään siirtymään liian paljon, saatamme joutua talousvaikeuksiin. Tällöin voimme joutua tekemään toimenpiteitä, jotka yllättäin saattavat estää vihreää siirtymää, Collan sanoo.
Lupamenettely nopeammaksi
LUT-yliopiston tutkimusjohtaja Petteri Laaksosen mielestä nyt ei ole kuitenkaan hidastelun aika, vaan ennemminkin toimia pitäisi nopeuttaa.
– Jos me jarrutellaan, nämä investoinnit menevät muualle. Miksi pitäisi jarrutella, jos sijoittajat ovat valmiita sijoittamaan. Olen varma, että Inkoon investoinnin lisäksi Suomeen tulee useita muitakin miljardi-investointeja, Laaksonen sanoo.
Laaksosen mielestä nopeuttamista tarvittaisiin esimerkiksi uusien tuulivoima-alueiden ja niihin kytkeytyvien teollisuuslaitosten luvitukseen sekä hallinto-oikeuksien käsittelyihin.
Investointien riskejä vähentää Laaksosen mukaan se, että uusien teollisuuslaitosten toiminta ei perustu pörssisähköön, vaan pitkäaikaisiin tuulisähkön toimitustopimuksiin. Tämä vähentää riskejä, koska sähkön hinta pysyy vakaana tuotantolaitoksille.