Heidi Elo vaihtoi kokista koronapotilaiden hoitajaksi: ”Välillä on työvuoroja, jolloin ei ole kuin pari vakituista töissä”
Sairaanhoitaja Heidi Elo vaihtoi alaa eri suuntaan kuin moni muu näinä aikoina.
Hän kokee potilastyön omakseen, vaikka alun perin kouluttautui kokiksi. Sen jälkeen hän työskenteli lastenhoitajana ja lopulta lähihoitajana noin 12 vuoden ajan.
Nuoruuden Elo vietti Säkylässä Satakunnassa, nykyään hän on töissä Kanta-Hämeen keskussairaalassa Hämeenlinnassa.
Työpaikallaan koronapotilaiden osastohoidossa Elo on huomannut pyöröoviefektin.
– Ei ovi ehdi mennä kiinni ennen kuin seuraava jo lähtee. Olen nähnyt, että ollaan viikko ja kaksi, ja todetaan, että ei pysty. On pieni määrä kollegoja, jotka pysyvät. Välillä on työvuoroja, jolloin ei ole kuin pari vakituista töissä. Kaikki muut ovat varahenkilöstöä, tosin jo tutuksi tulleita, kertoo Elo.
Hoitotyö on ollut hänelle pitkään tärkeää. Hän pitää merkityksellisenä, että pystyy parantamaan ihmisten oloa ja olemaan heidän kanssaan.
– Ihmiset ovat apumme varassa. Koronapotilaiden hoito on kuitenkin ollut rankkaa. Välillä ei näe eteensä, kun silmänpohjat ovat täynnä hikeä suojavarusteiden takia.
Elo toivoo enemmän palkkaa ja arvostusta, mutta aikoo jatkaa hoitotyössä. Hän ihmettelee, kuka pystyy elämään päiväpalkalla. Vuorotyö ja vuorotyöstä tuleva korvaus on se, millä hän selviää.
– Hoitaja ei voi väsyä ja aina pitää tehdä lisää, aina vaaditaan enemmän. Se ei näy palkassa. Monet saavat koronarokottajina ja näytteenottajina parempaa palkkaa. Siihen työhön riittää tekijöitä.
Alan vaihto jää vielä usein ajatuksen tasolle
Sekä lähi- ja perushoitajien liitto Super että Tehy julkaisivat syksyllä selvityksiä, joissa hoitohenkilökunnan työn kuormittavuus ja alanvaihtohalut tulivat esiin. Superin selvityksessä (siirryt toiseen palveluun) alanvaihtoa pohti 75 prosenttia vastanneista jo vuonna 2020.
Tehyn kyselyssä (siirryt toiseen palveluun) lähes kaikki alle 30-vuotiaat tehyläiset suunnittelivat alan vaihtoa.
Pääluottamusmies Jaana Rönnholm työskentelee Turun kaupungilla ja edustaa noin tuhatta Superin jäsentä. Hän toppuuttelee jonkin verran. Todellisuus ei ole ihan sellainen, että kaikki nuoret olisivat lähdössä pois alalta. Vuoden 2021 aikana Rönnholmin ammattiosaston jäsenmäärä pieneni 35 jäsenellä. Joku tosin saattoi vaihtaa saman alan työpaikkaan naapurikuntaankin.
Rönnholm pitää hoitajapulaa kuitenkin vakavana asiana.
– Monen mielessä on alanvaihto, mutta se saattaa jäädä ajatuksen tasolle. Sairauspoissaoloja on kuitenkin joka päivä jokaisessa kohteessa useita kappaleita. Kaikissa vanhustenhoitoyksiköissä eivät täyty vanhustyön hoitajamitoitukset, tai ne täyttyvät juuri ja juuri. Kun yksi hoitaja on vuorosta pois, se tuntuu työn raskautena ja lisääntyneenä työn määränä.
Palkankorotus olisi Rönnholmin mielestä Tarpeen. Sitä liitot ovat vaatineet julkisestikin.
– Se on keskeinen kysymys. Hyvinvointialueellakin työn määrä on sama, lisää henkilökuntaa kaivataan kentällä. Uusilla viroilla työnantaja ei saa lisää tekijöitä, jos ei ole tulijoita tälläkään palkalla, Rönnholm sanoo.
Hän muistuttaa, että Turun kaupunki hakee parhaillaan noin 40 lähi- tai perushoitajaa vakituiseen työsuhteeseen. Pitkäaikaisiin sijaisuuksiin eli yli kolme kuukautta kestäviin pesteihin haussa on noin 10 hoitajaa.
Turun kaupunki ja sairaanhoitopiiri luottavat hyvinvointialueeseen
Turun kaupunki menetti viime vuoden aikana kymmeniä työntekijöitä, arvioi sosiaali- ja terveysjohtaja Riitta Liuksa. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin vakituinen henkilökunta väheni puolestaan 22 prosentilla. Henkilöstöjohtaja Saija Rintala tosin sanoo, että sairaanhoitopiiri on saanut rekrytoitua viime vuosina yhä enemmän uusia työntekijöitä.
Turun kaupungilla on hoitohenkilökuntaa 5 000 henkeä ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirillä 5 600.
Riitta Liuksa luottaa, että hyvinvointialueesta voisi olla apua hoitajapulaan.
– Nyt meillä on tällä alueella 27 tapaa toimia. Toivottavasti saamme yhdistettyä toimintatapoja ja yhteiset työmarkkinat. Siten vältämme keskinäisen kilpailun, joka ei ole tietenkään missään määrin rakentavaa, pohtii Liuksa.
Riitta Liuksa myöntää, että jo nyt alalle tulee mainehaittaa, kun hoitajapula on niin vakava.
– Pyrimme tekemään kaiken voitavamme, että voisimme olla houkutteleva työnantaja jatkossakin. Teemme jo nyt koulutusyhteistyötä Turun ammatti-instituutin kanssa ja oppisopimuskoulutusta on lisätty, kertoo Liuksa.
Erikoissairaanhoito vaatii erityistä osaamista
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä luotetaan hyvinvointialueen toimivuuteen. Kun perusterveydenhuolto, kuten terveysasemat, toimii, ei erikoissairaanhoito kuormitu nykyisellä tavalla.
– Kun terveysasemilla on pulaa työntekijöistä, ihmiset tulevat erikoissairaanhoidon piiriin sellaisten vaivojen kanssa, jotka eivät kuulu erikoissairaanhoitoon. Uudessa hyvinvointialueessa tämä vältetään, ja asiakas- ja potilasvirrat soljuvat paremmin, uskoo henkilöstöjohtaja Saija Rintala.
Rintala painottaa, että erikoissairaanhoidossa osaajien menetys on vielä hankalampi asia kuin perusterveydenhuollossa. Erityissairaanhoito vaatii osaajilta erikoistaitoa ja perehdytystä. Kun henkilö lähtee muihin töihin, uuden osaajan rekrytointi ja ohjaaminen vievät paljon aikaa.
Eläköityminen tulee viemään jatkossa 100 ammattilaista vuodessa. Toisaalta lähtijöitä on myös nuorten joukossa. Hoitajat lähtevät useammin kuin lääkärit.
– Varsinkin nuoret etsivät 5–6 työvuoden jälkeen muuta. Meillä on myös palaajia, jotka ovat olleet muualla töissä välillä. Korona ei ole helpottanut tilannetta. Olemme kuitenkin kasvattaneet henkilöstömäärää tasaisesti.
Lopuksi Rintala viittaa vielä sairaanhoitopiirin henkilöstökyselyihin. Niiden mukaan palkka ei ole ainoa tekijä, joka pitää työntekijät sairaanhoitopiirissä.
– Työyhteisö, uralla eteneminen ja esimiestyö ovat palkkauksen lisäksi tärkeitä työntekijöillemme. Hyvinvointialueessa tulot tulevat alueen kaupungeilta ja kunnilta. Kysymys kuuluukin, ovatko he valmiita maksamaan enemmän palkkaa hoitohenkilökunnalle, pohtii Rintala.
Tule keskustelemaan Ylen vaaliteltoille tänään 11.1. klo 21 siitä, miten hoitajapulaa voidaan ratkoa eri hyvinvointialueilla. Mukana chat-keskusteluissa on kunkin alueen asiantuntijoita sekä aluevaaliehdokkaita. Keskustelua vetävät Ylen toimittajat. Oman hyvinvointialueesi vaaliteltalle pääset täältä.
Voit keskustella aiheesta myös tämän artikkelin lopussa Yle Tunnuksella. Kommentointi sulkeutuu 12.1. kello 23.
Lue lisää: