Tuntuuko, että vauraus kasautuu liian harvoille? Ranskalainen tähtiekonomisti Thomas Piketty on samaa mieltä
Thomas Piketty on palannut – ja vaarallisempana kuin koskaan.
Näin julisti konservatiivinen brittilehti The Telegraph syksyllä 2019, kun taloustieteilijä Thomas Pikettyn uutuuskirja Pääoma ja ideologia julkistettiin.
Nyt teos on julkaistu suomeksi. Lähes tuhatsivuinen järkäle ilmestyi tänään tiistaina.
Mutta mikä Pikettyssä oikein on ”vaarallista”?
Ainakin kaksi asiaa: Piketty pitää talousjärjestelmään tehtäviä muutoksia välttämättöminä ja hän on tähti, jolla on vaikutusvaltaa.
Yle tutustui Pikettyn uutuuskirjan keskeisiin väittämiin.
Vauraus kasautuu, moni kokee osattomuutta – ratkaisuna verotus
Piketty on tullut tunnetuksi erityisesti maailmanlaajuisten tuloerojen tutkijana, eikä uusi kirja tee poikkeusta.
Piketty osoittaa laajaan tilastoaineistoon perustuen, että tuloerot ovat maailmanlaajuisesti kasvaneet 1980-luvulta lähtien, kun pääomat vapautettiin ja kapitalismin nykyvaihe alkoi.
Tätä vaihetta Piketty nimittää hyperkapitalismiksi. Hänen mukaansa se uhkaa johtaa romahdukseen, ellei tulonjakoa muuteta tasaisemmaksi.
Piketty sanoo olevansa globalisaation kannattaja. Mutta hänen mukaansa kansainvälisen verotuksen on oltava tiukempaa, jotta rahan liikkeistä saatavat hyödyt jakautuisivat tasaisemmin.
– Pääoman vapaa liikkuvuus ei pudonnut taivaasta. Se sovittiin kansainvälisillä sopimuksilla, ja meidän täytyy kirjoittaa uudelleen nuo sopimukset, Piketty sanoo kustantajan tiedotteessa.
Leijonanosa talouskasvusta on vuosina 1980–2018 kasautunut maailman rikkaimmalle prosentille, Piketty osoittaa. Tämä johtuu muun muassa siitä, että pääomia on helppo siirrellä kevyen verotuksen perässä.
Pikettyn mielestä omistusten pitäisi olla avoimia ja verotuksen yhtenäistä, jotta kaikkein vahvimmatkin taloustoimijat osallistuvat yhteiseen hyvään.
Talouskeskustelu on jämähtänyt yhteen totuuteen, Piketty väittää. Ideologia on hänen mukaansa häivytetty taustalle, vaikka sitä on kaiken toiminnan taustalla.
– Olemme yksinkertaisesti lakanneet keskustelemasta taloudellisen järjestelmän kaipaamista muutoksista ja sosiaaliluokkien välisestä tasa-arvosta, Piketty sanoo.
Pikettyn huolena on, etteivät monet ihmiset koe hyötyneensä lainkaan globalisaatiosta tai Euroopan unionista. He jäävät osattomiksi koulutus- ja talouseliittien väliin.
Tässä piilee Pikettyn mukaan populismin ja äärilaitojen politiikan vahvistumisen vaara. Poliittinen keskustelu valtion tehtävistä on Pikettyn mukaan kaventunut lähinnä rajavalvonta- ja identiteettikysymyksiin.
Sanaa ”populismi” Piketty ehdottaa poistettavaksi kokonaan.
– Populismikeskustelun pahin seuraus on se, että se ruokkii uusia identiteettikonflikteja ja tyrehdyttää kaiken rakentavan pohdinnan, Piketty väittää.
Piketty sai nimeä jo nuorena, ja sitten hänestä tuli ”taloustieteen Harari”
Tieteessä kansainväliseen pintajulkisuuteen ei mahdu kerrallaan kovin monta tähteä.
Ranskalaisprofessori Piketty, 52, on yksi harvoista.
1990- ja 2000-luvuilla Piketty oli taloustieteen nuori tähti. Hän väitteli tohtoriksi vain 22-vuotiaana vuonna 1993, ja yhdysvaltalainen huippuyliopisto MIT rekrytoi hänet välittömästi apulaisprofessoriksi.
Kansainvälinen nimi hänestä tuli vuonna 2013, kun läpimurtoteos Pääoma 2000-luvulla ilmestyi.
Pääoma 2000-luvulla nosti Pikettyn tähtiin samoin kuin Sapiens: Ihmisen lyhyt historia israelilaisen historiantutkija Yuval Noel Hararin pari vuotta aiemmin. Kummastakin tuli tähti laajalla pohjatyöllä ja siitä johdetuilla uudenlaisilla tulkinnoilla.
Taloustieteilijänä Piketty on silti ennemminkin valtavirtaa kuin vaihtoehtonimi.
– Piketty on ollut uraauurtava erityisesti pitkän aikavälin eriarvoistumiskehityksen mittaamisessa, sanoo Tukholman yliopiston taloustieteen professori Markus Jäntti.
– Hän on hyvä tarinankertoja, avoin erityyppisille lähteille ja hyvin laaja-alainen. Piketty yhdistää eri tieteenaloja taloustieteilijälle tyypilliseen materiaaliin, kuten kansantaloustieteen tilinpitoon.
Käännösurakka oli Into-kustannukselle suuri urakka. Pelkästään kääntäjiä oli kaksi, ja Jäntti oli käännöksen tieteellinen tarkastaja. Jäntti käytti apunaan vielä taloushistorian emeritusprofessoria Sakari Heikkistä.
Tieteen tähtinimet ovat maailmanlaajuisen suurennuslasin alla. Pikettyn teesit ovat herättäneet valtavasti keskustelua, ja osa taloustieteilijöistä on kritisoinut hänen päätelmiään ja ratkaisujaan löyhiksi.
Myös pääomien vapauttamisen hyviä puolia korostavat poliitikot ovat suhtautuneet Pikettyyn nihkeästi.
Jäntin mukaan yksittäisistä asioista löytyy aina keskusteltavaa, erityisesti kun työ on hyvin laaja-alaista. Hän myöntää, ettei ole itsekään kykenevä arvioimaan kaikkia Pikettyn käyttämiä tieteenaloja.
Jäntin mielestä Pikettyn suuri merkitys on keskustelun herättämisessä ja siinä, että Piketty pyrkii löytämään ratkaisuja.
– Minusta hän on tehnyt ison yhteiskunnallisen palveluksen. Ellei hän olisi tehnyt tällaista työtä, näistä asioista ei keskusteltaisi lainkaan.