Hoitajapula ei ole vain ay-retoriikkaa tai kesän ongelma: nämä grafiikat näyttävät, millainen kriisi meitä odottaa vuonna 2040
Hoitoalan työntekijäpula on äitynyt kesällä ennennäkemättömäksi. Sairaaloissa ja terveyskeskuksissa kamppaillaan koronatartuntojen ja sijaispulan aiheuttamassa ahdingossa.
Hoitoalalla on myös yhä käynnissä pitkään jatkunut työtaistelu. Kun hoitoalan ammattiliitot Tehy ja Super hylkäsivät sovintoesityksen työehtosopimuksista toukokuussa, Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen kritisoi ehdotusta sanoen, ettei se olisi ”millään tavalla” parantanut hoitajapulaa.
Sosiaali- ja terveysalan työvoimapula ei mene ohi, vaikka kesälomat loppuisivat ja koronaepidemia hiipuisi. Tilastot osoittavat, että hoitoalan työntekijäpula todella vaivaa Suomea vuosikymmeniä eteenpäin, eikä mitään täsmäratkaisua ole näköpiirissä.
Sosiaali- ja terveydenhuollossa työskentelee noin 260 000 ihmistä, joilla on sote-alan koulutus. Heistä sairaanhoitajia ja lähihoitajia on noin 152 000. Lukuun on laskettu myös terveydenhoitajat ja kätilöt.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on arvoinut, että vuoteen 2040 mennessä sosiaali- ja terveysalalle tarvitaan 200 000 uutta työntekijää.
Tässä jutussa puhutaan pääasiassa sairaanhoitajista ja lähihoitajista, koska he muodostavat valtaosan alan työntekijöistä. On hyvä kuitenkin muistaa, että sote-alalla työskentelee ihmisiä lukuisilla eri ammattinimikkeillä ja työntekijäpula koskettaa koko alaa työtehtävästä riippumatta.
Vanheneva väestö tarvitsee hoitoa
Hoitajia tarvitaan tietysti aina, mutta väestön ikääntyessä heitä tarvitaan vieläkin enemmän.
Vaikka ikääntyneiden toimintakyky ja terveys ovat kohentuneet, usein terveysongelmat lisääntyvät iän myötä. THL:n arvion mukaan kolme neljästä 65 vuotta täyttäneestä tarvitsee terveyskeskuslääkärin palveluita vähintään vuosittain.
Tilastokeskuksen väestöennuste näyttää, että yli 65–74-vuotiaiden määrä on jo vähenemään päin. Se johtuu siitä, että sotien jälkeen syntyneet suuret ikäluokat ovat jo sitä vanhempia.
Suuret ikäluokat näkyvätkin siinä, että yli 85-vuotiaiden määrän ennustetaan lähes kaksinkertaistuvan vajaan 20 vuoden aikana.
Hyvin vanhojen ihmisten määrän ennakoidaan kasvavan myös siksi, että elinajanodote pitenee, eli ihmiset elävät koko ajan vanhemmiksi. THL:n arvion mukaan vanhenevan väestön hoito vaatisi vuonna 2040 noin 50 000 hoitoalan työntekijää lisää.
Puolet sairaanhoitajista eläköitymässä
Kun väestö ikääntyy, ikääntyvät tietysti hoitajatkin.
Kuntien eläkevakuutus (Keva) on arvioinut, että tällä hetkellä työskentelevistä sairaanhoitajista ja lähihoitajista yli puolet olisi jäämässä eläkkeelle vuoteen 2039 mennessä. THL:n arvion mukaan eläköityvien sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden tilalle tarvittaisiin 150 000 työntekijää tilalle.
Sairaan- ja lähihoitajien lisäksi esimerkiksi osastonhoitajien sekä sairaala- ja laitosapulaisten osalta tilanne näyttää huolestuttavalta: heitä on reilusti vähemmän, mutta heistä jopa kolme neljästä on jäämässä eläkkeelle ennen vuotta 2040.
Joukkopako uhkaa
Hyvä uutinen on se, että ainakaan vielä ”hoitajien joukkopakoa” ei ole näkynyt. THL:n mukaan hoitoalalla alanvaihto on itse asiassa keskimääräistä harvinaisempaa – se johtunee siitä, että alalla on hyvä työllisyystilanne, eli työttömyys ei pakota hankkimaan uutta työtä.
Tilastot eivät kuitenkaan vielä näytä, miten koronaviruspandemia vaikuttaa alanvaihtoon. Huolestuttaviakin merkkejä on näkyvissä: esimerkiksi hoitoalan ammattiliitto Tehyn tekemässä jäsenkyselyssä lähes kaikki vastaajat olivat harkinneet alanvaihtoa. Alalta lähtemistä harkitsivat etenkin nuoret hoitajat.
Kyselyssä yleisimpiä syitä alanvaihtoajatuksille olivat työn kuormittavuus, matala arvostus ja henkilökunnan puute. Vastaajat kokivat, ettei alan palkkataso vastaa raskasta työtä.
Kunta-alan ja hyvinvointialueiden työnantajajärjestä KT:stä kerrotaan, että tähän mennessä tiedossa ei ole, että hoitohenkilökuntaa olisi koronaepidemian alkamisen jälkeen irtisanoutunut entistä enempää.
Alan koulutus ei houkuttele
Koulutus ei vaikuta olevan ratkaisu kriisiin.
Opetushallituksen tilastoista selviää, että esimerkiksi lähihoitajien ja perustason ensihoitajien koulutuksessa jää joka ikinen vuosi aloituspaikkoja täyttämättä.
Ammattikorkeakoulun osalta vastaavaa vertailua ei voi tehdä, koska aloituspaikkojen määrää ei niissä lasketa yhtä tarkasti kuin toisen asteen oppilaitoksissa. Sairaanhoitajien ja muiden hoitoalan amk-opiskelijoiden aloittajamäärä on pysynyt viime vuosina tasaisena.
Hakijoiden määrä on kuitenkin laskenut 2010-luvulla niin ammattioppilaitoksissa kuin ammattikorkeakouluissa. Sen on arvioitu johtuvan pitkälti negatiivisesta julkisuudesta sekä siitä, että ikäluokkien koot ovat pienentyneet.
Voit keskustella aiheesta 17.7. kello 23 saakka.
Lue myös:
Työntekijäpula vähentää vanhusten ulkoilua ja kuntoutusta – hoitajien viestit kertovat jo paniikista
Terveysmenot kasvoivat kunnissa – Asiantuntija: Monen asian summa