Huippukirurgi New Yorkista ällistyi kempeleläisen Sepon, 54, tempusta

Jesse Puljujärveä jännitti, suorastaan pelotti.

Hänen mielensä oli täynnä kysymyksiä. Pystynkö enää koskaan pelaamaan jääkiekkoa? Pystynkö vielä palaamaan tasolleni? Entä voinko olla entistä parempi? Loppuvatko kivut koskaan?

Puljujärvi on yksi Suomen viime vuosien suurimmista jääkiekkolupauksista, mutta kesällä hänen uransa oli vaakalaudalla jo 25-vuotiaana. Jos ura päättyisi näin, hän ei todellakaan olisi sinut uransa kanssa. Mitä hän edes siinä tapauksessa alkaisi tehdä?

Lonkkakivut olivat vaivanneet jo vuosia, mutta silti Puljujärvi halusi olla NHL-kiekkoilija enemmän kuin mitään muuta. Hän ei ollut vielä lunastanut potentiaaliaan tarunhohtoisessa ammattilaissarjassa.

Kun Puljujärvi astui sisään Kempeleen Linnakankaan urheilutalon pieneen toimistohuoneeseen heinäkuussa 2023, hän oli varautunut.

Alkamassa oli Puljujärven uran toistaiseksi tärkein kamppailu. Jos tässä toimistossa istuvat ihmiset eivät onnistuisi tehtävässään, Puljujärvi ei välttämättä koskaan enää pukisi pelipaitaa ylleen.

– Luotanko oikeisiin ihmisiin? Puljujärvi kertoo ajatelleensa.

Hän oli omistanut koko elämänsä jääkiekolle. Nyt hänen tulevaisuutensa oli pitkälti muiden käsissä.

Kukaan ei tiennyt varmaksi, mitä Pulju­järven kuntoutus­operaatiossa voisi olla edessä. Ei kukaan voinut tietää. Pulju­järvi oli tiettävästi ensimmäinen huippu­kiekkoilija maailmassa, jonka molempiin lonkkiin asennettiin pinnoite­teko­nivelet samassa leikkauksessa.

Lonkkien uudelleen­pinnoitus ei kuulosta suurelta operaatiolta, mutta sen nimi hämää. Todellisuudessa kyse on lonkan suuresta teko­nivel­leikkauksesta. Puljujärven molempiin lonkkiin asennettiin tekonivelet New Yorkissa 19. kesäkuuta.

Puljujärvelle tehty operaatio poikkeaa siitä perinteisestä lonkan tekonivelleikkauksesta, joita Suomessa tehdään noin 10 000 kappaletta vuosittain.

– Pinnoiteleikkauksessa ei katkaista reisiluun kaulaa eikä kokonaisuudessaan poisteta reisiluun päätä. Reisiluun nupin päälle kiinnitetään kromi-kobolttimetallia oleva, alkuperäistä reisiluun päätä jäljittelevä pallomainen metallipinnoite. Lonkkamaljan alueelle asennetaan lonkkamaljan tekonivelosa eli kuppiosa, ortopedian ja traumatologian erityislääkäri, tekonivelkirurgian asiantuntija Matti Seppänen Terveystalosta selittää.

– Tyypillisimmässä pinnoiteleikkauksessa kuppi- ja pallo-osan osan liukupinta on kromi-kobolttimetallia, Seppänen jatkaa.

Kyseessä on jopa suurempi leikkaus kuin perinteinen tekonivelleikkaus.

Pinnoitetekonivel on huippu-urheilijalle parempi vaihtoehto kuin perinteinen tekonivel. Tutkimusten mukaan potilaat kokevat pinnoitetekonivelen enemmän omaksi lonkakseen kuin he, joille asennetaan perinteinen tekonivel.

On helppo ymmärtää, että ”omalta” tuntuvalla tekonivelellä on todennäköisempää palata huipputasolle. Pinnoiteleikkaus on tehty esimerkiksi NHL-tähti Patrick Kanelle ja tennisässä Andy Murraylle.

Pinnoiteleikkauksissa piilee kuitenkin riski, jonka takia niitä ei ole tehty Suomessa yli kymmeneen vuoteen.

– Niiden tekeminen lopetettiin sen jälkeen, kun havaittiin, että pinnoitteesta voi alkaa irrota metalli-ioneja, jotka aiheuttivat vakavia komplikaatioita pienelle osalle potilaista. Etenkin koboltti saattaa olla vaarallista. Sitä ei kehossamme muuten ole, Seppänen kertoo.

Jos kobolttia pääsee liukenemaan kehoon, se voi aiheuttaa pehmytkudosten tuhoutumista lonkan välittömästä läheisyydestä. Tämä on kuitenkin harvinaista, eikä Seppänen usko Puljujärven olevan vaarassa, koska hänen tilannettaan hyvin todennäköisesti tarkkaillaan säännöllisesti verikokeilla.

Jos huolestuttavia merkkejä alkaa ilmaantua, esimerkiksi verikokeissa näkyisi merkkejä kolboltista, on seurauksena yleensä uusintaleikkaus. Silloin lonkkaan vaihdetaan perinteinen nivel, Seppänen kertoo.

Puljujärven kuntoutusurakka jättileikkauksen jälkeen oli valtava. Se vaati häneltä ja hänen tiimiltään töitä ja kärsivällisyyttä. Usko oli välillä koetuksella.

– Joinain päivinä ei minua ei varmasti ollut helppo kuunnella, Puljujärvi myöntää.

”

Joinain päivinä ei minua ei varmasti ollut helppo kuunnella.

Puljujärven kuntoutusta hoiti Kuntomo-nimisen yrityksen tiimi Kempeleessä. Päävastuuta kantoi harteillaan fysioterapeutti ja fysiikkavalmentaja Seppo Urpilainen, 54, mutta mukana olivat myös hänen kollegansa Pasi Lieto, Petri Jalava. Puljujärven henkisenä tukena toimi myös entinen huippukiekkoilija ja nykyinen fysiikkavalmentaja Markus Seikola.

– Halusimme, että Jesselle muodostuu vahva luottamussuhde yhteen henkilöön. Päätimme, että se on Urpilaisen ”Sepi”. Hän oli Jessen käytettävissä vuorokauden ympäri, Kuntomon omistaja ja toimitusjohtaja Jussi Lotvonen kertoo.

Puljujärven kuntoutuksen ensiaskeleet otettiin jo New Yorkissa, jossa hänet leikkasi kuuluisa ja arvostettu tohtori Edwin Su. Hän on operoinut monia esimerkiksi monia NFL:n ja NBA:n huippu-urheilijoita. Su asensi tekonivelen myös Patrick Kanelle, joka loistaa nyt Detroit Red Wingsissä.

Parin viikon jälkeen Puljujärvi halusi kuitenkin Suomeen.

– Annoimme sille painoarvoa, että Jesse saa asua Oulussa läheisten lähellä. Jotta kuntoutuksen ulkopuolella on mielekästä tekemistä, Puljujärven agentti Markus Lehto kertoo.

Lähtötilanne oli raaka: Puljujärvi liikkui kaksi ensimmäistä viikkoa rollaattorilla. Noin kuukausi leikkauksen jälkeen, 24. heinäkuuta, Puljujärvi saapui Kempeleeseen Kuntomon tiloihin. Hänen kävelynsä oli yhä ontuvaa.

– Kaikesta näki, että takana oli valtavan iso operaatio, fysiikkavalmentaja Urpilainen muistaa.

”

Kaikesta näki, että takana oli valtavan iso operaatio.

Aivan ensimmäiseksi fysioterapeutti Jalava vei Puljujärven tutkittavaksi huoneeseensa. Hän tutki Puljujärven liikkuvuuden ja voimatasot sekä yritti niitä näitä jutustelemalla saada kiekkotähden rentoutumaan.

– Seuraavaksi lähdimme salin puolelle katsomaan, mitä Jesse voi tehdä ja missä on ongelmia. Ja ongelmiahan oli, Urpilainen kertoo.

Urpilainen näyttää videota, jossa Puljujärvi tekee yksinkertaiselta vaikuttavaa askelkyykkyharjoitetta ilman painoja. Puljujärvi ei vielä luottanut jalkoihinsa yhtään. Liike on varovainen ja ontuva, lantio vispaa eteen ja taakse.

Seuraavaksi Urpilainen näyttää videota samasta liikkeestä kuukauden päästä. Ero on mullistava. Puljujärven reisi on silmin nähden paksumpi kuin edellisessä videossa. Liikkuminen näyttää jo melkein jämäkältä. Puljujärven kuntoutus eteni alusta saakka räjähdysmäisen nopeasti.

Leikkauksen tehnyt tohtori Su oli ilmoittanut Puljujärven toipumisennusteeksi 8–10 kuukautta. Hänen arvionsa mukaan Puljujärvi olisi voinut hypätä varovaisesti jäälle aikaisintaan lokakuussa, mutta toipuminen sujui niin hyvin, että Puljujärvi luisteli Kempeleen jäähallissa ensimmäisen kerran jo elokuussa.

Kuntomon väki piti leikanneen tohtorin säännöllisesti ajan tasalla Puljujärven tilanteesta. Raporttien pohjalta hän antoi torniolaiselle luvan liukua jäälle reilusti odotettua aiemmin.

Mitä ihmettä Kempeleessä siis tehtiin, jotta Puljujärven kuntoutus harppoi eteenpäin nopeammin kuin kukaan osasi odottaa?

Onnistuminen perustui järjestelmälliseen työhön ja Puljujärven sisäiseen motivaatioon.

Puljujärvi saapui Kuntomon tiloihin joka arkiaamu kello kahdeksalta tai yhdeksältä. Päivät alkoivat hoitohuoneessa, jossa tarkastettiin, onko edellisen päivän harjoitusten jäljiltä kroppaan tullut ongelmia.

Sen jälkeen Puljujärvi aloitti lämmittelyn esimerkiksi polkemalla kuntopyörää. Lämmittelyn jälkeen Puljujärvi siirtyi kuntosalille, jossa alkuvaiheessa hänen tukenaan oli kaksi fysiikkavalmentajaa. Toinen ohjasi ja toinen tarkkaili kauempaa, että liikkeet sujuvat oikeaoppisesti.

Yhteensä noin kolme tuntia kestäneen aamusession jälkeen Puljujärvi suuntasi lounaalle ja lepäämään. Iltapäivällä Puljujärvi palasi takaisin ja harjoitteli pari kolme tuntia lisää.

Urpilainen kertoo esimerkin Puljujärven treenipäivältä elokuulta. Aamupäivällä vuorossa oli alavartalon harjoittaminen.

– Teimme massapuolen toistomääriä mutta klustereina, Urpilainen taustoittaa.

Klustereissa esimerkiksi kahdeksan toiston sarja pilkotaan vaikkapa kahteen osaan, joiden välissä pidetään lyhyt, noin 30 sekunnin mittainen tauko.

– Yhden jalan lantionnosto, maljakyykky, bulgarialainen kyykky ja askelkyykky taakse ristiin. Siihen päälle keskivartaloharjoitteita ja vielä jalan loitonnus eli keskimmäisen pakaralihaksen vahvistaminen, Urpilainen luettelee.

Iltapäivällä tauon jälkeen Puljujärvi teki vielä ylävartalopuntin.

Puljujärven paino nousi kuntoutusprosessin aikana peräti yhdeksän kiloa. Ensimmäistä kertaa Kempeleeseen saapuessaan hän painoi 89 kiloa ja lähtiessään 98 kiloa.

– Me toivoimme, että hän painaisi jopa 105 kiloa, Kuntomon toimitusjohtaja Lotvonen yllättää.

”

Suomessa hieman luullaan, että jääkiekkoilijoiden pitäisi olla kevyempiä kuin ennen, mutta se ei pidä paikkaansa. Tilastot ja tiede osoittavat, että asia on päinvastoin.

– Suomessa hieman luullaan, että jääkiekkoilijoiden pitäisi olla kevyempiä kuin ennen, mutta se ei pidä paikkaansa. Tilastot ja tiede osoittavat, että asia on päinvastoin.

NHL-agentit ovat jo jonkin aikaa olleet huolissaan siitä, että Suomesta siirtyy Pohjois-Amerikkaan fysiikaltaan turhan heikkoja pelaajia. Voimatasot eivät ole muiden maiden verrokkipelaajien tasolla.

– Se on tietenkin avainroolissa, että millä tavalla pelaajan massa luodaan. Jos sen luo klustereina kahdeksan toiston sarjoilla, niin voimantuottonopeus säilyy riittävän hyvänä, jotta lihassolut eivät muutu liian hitaaseen suuntaan, Urpilainen kertoo.

– Lihasmassasta halutaan ottaa myös tehoja irti hermostollisen maksimivoimaharjoittelun ja nopeus- ja räjähtävyysharjoittelun kautta.

Massan rakentaminen oli tärkeää myös Puljujärven lonkkien suojaksi. Kun lonkan tekonivelten ympärille luotiin riittävästi massaa, lihakset toimivat ikään kuin tekonivelen turvatyynynä.

Valtavan lonkkien tuplaleikkauksen jälkeen kuntoutuminen ei tietenkään ole pelkkää riemumarssia. Alussa ongelma oli Puljujärven malttamattomuus.

– Jesse oli aina harjoitellut ihan liikaa, kuten suuri osa jääkiekkoilijoista, toimitusjohtaja Lotvonen sanoo.

Lotvonen on entinen paratriathlonisti ja nykyinen triathlonin valmentaja, joten hän tietää mistä puhuu.

– Kuulimme tarinoita, kuinka Jesse oli aikoinaan lähtenyt vielä iltaisin salille treenaamaan, kun muut joukkueesta olivat jo lähteneet kotiin. Näitä vastaavia kokemuksia minulla on kestävyysurheilun puolelta paljon, Lotvonen sanoo.

Kuntomon väki teki Puljujärvelle selväksi, että nyt hänellä ei ole varaa sooloilla. Muussa tapauksessa valmentajat eivät voisi tietää, millaista kuormaa Puljujärven kroppa on ottanut vastaan. Silloin kaikki voisi mennä pahasti pieleen

– Olihan hänellä paljon vaikeuksia alussa sisäistää, että mitä me oikein odottelemme. Tai miksi jonkin liikkeen tai harjoitteen jälkeen kannattaa pitää parin minuutin lepotauko, Urpilainen sanoo.

Pikkuhiljaa, kun Puljujärvi alkoi tuloksista ja datasta huomata kuntoutuksen purevan, hän alkoi luottaa kuntouttajiinsa ja erityisesti Urpilaiseen eli ”Sepiin”.

– Jessehän on todella analyyttinen persoona. Hän kyselee paljon ja haluaa tietää asioista. Tykkää datasta, Lotvonen havaitsi.

Välillä Puljujärven kroppa oli kovilla. Kun joku osa kropasta on leikkauksen jäljiltä heikko, keho alkaa kompensoida ja kuormittaa muita osia. Tästä voi seurata kipua. Puljujärven kuntoutuksessa oli koko ajan mukana lääkäri, joka analysoi ongelmat heti.

– Jos tuntemuksia tuli, Jesse kuvannettiin heti. Sen jälkeen tehtiin johtopäätökset ja tarvittaessa korjaustoimenpiteet, Urpilainen kertoo.

Puljujärven henkistä kapasiteettia, kykyä kuormittaa itseään ja sietää vastoinkäymisiä Urpilainen kuvailee poikkeukselliseksi.

”

Olen nähnyt kovia urheilijoita ja kovia treenaajia, mutta en koskaan sellaista kuin Jesse.

– Olen nähnyt kovia urheilijoita ja kovia treenaajia, mutta en koskaan sellaista kuin Jesse. Jostain olen joskus lukenut, että Puljujärvi olisi laiska harjoittelija ja vielä yksinkertainenkin. Kumpikaan ei pidä paikkaansa. Jesse on fiksu kaveri ja jäätävän kova urheilija, Urpilainen ylistää.

Urpilainen näyttää taas puhelimestaan videota. Siinä Puljujärvi tekee luistelu- ja laukausharjoituksia. Tempo on vielä matala ja liikkeet kankeita, mutta pikkuhiljaa meno alkaa näyttää tutulta Puljujärveltä. Jotain uuttakin näkyy: Puljujärven peliasento vaikuttaa erilaiselta kuin ennen.

Urpilainen selittää, mistä on kyse. Yksi kuntoutusprosessin suurista tavoitteista oli samalla muuttaa Puljujärven peliasentoa aiempaa paremmaksi. Urpilainen nousee tuoliltaan ylös ja demonstroi, miltä Puljujärven asento aiemmin näytti. Hän asettuu etukumaraan niin, että nenä osoittaa kohti lattiaa.

– Puljujärvi on iso pelaaja, mutta silti hän oli usein maalin edessä ja kulmissa katollaan, Urpilainen sanoo.

– Nyt hänellä on painopiste paremmin alhaalla ja katse ylhäällä. Jesse on peleissä itsekin selvästi muutaman kerran hämmästynyt, kun vastustajat ovatkin lahonneet hänen edestään kamppailutilanteissa.

Puljujärven luisteluasentoa oli hiomassa myös luisteluvalmentaja Joni Ahmavuo, jonka työpanosta Urpilainen ja Lotvonen kehuvat vuolaasti.

Luisteluasentoa ei olisi voitu muuttaa, ellei Puljujärven liikkuvuus olisi parantunut. Se on jo nyt paremmalla tasolla kuin ennen leikkausta.

– Jessellä ei ollut lonkissaan täysiä liikelaajuuksia ainakaan kolmeen tai neljään vuoteen, Urpilainen sanoo.

Tästä syystä Puljujärven motoriselle aivokuorelle piti piirtää ”navigointikartta” uudelleen.

– Jessen jalka ei vuosiin esimerkiksi taipunut kunnolla taakse. Vaikka jalka kuntoutusvaiheessa alkoi liikkua, niin keskushermostosta tuli signaali, ettei jalkaa saa venyttää. Toistojen ja toistojen kautta kartta aivoihin muodostui uusiksi, Urpilainen selittää.

Motorista navigointikarttaa luotiin myös visuaalisten ärsykkeiden avulla. Esimerkiksi jalan loitonnusvoimaa mitattaessa Puljujärvi näki reaaliajassa näytöltä edestään, kuinka paljon voimaa hän tuotti. Silloin hän havaitsi konkreettisesti, miltä tuntuu jaloissa tuntuu silloin, kun voimantuotto on suurimmillaan.

20. lokakuuta oli Puljujärvelle seuraava merkittävä virstanpylväs. Tuolloin hän liittyi Kärppien harjoitusvahvuuteen. Jälleen Puljujärvi oli reilusti edellä aikataulua, sillä alkuperäisen arvion mukaanhan hänen piti päästä jäälle vasta lokakuun lopussa.

Ennen Kärppien matkaan liittymistään Puljujärvi oli totutellut pikkuhiljaa jäähän. Ensin hän kävi jäällä kerran viikossa, sitten kaksi ja pian kolme kertaa. Samaan aikaan Urpilainen yhä piiskasi Puljujärveä kuntosalilla. Joinain päivinä Puljujärvi kävi aamulla Urpilaisen kanssa salilla, päivällä jääharjoituksissa ja palasi vielä illalla Kempeleen salille.

– Kokonaiskuormaa tarkkailtiin koko ajan, Urpilainen muistuttaa.

Joulukuun alussa Puljujärvi solmi testisopimuksen Pittsburgh Penguinsin kanssa. Pelikunnossa Puljujärvi oli joulukuun puolivälissä eli noin puoli vuotta leikkauksen jälkeen. Se oli ainakin kaksi tai jopa neljä kuukautta aiemmin kuin tohtori Su oli arvioinut. Maailmankuulu ortopedi oli ällikällä lyöty.

– Tohtori Su halusi pitää kanssamme palaverin Teamsissa ja kysyä, että mitä ihmettä olemme tehneet, Lotvonen naurahtaa.

Puljujärven ja Urpilaisen muodostama luottamussuhde oli avaintekijä kiekkotähden kuntoutuksen onnistumisen taustalla. Side ei ole katkennut senkään jälkeen, kun Puljujärvi siirtyi takaisin Pohjois-Amerikkaan.

Hetken aikaa AHL:ssä Puljujärvi harjoitteli fysiikkaansa joukkueensa valmentajien opeilla. Kunnes eräänä päivänä Urpilaisen puhelin soi.

– Jesse sanoi, että on nyt kuukauden hinkuttanut näiden kuminauhaohjelmien kanssa täällä. Ja nyt on painetta nivusissa ja tunne jäällä, että hän ei pääse potkun ”päälle”, Urpilainen sanoo.

Puljujärvi oli turhautunut ja käytti voimasanoja.

Urpilainen ehdotti, että Puljujärvi palaisi takaisin hänen suunnittelemiin harjoitusohjelmiin. Urpilainen kysyi luvan Puljujärven agentilta Lehdolta, joka ilmoitti Pittsburgh Penguinsin GM:lle. Asia oli sovittu.

– Kolmen päivän päästä Jesse soitti, että nyt alkaa tuntua paremmalta.

Tiivistetysti voi sanoa, että Urpilaisen ohjeilla Puljujärvi tekee voimatreenejä, myös ennen pelejä ja harjoituksia, enemmän kuin muut. Tämä on toiminut. Helmikuun alussa Puljujärvi solmi NHL-sopimuksen Penguinsin kanssa.

Yhteydenpito Urpilaisen ja Puljujärven välillä on yhä tiivistä.

– Olemme päivittäin tekemisessä. Raportoin hänelle, miltä kroppani tuntuu. Hän tuntee kroppani uskomattoman hyvin, Puljujärvi kertoo.

Ortopedi Matti Seppäsen mukaan lonkan tekonivelleikkauksista menee noin vuosi kuntoutua täyteen kuntoon, eli Puljujärvellä on reservissään vielä paljon varaa parantaa. Samaan uskovat sekä Kuntomon väki että Puljujärven agentti Lehto, joiden molempien mukaan Puljujärvi on jo nyt jopa paremmassa fyysisessä kunnossa kuin ennen leikkausta.

– Tässä prosessissa oli alusta alkaen mukana ajatus, että samalla voi myös kehittää Jessen fysiikkaa. Siinä ei ole Kuntomon porukalta värikynää, että siinä he myös onnistuivat, Lehto sanoo.

NHL:ssä Puljujärvi on toistaiseksi kärsinyt samasta ongelmasta kuin aiemminkin urallaan. Hän pelaa näennäisen hyvin mutta tulosta ei vain tahdo tulla.

– Täytyy muistaa, että tällaisen prosessin jälkeen ylä- ja alamäet ovat täysin luonnollisia. Tämän kauden teemana oli ”paluu NHL-pelaajaksi”. Se on yhä suurin tavoite, Lehto linjaa.

Tekonivelistä Puljujärven ura ei ortopedi Seppäsen mukaan jää kiinni, vaikka elinikäiset ne tuskin ovat.

– Jos kaikki menee niin kuin tähänkin saakka, niin todennäköisesti Jesse pystyy pelaamaan tekonivelillä aivan täyden uran, Seppänen sanoo.