Professori Marita Laukkasen mielestä Suomen hiilineutraalius ei toteudu ja siitä pitäisi puhua jo suoraan – Ilmastopaneeli: Yhä mahdollista
Hallituksen tavoite Suomen hiilineutraaliudesta vuonna 2035 uhkaa jäädä sanahelinäksi, sanoo työelämäprofessori Marita Laukkanen Tampereen yliopistosta ja verotutkimuksen huippuyksiköstä.
Laukkasen mukaan nykyhallituksen ilmastotoimista ja niiden seurauksista pitäisi alkaa käydä suorempaa keskustelua.
– Äänestäjillä on oikeus tietää, olemmeko menossa hiilineutraaliutta kohden vai onko se vain puhetta, Laukkanen sanoo.
Hän on myös tutkimusprofessori Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa VATTissa.
Yle uutisoi hiljattain Luonnonvarakeskuksen laskelmasta, jonka mukaan maankäytön muodostama nettonielu pysyisi reippaan kokoisena päästölähteenä vielä vuonna 2035. Laskelman mukaan päästöt voivat jopa kasvaa nykyisestä.
Nielun todettiin muuttuneen päästölähteeksi kaksi vuotta sitten. Arvio vuoden 2035 hiilinielujen koosta on uusi.
Maankäytön nettonielu lasketaan vähentämällä turvepeltojen ja metsäkadon aiheuttamat päästöt metsien hiilinielusta. Tällä hetkellä metsien muodostama nielu on niin pieni, ettei se riitä kattamaan maankäytössä syntyviä päästöjä.
Luken arvio romuttaa aiemmat, edellisen hallituksen laatimat suunnitelmat Suomen hiilineutraaliudesta vuonna 2035, joissa maankäytön piti olla päästölähteen sijaan hiilinielu. Sanna Marinin (sd) hallitus laski, että maankäytön nielu imisi muita ilmastopäästöjä määrällä, joka vastaa lähes puolta Suomen kaikista nykypäästöistä.
Marita Laukkanen nostaa nielun ohella esiin liikenteen päästöt.
Nykyhallitus on päättänyt alentaa bensan hintaa. Päätökset kasvattavat liikenteen päästöjä, sanoo Laukkanen.
Hallitus on laskenut polttoaineveroa, ajoneuvoveroa, hiilidioksidiveroa sekä jakeluvelvoitetta. Jakeluvelvoite tarkoittaa polttoaineen jakelijoiden velvoitetta myydä tietty osuus uusiutuvaa biopolttoainetta. Uusiutuva on jakelijoille kalliimpaa ja nostaa sen vuoksi bensan hintaa pumpulla.
– Hiilineutraalisuustavoite nojaa päästöjen vähenemiseen ja siihen, että nieluilla pystytään kuittaamaan osa päästöistä. Jos nielu on jäämässä pienemmäksi kuin on ajateltu ja samalla päästöt kasvavat, on todennäköistä, että tavoite on jäämässä sanahelinäksi.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) ja ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok.) ovat toistaiseksi sanoneet hallituksen pitävän kiinni hiilineutraalisuustavoitteesta. Tavoite on kirjattu myös ilmastolakiin.
Hallituksen päätösten vaikutuksista Suomen ilmastopäästöihin ei ole vielä olemassa laskelmaa. Laskelmia laaditaan parhaillaan uuden energia- ja ilmastostrategian yhteydessä. Strategia valmistuu mahdollisesti vasta vuoden lopussa.
Laukkasen mielestä ajantasaisten laskelmien puute vaikeuttaa hallituksen ilmastopolitiikan arvioimista.
– Nyt on ikäänkuin laitettu valot pois päältä. Mennään hämärässä eteenpäin, Laukkanen sanoo.
Uusi keino alentaisi hakkuita
Ilmastopaneelin puheenjohtaja ja Suomen ympäristökeskuksen yksikönjohtaja, professori Jyri Seppälä sanoo, että Luken tuore arvio siitä, että hiilineutraalius voi kaatua lopullisesti liian pienen nielun mukana, pitää paikkaansa.
Hän vahvistaa, ettei niillä toimilla, joista on toistaiseksi tehty poliittinen päätös päästä hiilineutraaliuteen.
– Analyysi on ihan oikea, jos ei ryhdytä tarvittaviin toimenpiteisiin, Seppälä sanoo.
Maankäytön nielun romahdus kävi ilmi jo edellisen hallituksen kaudella. Nykyhallitus on toistaiseksi jättänyt käyttämättä keinoja, jotka olisivat vähentäneet päästöjä esimerkiksi turvepelloilla.
Turvepelloista syntyy suuri määrä hiilidioksidipäästöjä, joita vähentämällä maankäytön muodostama nettonielu saataisiin vahvistumaan. Eniten nielun kokoon vaikuttavat metsähakkuut.
Hallitus on korostanut luonnollisen, maankäytön nielun vahvistamisen sijaan teknisten hiilinielujen käyttöä. Se tarkoittaisi hiilidioksidin talteenottoa tehtaiden piippujen päästä ja sen varastointia pysyvästi meren alle tai pitkäikäisiin tuotteisiin.
Keinon käyttöönotto vaatii paljon rahaa ja työtä, ja on epävarmaa, ehditäänkö se saada käyttöön niin, että se avittaisi hiilineutraalisuuteen pääsyssä.
Yle kävi syksyllä Norjassa, jossa varastoidaan pian hiilidioksidia meren alle:
Jyri Seppälä ja joukko Syken, VTT:n, Luken, Tilastokeskuksen ja Geologisen tutkimuskeskukset tutkijoita on laskenut tuoreessa raportissa Suomen mahdollisuuksia päästä määräajassa hiilineutraaliksi.
Raportti käsittelee kiertotaloutta ilmastonmuutoksen ja luontokadon hillinnässä, mutta tutkijat hahmottelevat kolme skenaariota, joista yhdessä hiilineutraalius on hyvin lähellä vuonna 2035. Niin sanottu päästökuilu eli hiilinielun jälkeen jäävä päästömäärä olisi tuossa skenaariossa vain vajaat kolme miljoonaa tonnia hiilidioksidia.
Toisessa tutkijoiden hahmottelemssa skenaariossa kuilu olisi reilut 20 miljoonaa tonnia vuonna 2035. Niin sanotun perusskenaarion on laskettu mukaan aiemman hallituksen tekemät päätökset sekä teollisuuden omia, jo päätettyjä toimia.
Tällä hetkellä matkaa hiilineutraaliuteen on lähes 50 miljoonaa tonnia päästöjä.
Seppälä vahvistaa, että nykyhallituksen päätösten vaikutusta Suomen nieluihin ja päästöihin ei vielä tarkkaan tiedetä, sillä laskelmia vasta tehdään.
– Itse kuitenkin näen tällä hetkellä, että ryhtymällä toimenpiteisiin hiilineutraalisuus on vielä mahdollista.
Seppälä kuitenkin sanoo, että paras, hiilineutraalisuusskenaario sisältää juuri niitä keinoja, joita nykyhallitus on päättänyt jättää tekemättä. Niiden lisäksi tarvittaisiin vielä tukku uusia toimia.
Mukana skenaarion laskelmissa on muun muassa, että turvepeltojen päästöjä vähentävä kosteikkoviljelyn tuki otettaisiin käyttöön. Myös metsäkadon päästöistä pitäisi vähentää valtaosa.
Metsäkato tarkoittaa metsän raivaamista peltojen ja rakentamisen tieltä. Tämän pysäyttämiseksi hallitus ei ole tehnyt päätöksiä.
– Skenaarion toimet eivät silti ole epärealistisia siinä mielessä, että olemme keränneet siihen asioita, jotka voisivat toteutua. Myös sellaisia, joista teollisuus on jo esittänyt, että se pyrkii niihin.
Skenaarioon sisältyy lisäksi uusi keino, joka vähentäisi hakkuita. Se ei Seppälän mukaan ole ollut mukana aiemmissa nielulaskelmissa. Keino on metsäteollisuuden materiaalien tehokkaampi käyttö.
Seppälä viittaa metsäteollisuuden sivuvirtoihin hemiselluloosaan, puunkuoreen ja erityisesti lingiiniin, joita syntyy sellun valmistuksessa.
Seppälä sanoo, että ligniini kattaa kaikesta metsistä otettavasta puumateriaalista lähes kolmanneksen.
– Jos ligniinistä tehtäisiin tuotteita, puumäärä, joka metsästä tarvitaan, ei olisi niin suuri. Tehdas voisi prosessoida samalla raaka-ainemäärällä vähän enemmän tuotteita.
Tällä hetkellä metsäyhtiöt polttavat lingiinin ja muut sivuvirrat pääosin energiaksi.
Osa yhtiöistä on jo alkanut kehitellä niistä tuotteita. Lingiiniä voidaan käyttää muun muassa akuissa.
Seppälä sanoo, että jos sivuvirroista tehtäisiin polttamisen sijaan tuotteita, metsäteollisuuden täytyisi löytää muita keinoja energiantuottamiseen.
Tutkijoiden hiilineutraaliuskenaariossa jäljelle jäävä, vajaat kolme miljoonaa tonnia päästöjä olisi Seppälän mukaan mahdollista vähentää joko teknisillä hiilinieluilla tai päästökauppaan kuuluvan teollisuuden toimilla.
Päästökaupassa teollisuuslaitokset maksavat päästämästään hiilidioksidista, ja päästöt ovat vähentyneet sen vuoksi tehokkaasti.
Hallitus on päättänyt myös teknisten hiilinielujen käytöstä. Seppälä haluaisi, että siitä käytäisiin Suomessa kunnollinen, julkinen keskustelu.
Yle kertoi hiljattain, että keino on kallis, ja sen käyttö on saatu esimerkiksi Ruotisissa käyntiin kolmen miljardin euron valtiontuella. Ruotsissa on käynnissä jo 25 hanketta. Suomessa ollaan vielä aivan alussa.
Erityisesti perussuomalaiset on pitänyt esillä, että ilmastotoimet eivät saisi maksaa kansalaisille.
– On iso kysymys, kuka tekniset hiilinielut maksaa. Maankäyttösektorilla pystytään tekemään joukko toimenpiteitä, jotka ovat todella edullisia verrattuna hiilinielujen luomiseen teknisesti, Seppälä sanoo.
Kehysriihessä voitaisiin päättää ilmastotoimista
Hallitus kokoontuu ensimmäiseen kehysriiheensä huhtikuussa. Siellä se voisi päättää myös uusista ilmastotoimista. Hallitus on sanonut keskittyvänsä uusiin leikkauksiin valtion taloudessa.
Marita Laukkasen mukaan tarjolla olisi keino, joka samalla sekä vähentäisi leikkaustarvetta että vauhdittaisi päästövähennyksiä.
Hänen mukaansa hallituksen päätös polttoaineveron, ajoneuvoveron sekä hiilidioksidiveron alennuksesta vähentää verotuloja jopa 300 miljoonalla eurolla.
– Tämä on lose-lose politiikkaa. Hallitus omilla toimillaan vähentää verotuloja ja samalla lisää päästöjä, Laukkanen sanoo.
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) on sen sijaan sanonut harkitsevansa sähköautoilun verottamista.
On kuitenkin mahdollista, että hiilineutraaliuden kohtalonhetket ovat käsillä vasta loppuvuodesta, kun ilmasto- ja energiastrategia ja samalla arviot nykyhallituksen ilmastopolitiikan vaikutuksesta päästöihin valmistuvat.
Viimeistään silloin hallituksen pitää päättää lisätoimista, jos se meinaa pysyä tavoitteessaan.
Miksi hallitus ryhtyisi merkittäviin, uusiin ilmastotoimiin, joista se ei ole tähän mennessä hallitusohjelmassaan päättänyt?
– Vaikea sanoa, koska se keskustelu on vielä käymättä. Meidän pitää katsoa, mikä hallituksen tahdotila lopulta on, Jyri Seppälä sanoo.
– Ilmasto- ja energiastrategian yhteydessä tullaan esittämään toimia, joilla näytettäisiin pääsevän hiilineutraaliuteen. Mutta jos hallitus silloin sanoo, että näihin ei ryhdytä, olemme tietenkin uudessa tilanteessa, hän sanoo.