Inflaatiokierre on vielä katkaistavissa, mutta pandemiaa edeltävään aikaan ei ole paluuta – ”Kyllä me tänä vuonna köyhdymme”

Merkkejä inflaation kiihtymisestä saatiin jo viime vuonna. Ukrainan sota pakotti kuitenkin heittämään aiemmat inflaatioennusteet roskiin. Kuluttajahintojen nousuvauhti kiihtyi huhtikuussa Suomessa 5,7 prosenttiin eli nopeammaksi kuin kertaakaan 2000-luvun aikana. Kevään mittaan on puhuttu, että inflaatiopiikki jäisi väliaikaiseksi. Hintojen nousun vähitellen laajentuessa energiasta muihin tuotteisiin ja palveluihin on kuitenkin syytä kysyä, onko kyse kuitenkaan väliaikaisesta ilmiöstä.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Aki Kangasharju pitää edelleen mahdollisena, että nopea inflaatio jää väliaikaiseksi, koska hintojen nouseminen johtuu voimakkaimmin energiasta ja ruoasta. Vaikka inflaatio on voimakasta, esimerkiksi työllisyystilanne Suomessa on edelleen hyvä eikä talouskasvun pysähtymisestä ole viitteitä.

– Jos sota pahenisi, tulisi taantuma ja työttömyys lisääntyisi, talous notkahtaisi paljon pahemmin, Kangasharju sanoo.

Kangasharju sanoo, että vaikka nykyinen inflaatiovauhti hidastuisi, koronaa edeltävän ajan – noin yhden prosentin – inflaatioon ei ole paluuta. Hän ennakoi, että ensi vuoden aikana inflaatio tasaantuu noin kahteen prosenttiin.

– Ilmassa on paljon hetkellisen inflaatiopiikin elementtejä. Kangasharju sanoo.

Lue lisää: Tällaiset kotitaloudet kärsivät hintojen noususta selvästi muita enemmän

Lue lisää: Päivittäistavaroiden hinnat nousivat huhtikuussa 5,3 prosenttia viime vuodesta

Handelsbankenin pääekonomisti Timo Hirvonen sanoo, että kevään mittaan on käynyt ilmi, että inflaatio on laaja-alaisempaa kuin vielä viime vuonna ennustettiin. Tällä hetkellä inflaatiota pitävät yllä energian, ruoan ja asumisen hintojen nouseminen. Sodan alkamisen jälkeen esimerkiksi ruoan hinnan merkitys on korostunut. Hirvonen sanoo, että tämänhetkisten ennusteiden mukaan inflaatio hidastuu silti ensi vuonna.

– Mutta on olemassa myös riski, että inflaatio on korkeampaa kuin on arvioitu.

Hän sanoo, että riski saattaa realisoitua muun muassa, jos sota jatkuu pitkälle ensi vuoteen, raakaöljyn hinta pysyy korkealla tai nousee lisää ja elintarvikkeiden hinnat nousevat entisestään.

– Jos siihen päälle tulisi vielä heikko satokausi eri maissa, se tarkoittaisi, että ruoan inflaatio nousisi entisestään.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Aki Kangasharju Kuva: Hanna Matikainen / Lehtikuva

Suuri merkitys inflaatiokehitykselle on myös euroalueen ja Suomen palkka­neuvotteluilla. Teollisuusliiton ensimmäinen varapuheenjohtaja Turja Lehtonen sanoi maanantaina, että Suomeen uhkaa syntyä työmarkkinoiden ikiliikkuja, jos julkisen sektorin palkankorotukset kytketään yksityisen sektorin korotuksiin. Lehtosen mukaan se tarkoittaisi Teollisuusliitolle, että vuonna 2027 palkankorotukset voisivat olla kymmenen prosentin luokkaa.

Kangasharju ja Hirvonen jakavat Lehtosen huolen ja pitävät julkisen sektorin palkkaneuvotteluja merkittävinä inflaatiokehitykselle.

– Ne määrittelevät, millainen inflaatiosykäys on seuraavaksi tulossa, Kangasharju kuvailee palkkaneuvottelujen roolia inflaation torjunnassa.

– Jos palkat nousevat tuntuvasti, yritysten kustannukset nousevat ja niitä siirretään lopputuotteiden hintoihin, Hirvonen sanoo.

Kangasharju toivoo, että julkisen sektorin palkkaneuvotteluissa pää pysyisi kylmänä, koska tämänhetkinen taloustilanne ei välttämättä jatku kauan.

– Jos julkiselle sektorille tulee hurja palkkaohjelma, yksityinen sektori seuraa perässä.

Hän esittää, että tietyt alat saisivat muita korkeammat korotukset ja muilla aloilla korotukset olisivat yleisen linjan mukaisia.

– Matalapalkka-aloille, tietyille ammateille annettaisiin kuoppakorotuksia. Sillä me selviäisimme tästä.

Handelsbankenin pääekonomisti Timo Hirvonen Kuva: Pete Aarre-Ahtio / IS

Kangasharju kuvailee Euroopan keskuspankin roolia merkittäväksi inflaation torjunnassa. Vaikka EKP ei voi vaikuttaa energian ja ruoan hintoihin, Kangasharju sanoo, että keskuspankki määrittää pitkällä aikavälillä, mitä inflaatiokehitykselle tapahtuu.

– Se on kaikki kaikessa, kun ajatellaan pidemmällä – muutaman vuoden – horisontilla. Lyhyellä aikavälillä keskuspankilla ei ole valtaa.

Kangasharju ei usko, että EKP lähtisi nostamaan korkotasoa yhtä aggressiivisesti kuin Yhdysvaltain keskuspankki.

– Eikä ole tarvettakaan. Korkoja nostetaan, mutta hitaammin kuin Yhdysvalloissa, Kangasharju sanoo.

Hirvonen ennakoi, että EKP nostaa talletuskorkoa heinäkuussa ja seuraavan kerran syyskuussa. Seuraavia korotuksia olisi luvassa loppuvuodesta ja ensi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä.

Lue lisää: Ay-pomo varoittaa ”ikiliikkujasta”, jossa palkankorotukset olisivat pian 10 prosenttia

Vaikka inflaatiopiikki jäisi väliaikaiseksi, se vaikuttaa väistämättä suomalaisten kotitalouksien ostovoimaan ja reaalituloihin. Käytännössä siihen, kuinka paljon rahaa kuluttajien lompakkoon jää.

– Kyllä me tänä vuonna köyhdymme, Kangasharju sanoo.

– Inflaatiosta tulee negatiivista iskua kotitalouksiin, Hirvonen sanoo.

Korona-aikana kotitalouksille jääneet säästöt saattavat pehmentää iskua, koska ne tukevat kotitalouksien ostovoimaa ja kulutusta.

– Tilanne on kuitenkin erilainen kotitalouksille kuin se oli jokin aika sitten.

Kangasharju muistuttaa, että moni suomalainen on alkanut viime vuosien aikana sijoittaa rahojaan. Koska sijoitusten arvo on laskenut, monen varallisuus on saattanut vähentyä.

– Sieltä ei olekaan kotiutettavaa niin paljon kuin on ajateltu.