Isoäiti kuoli koronaan, jonka tartutti todennäköisesti rokottamaton hoitaja – lapsenlapsi: ”On tyrmistyttävä ajatus, että tartunta tulee hoitajan kautta”

Pöydän ääressä istuu hämmentynyt ihminen. Hänen isoäitinsä menehtyi muutama päivä sitten Keuruun terveyskeskuksessa. Kuolemaan johtanut tapahtumaketju eteni nopeasti sen jälkeen kun vanhus oli saanut koronatartunnan.

Läheiset ovat vakuuttuneita siitä, että tartunta oli peräisin rokottamattomalta Keuruun kaupungin kotihoidon työntekijältä. 93-vuotias isoäiti asui omassa kerrostalokodissaan ja oli lapsenlapsen mukaan hyväkuntoinen. Hän kertoo, että kotihoito kävi auttamassa isoäitiä kahdesti päivässä.

Aiemmin marraskuussa Keuruun kaupunki tiedotti (siirryt toiseen palveluun), että kahdella kotihoidon työntekijällä oli todettu koronatartunta. Yhden päiväkeskuksen toiminta laitettiin tauolle ja kotihoidon asiakkaille ja omaisille oli ilmoitettu asiasta.

Toinen koronatartunnan saaneista työntekijöistä oli käynyt isoäidin luona ja omaisiin oltiin yhteydessä. Isoäidille tehtiin koronatesti, jonka tulos oli positiivinen. Oireet alkoivat muutamaa päivää myöhemmin, ja kuumeen noustua korkeaksi isoäiti siirrettiin ambulanssilla osastohoitoon.

Tämä oli viimeinen kerta, kun läheiset näkivät isoäidin.

Osastohoidossa isoäidin vointi vaihteli päivittäin. Omaiset eivät päässeet katsomaan häntä, mutta yhteyttä pidettiin puhelimitse. Hengittäminen oli vanhukselle loppuvaiheessa vaikeaa, eikä hän enää pystynyt puhumaan. Isoäiti menehtyi yhdeksän päivän kuluttua tartunnan toteamisesta.

– Tapahtumaketju oli raju ja nopea, lapsenlapsi kertoo.

Asian arkaluonteisuuden vuoksi lapsenlapsi esiintyy jutussa nimettömänä.

Rokottamattomien levittämät tartunnat ovat yksittäistapauksia

Rokottamattomat sote-alan työntekijät ovat levittäneet koronatartuntoja muuallakin.

Iäkäs henkilö sai tartunnan rokottamattomalta hoitajalta palvelukeskuksessa Eurajoella ja kuoli pari viikkoa myöhemmin. Rokottamaton työntekijä on levittänyt tautia esimerkiksi hoivakotiin myös pääkaupunkiseudulla.

Tilastoitua tietoa tapauksista ei ole.

– Uskoisin, että kyse on yksittäisistä tapauksista, sanoo neuvottelupäällikkö Anna Kukka Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:sta.

Hän huomauttaa, että tietojen kerääminen on hankalaa, koska työnantajilla ei ole oikeutta selvittää rokotesuojaa. Lisäksi rokotetutkin voivat levittää tautia.

Poliisillakaan ei ole tietoa asiasta.

– Tällaista ei ole poliisitoiminnassa havaittu. Aina on kuitenkin mahdollista, että laiminlyönnit tai hoitovirheet ilmenevät vasta myöhemmin, sanoo poliisitarkastaja Konsta Arvelin Poliisihallituksesta.

Tahallaan tautia levittävää voitaisiin Arvelinin mukaan epäillä pahoinpitelystä tai törkeästä pahoinpitelystä. Huolimattomuuttaan niin tekevä saattaisi joutua epäillyksi vammantuottamuksesta. Rikosnimike voisi olla myös terveyden vaarantaminen.

Tartuntatautilakia ollaan muuttamassa lähiaikoina

Omaisen julkisuuteen tuoma tapaus puhuttaa Keuruulla. Kaupungin vs. perusturvajohtaja Mari Kolu ei kommentoi yksittäistä tapausta, mutta ottaa asiaan kantaa yleisellä tasolla.

Kolu toivoo, että sosiaali- ja terveydenhoitoalojen työntekijötä koskeva tartuntatautilain muutos etenisi eduskuntaan mahdollisimman pian. Käytännössä lakimuutos tulee edellyttämään koronarokotetta sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilta.

– Kun asia on kirjattu lakiin, rokottamattomilla työntekijöillä on velvollisuus kertoa se työnantajalle. Sitten mietitään, millaisia työskentelymahdollisuuksia henkilöllä on, Kolu sanoo.

Kolun mukaan kotihoidon työntekijöistä kaikkiaan kolmella on havaittu koronatartunta.

Strategiajohtaja Pasi Pohjola sosiaali- ja terveysministeriöstä kertoo, että hallituksen esitys lakimuutoksesta on tarkoitus viedä eduskuntaan ensi viikon aikana.

Tällä hetkellä työntekijän ei lain mukaan tarvitse kertoa työnantajalle siitä, onko ottanut rokotteen vai ei. Kuinka Keuruulla sitten olisi toimittu, jos työnantajalla olisi ollut tieto rokottamattomasta kotihoidon työntekijästä?

– Siinä olisi pitänyt miettiä mahdollisia muita työtehtäviä. Mutta eihän lähihoitajille juurikaan ole olemassa sellaisia tehtäviä, missä ei hoideta toisia ihmisiä. Nämä ovat sellaisia asioita, jotka tulevat lain voimaantulon jälkeen käsittelyyn.

Kolu toivoo, että rokotuksista kieltäytyvät hoitoalan ammattilaiset itse tekevät ratkaisuja työnsä suhteen.

– Hoitoalalla toimiessa on ajateltava työturvallisuutta sekä asiakas- ja potilasturvallisuutta kokonaisvaltaisesti. Se on eettinen kysymys.

Poliisi selvittää tapahtumien kulun

Sisä-Suomen poliisi kertoi torstaina tekevänsä esiselvityksen Keuruun tapahtumaketjusta.

Rikoskomisario Kari Aaltion mukaan poliisi selvittää tapahtumien kulun ja päättää sen jälkeen mahdollisesta esitutkinnasta. Aaltio kertoo, että poliisi päätyi esiselvitykseen sanomalehti Keskisuomalaisessa julkaistujen tietojen (siirryt toiseen palveluun) perusteella.

Kuolleen vanhuksen omaiset ovat poliisin toiminnasta helpottuneita. Tapauksen herättämä hämmennys ja epäusko oli saanut omaisetkin harkitsemaan tutkintapyynnön tekemistä.

– Miten on mahdollista, että riskiryhmien kanssa työskentelevällä henkilöstöllä ei välttämättä ole rokotteita, lapsenlapsi kysyy.

Menehtynyt isoäiti oli omaisten kertoman mukaan kysynyt hoitajalta rokotuksesta. Hoitaja oli isoäidin mukaan vastannut, että ei ole rokotetta ottanut eikä tule ottamaankaan.

– Me läheiset pyrimme suojelemaan mummon terveyttä kaikin mahdollisin varotoimenpitein. Se, että tartunta tulee hoitajan kautta, on aika tyrmistyttävä ajatus, lapsenlapsi kertoo.

Käytännössä isoäiti ei läheisten mukaan juurikaan liikkunut kotinsa ulkopuolella viikottaista päivätoimintaa lukuunottamatta eikä hänellä käynyt vieraita. Hän oli saanut kaksi rokotetta, ja aika oli varattuna kolmatta varten.

Rokotuskattavuudessa eroja sote-alan sisällä

Sote-alan työntekijöistä yli 10 prosenttia ei ole ottanut koronarokotetta, arvioi Helsinki GSE Tilannehuone. Toisten arvioiden mukaan osuus on viiden prosentin luokkaa. Asiasta kertoo Anna Kukka KT:sta.

– Tarkkaa tietoa rokottamattomien osuudesta ei ole, koska työnantajalla ei ole oikeutta selvittää sitä, Kukka huomauttaa.

Rokotuskattavuus vaihtelee sote-sektorin sisällä eri ammattiryhmien ja palvelukokonaisuuksien välillä.

Tilannehuone arvioi, että erikoissairaanhoidossa ja laillistetuilla terveydenhuollon ammattihenkilöillä suoja on kattavinta ja täyden rokotussarjan on ottanut jopa yli 90 prosenttia. Kehitysvammahuollossa, sosiaalialan palveluissa ja lähihoitajien keskuudessa rokotuskattavuus on selvästi alhaisempaa, jopa alle 80 prosenttia.

– En usko, että rokotuspakko olisi ratkaisu kattavuuden nostamiseen. On kuitenkin erittäin hyvä, että nyt tarkennetaan, että tietyissä tehtävissä voidaan edellyttää kattavaa rokotesuojaa, koska sillä on merkittävä vaikutus sekä asiakas- ja potilasturvallisuuden että työturvallisuuden varmistamiseen, Kukka sanoo.

Keuruun tapauksen julkisuuteen tuominen on virittänyt vilkasta keskustelua myös sosiaalisessa mediassa. Menehtyneen vanhuksen lapsenlapsen mukaan asia on niin tärkeä, että se oli tuotava julki.

– Jos vaikka vain yksikin ihminen ottaa rokotuksen tarinan vuoksi, niin silloin sen kertominen kannatti.

Mari Kolu ymmärtää läheisten surun. Hän muistuttaa kuitenkin, että suurin osa hoitohenkilöstöstä tekee työtään hyvin kiireen ja paineen keskellä.

– Hoitajat tekevät todella paljon töitä, he joustavat ja venyvät. Meillä on asiantuntevia hoitajia, jotka tekevät työtä suurella sydämellä.

Voit keskustella aiheesta sunnuntai-iltaan kello 23 saakka.