Tanskassa tiistaina kokoontuneet Itämeren maiden johtajat etsivät ratkaisuja nopeaan irtautumiseen venäläisestä energiasta. Kokouksen teema on hyvin ajankohtainen, kun sähkön nousevat hinnat ja pelko energiakriisistä puhuttavat ympäri Eurooppaa.
Tanskan pääministerin virka-asunnolla Marienborgissa pidetyssä kokouksessa etsittiin keinoja maiden energiayhteistyön tiivistämiseen Itämeren alueella. Maiden johtajat korostivat puheenvuoroissaan tärkeyttä irtaantua venäläisestä energiasta Venäjän yrittäessä käyttää Euroopan riippuvuutta hyväkseen.
Isäntämaa Tanskan pääministeri Mette Frederiksen sanoi avajaispuheessaan, että uskoo koko Euroopan silmien olevan kokouksessa. Kansalaiset tarvitsevat vastauksia korkeisiin hintoihin ja inflaatioon, hän sanoi.
– Tiedämme kaikki, että Venäjän presidentti Vladimir Putin yrittää käyttää riippuvuuttamme Venäjän energiasta aseena tuhotakseen taloutemme ja jakaaksemme meidät. Täällä me näytämme, että emme anna tämän tapahtua.
Suomesta kokoukseen osallistunut pääministeri Sanna Marin (sd) totesi lehdistötilaisuudessa, että maat voivat tehdä paljon yhdessä. Hänen mukaansa Euroopassa tarvitaan nyt solidaarisuutta ja yhteistyötä.
– Venäjän julma sota on vaikuttanut meihin kaikkiin useilla tavoilla — Euroopan riippuvuuden venäläisestä energiasta täytyy päättyä niin nopeasti kuin mahdollista.
Itämereltä tuulivoimaa jopa 19,6 gigawatin edestä?
Kokouksessa sovittiin niin sanotusta ”Marienborgin julistuksesta”, jossa yksi keskeinen komponentti oli tuulivoiman käytön lisääminen Itämeren alueella.
Julistuksessa sen allekirjoittaneet maat — Suomi, Saksa, Viro, Ruotsi, Tanska, Puola, Latvia ja Liettua — osoittavat päämääräkseen ja eräänlaiseksi yhteiseksi tahtotilakseen Itämeren tuulivoiman tuotantokapasiteetin kasvattamisen vähintään 19,6 gigawattiin, joka on seitsemän kertaa enemmän kuin nykyään. Tavoiteaika asialle on vuoteen 2030 mennessä.
Lyhyemmällä aikavälillä maat sopivat tekevänsä yhteistyötä nesteytetyn maakaasun ja biokaasun käytön kasvattamisesta.
Von der Leyen haluaa hätätyökalun sähköhintojen hillintään
Mitään nopeita lähitulevaisuuden ratkaisuja kansalaisten sähköpulaan kokouksessa ei varsinaisesti esitetty, vaan tavoitteet ovat lähivuosissa. Lehdistötilaisuudessa kysyttiinkin, mitä ratkaisuja johtajat tarjoavat mahdollisesti lyhyen aikavälin enegiapulaan ja sähkön hintoihin.
– Keskustelemme aiheesta lisää EU-komission kokouksissa. Voimme tehdä paljon enemmän ja olemme valmiita keskustelemaan eri keinoista, pääministeri Marin sanoi.
EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen taas toisti Sloveniassa maanantaina lausumansa kannanoton siitä, että sähkömarkkinat Euroopassa tarvitsevat jonkinlaisen hätämekanismin käyttöönoton hintojen laskemiseksi.
– Tarkastelemme hätätyökalun kehittämistä. Meidän tulee käsitellä sähkömarkkinoiden rakenteellista uudistamista. Sähkömarkkinat eivät ole enää toimiva markkina, hän sanoi.
Hän myös totesi pitävänsä päästökauppaa yhä tarpeellisena ilmastonmuutoksen hintojen hillitsemiseksi.
– Jo tämän kesän kuivuus osoittaa sen tarpeen, hän sanoi.