Japanissa pohditaan, voiko nykyaikana vaatia koululaisilta enää valkoisia alusvaatteita ja hiusten värjäämistä mustaksi

Japanissa on viime vuosina alettu keskustella yhä enemmän siitä, onko tiukkojen ulkonäkösääntöjen vaatiminen kouluissa enää tätä päivää.

Japanilaisissa kouluissa on perinteisesti noudatettu tiukkoja ulkonäkösääntöjä, ja yläkouluissa ja lukioissa käytetään yleisesti koulu-univormuja. Asusteet hankitaan itse, ja monilla kouluilla on yksityiskohtaisia sääntöjä liittyen esimerkiksi sukkien ja alusvaatteiden väriin sekä kampauksiin. Hiusten värjääminen muuksi kuin mustaksi on yleensä kielletty.

Nyt tilanne on kuitenkin muuttumassa. Huhtikuussa alkaneesta lukukaudesta alkaen Tokion julkisten lukioiden opiskelijoiden alusvaatteiden ei ole enää tarvinnut olla valkoisia, eikä luonnostaan ei-mustia hiuksia tarvitse enää värjätä mustiksi.

Samanlaista sääntöjen purkamista on tapahtunut ympäri Japanin. Tiukkoja sääntöjä löytyy etenkin julkisista kouluista ja pikkupaikkakunnilta.

Koulupuvuista kokonaan luopumisesta ei kuitenkaan käydä juurikaan keskustelua, sanoo Turun yliopiston Itä-Aasian tutkimuskeskuksen Annamari Konttinen.

– Koulupukuihin sinällään liittyy lähinnä positiivisia tai neutraaleja mielleyhtymiä, ja moni opiskelija on kiintynyt koulupukuunsa.

Koulupuvut luovat yhteenkuuluvuuden tunnetta ja tasaavat sosioekonomisia eroja. Nuoret haluavat kuitenkin myös toteuttaa yksilöllisyyttään.

– Osa nuorisokulttuuria on koulupuvun yksilöiminen, mutta niin pienillä tavoilla, että vain toiset asiaan vihkiytyneet osaavat tunnistaa ne.

Paljaat niskat ”häiritsevät”

Huhtikuun alussa täysi-ikäisyyden ikäraja laskettiin Japanissa 20 vuodesta 18 vuoteen. Osasyy maan tiukalle koulukurille onkin ollut myös se, että vielä lukiolaisten on ajateltu olevan holhoamista tarvitsevia lapsia.

Toisaalta nuorten seksualisoiminen ja seksuaalinen ahdistelu on Japanissa arkipäiväistä. Siksi merkittävä osa koulukuria onkin liittynyt nimenomaan nuorten seksuaalisuuden hillitsemiseen ja yleisen konservatiiviseen suhtautumiseen siihen, mikä on alaikäisille sopivaa. Yksityiskoulut saattavat esimerkiksi kieltää oppilailta seurustelemisen kokonaan.

Viime vuosina keskustelu yksilön oikeuksista on saanut jalansijaa myös Japanissa. Rivissä seisten tehtyjä alusvaatetarkastuksia on kritisoitu nöyryyttäviksi, kuten myös ylipäätään ajatusta siitä, että tyttöjen ulkonäköä on vahdittava poikien vuoksi. Vaatimusta alusvaatteiden valkoisuudesta nimittäin perustellaan usein rintaliivien näkymisellä paitojen läpi.

Monia sääntöjä on ylipäätään kritisoitu epätasa-arvoisiksi. Meikkaamista pidetään koulussa sopimattomana, vaikka työelämään siirtymisen jälkeen sitä odotetaan. Poikien alusvaatteiden väri ei kiinnosta ketään. Kiellot käyttää sukkahousuja haittaavat vain tyttöjä, jotka joutuvat käyttämään hameita talvellakin.

Näistä syistä johtuen yhä useammalla paikkakunnalla ollaankin siirtymässä sukupuolineutraaleihin koulupukuihin.

Vuosien myötä monimutkaistuneisiin sääntöihin on myös jäänyt monia epäloogisuuksia. Monissa kouluissa esimerkiksi poninhännät on kielletty, jotta pojat eivät häiriintyisi tyttöjen paljaista niskoista. Polkkatukat ovat kuitenkin vain harvoin kiellettyjä.

Kurin puute pelottaa

Tiukkojen koulusääntöjen syntymisen syynä on pidetty nuorisorikollisuuden nousua 1970-luvun lopulla. Esimerkiksi viime vuosina trendikäs sivukaljukampaus on yhdistetty jengikulttuuriin, joten se on sallittu Tokion kouluissa vasta nyt, kun sääntöjä on purettu.

Kielletyt asiat ovat muuttuneet nuorisomuodin mukana. 1980-luvulla ongelmanuoriin yhdistettiin moottoripyöräilyä helpottavat nilkkapituiset hameet, 1990-luvulla taas lyhyet hameet ja löysät sukat.

Yläkouluopettaja Hitoshi Kawasaki kertoo Japan Times -lehdelle, että vei runsaasti aikaa opettaa oppilaille kaikki vuosien aikana kertyneet säännöt. Lisäksi oli työlästä päättää, rikkoiko jokin hiustyyli sääntöjä vai ei.

Japanissa on tapana ajatella, että sisäinen kurinalaisuus lähtee ulkoisesta kurinalaisuudesta. Kun Kawasaki oli ehdottanut koulunsa ulkonäkösääntöjen yksinkertaistamista, kollegat olivat huolissaan siitä, että se saattaisi synnyttää oppilaissa nuorisorikollisuutta.

Konttisen mukaan Japanissa on tapana ajatella, että jos koulu menettää kontrollin oppilaisiin, ovat he sosiaalisesti heitteillä.

– Monet japanilaiset kodit odottavat, että koulu on se paikka, jossa nuori oppii kurinalaisuutta.

Hiustenvärjäysriita laukaisi keskustelun

Keskustelua säännöistä on käyty Japanissa yhä enemmän sen jälkeen, kun erään osakalaisen lukion opiskelija vuonna 2017 haastoi koulunsa oikeuteen. Koulun sääntöjen mukaan kaikilla opiskelijoilla oli oltava mustat hiukset.

Opiskelijaa oli käsketty värjäämään luonnostaan ruskeaan taittavat hiuksensa mustiksi, mutta jatkuva värjääminen vahingoitti hänen hiuksiaan ja päänahkaansa. Kun hän oli lopettanut värjäämisen, olivat opettajat painostaneet hänet jättämään koulun kesken muun muassa poistamalla hänen pulpettinsa luokasta.

Oikeus tuomitsi koulun maksamaan vahingonkorvauksia, mutta totesi toisaalta sen toimineen valtuuksiensa rajoissa. Opiskelija on valittanut päätöksestä korkeimpaan oikeuteen.