Järjestö: Lukašenka käyttää Ukrainan sotaa tekosyynä kuolemanrangaistuksien lisäämiselle – vallankäyttö saa äärimmäisiä muotoja kriisiaikoina
Sota on julmaa ja kylvää kuolemaa. Kriisiaikoina halutaan lisätä, järjen vastaisesti, hengen vievän rangaistuksen käyttöä myös taistelukenttien ulkopuolella.
Ukrainan sodassa on väläytelty ukrainalaisten sotavankien tuomitsemistä kuolemaan Venäjällä.
Venäjän liittolaisen Valko-Venäjän itsevaltainen johtaja Aljaksandr Lukašenka puolestaan edistää kuolemanrangaistuksen yleistymistä omassa maassaan.
– Kuolemanrangaistus on aina syrjivä ja se kohdistuu usein heikoimmassa asemassa oleviin ihmisiin, poliittisiin vähemmistöihin tai toisinajattelijoihin, selvittää johtaja Robert Dunham Death Penalty Information Center (DPIC ) -järjestöstä.
Dunham selvittää Ylelle puhelinhaastattelussa Washingtonista, että vaikka selvää yhteyttä ei ole, kriisit nostavat ihmisten alttiutta kaikenlaisiin ääriratkaisuihin.
– Lukašenkan hallinto käyttää sotaa Ukrainassa tekosyynä kuolemanrangaistuksen käyttöönotolle. On vaikea arvioida, olisiko hän tehnyt samat päätökset ilman sotaa, mutta nyt ilmapiiri on otollisempi, kertoo Dunham.
Kuolemanrangaistuksesta ollaan luopumassa monessa maassa. Sen sallivissa maissa kehitys on monin paikoin menossa huolestuttavaan suuntaan.
– Maat toisensa jälkeen luopuvat rangaistuksesta, mutta siellä missä on voimassa, sitä käytetään voimakkaammin. Vallankäyttö saa äärimmäisiä muotoja.
Euroopassa käytössä vain Valko-Venäjällä
Kuolemanrangaistusta suosivia maita yhdistävät samat piirteet itsevaltaisesta hallinnosta toimimattomaan oikeusjärjestelmään ja ihmisoikeusloukkauksiin.
Valko-Venäjä on Euroopassa ainoa kuolemanrangaistuksen salliva maa.
Amnestyn mukaan ainakin yksi rangaistus pantiin täytäntöön Valko-Venäjällä viime vuonna.
Robert Dunham sanoo, että jo rangaistuksen uhka on ase sinänsä. Sitä käytetään esimerkiksi sodanvastustajia vastaan. Myös huumerikoksista uhataan kuolemanrangaistuksella muun muassa Aasiassa.
– Äärimmäiset rangaistukset kohdistuvat kuitenkin usein ketjun päässä oleviin pikkutekijöihin, kuten köyhiin viljelijöihin. Huumevyyhtien johtajia ei saada oikeuden eteen.
DPIC on kansalaisjärjestö, joka ei ota kantaa kuolemanrangaistuksen puolesta tai vastaan. Se seuraa kansainvälistä tilannetta, viime vuosina juuri Valko-Venäjää.
Amnesty International julkaisi vuosittaisen raportin kuolemanrangaistusten tilanteesta toukokuun lopulla. Sen mukaan viime vuonna eri puolilla maailmaa teloitettiin ainakin 579 ihmistä ja kuolemantuomioita langetettiin 2052. Todellisuudessa luvut ovat korkeammat, sillä esimerkiksi Pohjois-Koreasta lukuja on vaikeaa saada. Dunhamin johtaman järjestön havainnot ovat samansuuntaisia.
Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan kaikki maat eivät aina kerro koko totuutta teloituksista. Esimerkiksi Saudi-Arabiassa viranomaiset kertoivat teloittaneensa 27 ihmistä vuonna 2020, Amnestyn mukaan luku on yli kaksi kertaa suurempi.
Tänä vuonna määrä nousee entisestään, sillä Saudi-Arabian viranomaiset teloittivat 81 ihmistä vain yhden päivän aikana maaliskuussa.
Afrikassa vastustus lisääntyy
Afrikan maat ilmoittavat yksi toisensa jälkeen luopuvansa kuolemanrangaistuksesta. Toukokuun lopulla Keski-Afrikan tasavalta ja Sambia ilmoittivat asiasta. Myös Sierra Leone on ilmoittanut aiemmin luopumisesta.
Kaksi kolmasosaa maailman valtioista on joko luopunut rangaistuksesta tai ei ole laittanut tuomioita täytäntöön vuosikymmeneen.
Kuolemanrangaistuksen uhka ei vähennä rikoksia
Yhdysvalloissa eri osavaltioiden käytännöt vaihtelevat. Vaikka rangaistus on mahdollinen, sitä ei käytetä.
DPIC-järjestö on selvittänyt kuolemanrangaistuksen uhan ja murhien lukumäärien suhdetta Yhdysvalloissa.
– Rikosluvut eivät näytä alenevan niissä osavaltioissa, joissa tuomiomuoto on voimassa. Siitä ei ole todisteita. Päinvastoin se on vallankäytön muoto.
Lue myös:
Biden haluaa eroon kuolemantuomioista Yhdysvalloissa