Eduskunnassa on tällä viikolla käyty keskustelua valtion ensi vuoden talousarviosta. Keskustelu on ollut tälläkin kertaa reipasta.
Äänessä on ollut erityisesti vasemmisto-oppositio, jonka puheissa ensi vuoden talousarviossa melkeinpä ainoa hyvä asia on ollut budjettikirjan keltainen väri. Opposition puheissa ja retoriikassa hallitus milloin kepittää, kurittaa tai muuten vain aivan omaa ilkeyttään vaikeuttaa meidän suomalaisten elämää ja arkea.
Vähissä sen sijaan ovat olleet opposition analyysit nykytilasta ja erityisesti ratkaisut. Karu totuus on se, että Suomen taloudellinen ympäristö on ollut vaikea viimeiset 15 vuotta. Politiikassa aika on pitkä, ja tämän aikavälin hallituksissa ovat istuneet kaikki maamme merkittävät poliittiset puolueet.
Vaikeat päätökset on tiedetty ja niitä on kukin vuorollaan lykännyt. Sen seurauksena suomalaisen arvostama hyvinvointiyhteiskunta on kriisissä. Meille tärkeitä peruspalveluita, kouluja, terveyskeskuksia, vanhainkoteja tai vaikkapa varuskuntia pyöritetään taloudella, jossa joka 8. käytetty euro on muualta lainattua.
Petteri Orpon hallitukselle luovuttaminen tämän haasteen edessä ei ollut vaihtoehto. Kokoomuksen johtama hallitus päätti alkukesän hallitusneuvotteluissa kääntää Suomen suunnan, jotta tulevat sukupolvet eivät joudu kohtaamaan ylivoimaisia taloudellisia taakkoja. Maamme talous on yksinkertaisesti saatava tasapainoon. Tästä syystä hallitus sopeuttaa, säästää ja pyrkii luomaan talouskasvua.
Olennaisin keino hallituksen tavoitteen saavuttamiseen on työllisyyden nostaminen. Kunnianhimoinen tavoite on 100 000 uutta työpaikkaa.
Lähtökohta on, että työkykyisen ja työikäisen velvollisuus on osallistua työmarkkinoille. Hallituksen uudistukset työmarkkinoille eivät lopulta ole erityisen radikaaleja. Keskeisissä verrokkimaissa kuten Ruotsissa ja Tanskassa vastaavia uudistuksia on viety läpi jo vuosikymmeniä sitten, ja hyvällä menestyksellä. Ruotsin ja Tanskan taloudet ovat kasvaneet finanssikriisin jälkeen merkittävästi samalla, kun Suomessa kasvu on polkenut paikoillaan.
Toisaalta säästöjen ohella hallitus panostaa historiallisen paljon uuteen kasvuun. Hallitus on sitoutunut tavoitteeseen nostaa Suomen T&K-panostukset neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta ja siksi hallitus toteuttaa vaalikaudella historialliset korotukset julkisiin T&K-määrärahoihin.
Orpon hallitus myös toteuttaa tämän maan yritysmyönteisintä politiikkaa. Hallitus purkaa yritysten kasvun esteitä ja madaltaa yrittäjyysriskiä muun muassa panostamalla osaavan työvoiman saatavuuteen, uudistamalla investointien luvituksen, lisäämällä merkittävästi puhtaan energian tuotantoa, lisäämällä kilpailullisuutta markkinoilla ja huolehtimalla kasvuun kannustavasta ja ennakoitavasta verotuksesta. Tämän lisäksi hallitus parantaa koko Suomen saavutettavuutta kolmen miljardin euron liikenne- ja infra paketilla, joka kohdistuu koko Suomeen.
Hallitus myös reagoi parhaansa mukaan nopeisiinkin talouden heilahteluihin. Tuoreeksi esimerkiksi voidaan ottaa hallituksen esitys varainsiirtoveron laskusta ja ensiasunnon verovapauden poistosta. Päätöksen takana on harkittu arvio siitä, että uudistuksen mukanaan tuomat kannustimet työvoiman liikkuvuudessa ja asuntomarkkinoiden tilanteen paranemisessa, tuovat enemmän kuin vähenevät verotulot vievät.
Talouden tervehdyttäminen vaatii aikaa ja harkittua lähestymistapaa, joka yhdistää yhteiskunnan eri sektorit ja toimijat yhteiseen ponnistukseen. Siihen olemme pyrkineet. Selvää on, että kaikille se ei käy, mutta vaihtoehtojakaan ei ole toistaiseksi esitetty. Vaikeat päätökset tämä hallitus tekisi mieluiten yhteistuumin, mutta tarvittaessa kansan sille suomalla vallalla.