Jokerien tilin­päätökset hämmentävät – asian­tuntija: ”Rahan­pesun mahdollisuutta ei voi pois­sulkea”

Jääkiekkoseura Jokerit oli KHL:ssä pelatessaan (2014–2022) täysin venäläisen oligarkkirahoituksen varassa, mutta toisin kuin on yleisesti kuviteltu, viime vuosina tuki ei ollut täysin vastikkeetonta.

Rahoittajat vaativat yllättäen järjestelyä, jonka avulla heille maksettiin vuositasolla useiden satojentuhansien eurojen korkotulot.

Tämä paljastuu kiekkolegenda Jari Kurrin omistuksessa olevan Jokerit Hockey Club Oy:n (JHC) viimeisimmistä Kaupparekisteriin toimitetuista tilinpäätöstiedoista (30.4.2021), jotka Urheilulehti analysoi yhdessä Aalto-yliopiston talousprofessorin Seppo Ikäheimon kanssa.

– Jokerien taustayhtiössä viime vuosina nähty järjestely herättää monenlaisia kysymyksiä. Tiettyjä epäilyksiäkin, Ikäheimo sanoo.

Vielä tilikaudella 2020–2021 Jokerien tasetta rasitti noin 27 miljoonan euron pääomalaina, josta piti maksaa 2,5 prosentin vuotuinen korko. Tuolla tilikaudella summa oli jopa yli 550 000 euroa.

– Jokerien talous on ollut pääomalainoituksen varassa. Tilinpäätöstietojen perusteella Jokerien KHL-taipaleen lainoittaja lähti ilmiselvästi siitä ajatuksesta, ettei se saa sijoittamiaan euroja takaisin. Silti se halusi maksaa pahasti velkaantuneen lainakohteensa kassasta itse itselleen korkotuloja, mikä on vastoin normaalia bisneslogiikkaa, Ikäheimo arvioi.

– Periaatteessa lainalle tulee maksaa korkoa, mutta siinä ei siis ole liiketoiminnallista järkeä, että maksaa itselleen korkoa sijoittamastaan pääomasta. Jokerien tapauksessa korkokuvio vaikuttaa mystiseltä. Kysymyksiä herättää nimenomaan lainoittajan motiivi. Se jää arvailujen varaan.

Heikosti kannattavaa Jokereita on vuosien varrella jouduttu pääomalainoittamaan useilla kymmenillä miljoonilla euroilla. Viime vuosina lainoittaja oli ainakin Norilsk Nickel Harjavalta Oy, jonka vuosien 2019, 2020 ja 2021 tilinpäätökset kertovat, että yhtiö alaskirjasi kolmessa vuodessa yhteensä 36,364 miljoonaa Jokereihin kulutettuja euroja.

Kaupparekisterin tiedoissaan yhtiö ilmoittaa kirjanneensa alas kaikki JHC:hen liittyvät pääomalainat.

– Näin yhtiömme on toiminut, Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n toimitusjohtaja Joni Hautojärvi viestittää Urheilulehdelle.

Tästä on Ikäheimon mukaan vedettävissä johtopäätös.

– Juuri nämä nopeat alaskirjaukset ovat selvä merkki siitä, ettei lainoittaja uskonut saavansa rahojaan takaisin, Ikäheimo muistuttaa.

– Alaskirjaukset lainoittaja voi vähentää verotuksessa, mutta ne eivät tietysti selitä motiivia siihen, että samaan aikaan maksetaan pääomalainalle korkoa.

Norilsk Nickel Harjavalta Oy kuuluu venäläisoligarkki Vladimir Potaninin omistamaan konserniin, ja se omisti Jokerit Hockey Clubista 40 prosenttia vuodesta 2019 kevääseen 2022. Loput 60 prosenttia kuuluivat Kurrin omistamalle Jack Promotions Oy:lle. Venäjän Ukrainassa helmikuussa käynnistämän hyökkäyssodan jälkeen JHC:n omistus siirrettiin nopeasti sataprosenttisesti Kurrin yhtiölle.

Vuosien varrella maksetut pääomalainat kulkivat venäläisomisteisesta konsernista suomalaiselle nikkeliyhtiölle ja edelleen sen tililtä Jack Promotionsille. Sieltä raha virtasi sitten Jokerien varsinaiseen kiekkotoimintaan.

– Mikäli velallinen ei pysty maksamaan vapaasta omasta pääomastaan korkoja, ne kirjataan yleensä siirtoveloiksi. Näin toimittiin Jokerien taustayhtiössäkin vielä keväällä 2018 päättyneellä tilikaudella. Sittemmin yhtiössä on kuitenkin jostain syystä toimittu toisin. Kun edelleen motiivista puhutaan, rahanpesun mahdollisuutta ei voi poissulkea, Ikäheimo lataa.

Jos Jokerien tapauksessa olisi kyse jonkinlaisesta rahanpesusta, niin venäläinen konserni olisi pumpannut Jokereihin miljoonia ”likaista” rahaa pääomalainoilla ja sitten perinyt niistä pienen osan takaisin käyttöönsä erikoisen 2,5 prosentin korkojärjestelyn avulla.

Juuri tuolle 2,5 prosentin korkojärjestelylle asiantuntijat eivät löydä liiketaloudellista järkeä.

– Okei, jos kyse olisi rahanpesusta, hyötysuhde olisi hyvin heikko, eli logiikka pettäisi siinäkin mielessä. Mutta toisaalta tämäkin hyötysuhde olisi tyhjää parempi vaihtoehto.

Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n toimitusjohtaja kiistää rahanpesuun liittyvät epäilyt.

– Pääomalainat on rahoitettu kokonaisuudessaan Harjavallan normaalilla tulorahoituksella. Pääomalainoja tai niiden korkoja ei ole myöskään kirjattu verotuksessa vähennettäviksi kuluiksi Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n tilinpäätöksessä, Hautojärvi vastaa.

Urheilulehti kävi Jokerien vuosien 2014–2021 tilinpäätöstietoja läpi myös muiden talousasiantuntijoiden kanssa. JHC:n keväällä 2022 päättyneen tilikauden tilitiedot eivät olleet vielä saatavilla.

Asiantuntijoista jokainen piti Jokerien tuoreimpien pääomalainojen korkojärjestelyä epätavallisena.

– Koko Jokerien taloudenpito on vaikuttanut isolta kikkailulta, koska sen taustayhtiöön on pumpattu hurjia lainasummia tilanteessa, jossa niitä ei ole edes odotettu saatavan takaisin. Tästä 2,5 prosentin korosta on vaikea löytää liiketaloustolkkua, eräs tunnettu talousvaikuttaja kertoo.

– Jos löytyisi logiikkaa, korkoprosentin pitäisi olla huomattavasti tuota suurempi – jotain noin kymmenen prosentin luokkaa. Jotain tuolla mystisellä korkovaateella on tavoiteltu, mutta on vaikea sanoa, että mitä. On joka tapauksessa epäjohdonmukaista rasittaa sellaisen taloudellisesti heikon kohteen kassaa, jota on ollut itse alati lainoittamassa.

Joni Hautojärvi perustelee korkoratkaisua hyvin niukkasanaisesti.

– Pääomalainalle oli määritelty normaaliin tapaan kohtuullinen markkinaehtoinen korkotaso, hän tiivistää.

Jokereissa tarvittiin alati pääomalainoitusta, koska tappiollinen liiketoiminta sysäsi sen oman pääoman negatiiviseksi.

– Perusperiaate lainojen antamisessa tietysti on, että takaisinmaksuedellytykset pitäisi olla olemassa. Jos niitä ei ole, sitten voi sijoittaa suoraan yhtiön omaan pääomaan suunnatulla annilla, yksi asiantuntijoista korostaa.

– Jokerit ei todennäköisesti olisi saanut lainaa mistään pankista tai muusta rahoituslaitoksesta. Jos se olisi saanut, korko olisi varmuudella ollut aivan merkittävästi suurempi kuin 2,5 prosenttia, lähde painottaa.

Yksi asiantuntijoista arvelee, että Jokerien korkokuviossa voi myös olla kyse esimerkiksi ulkoisen viestin lähettämisestä.

– Logiikkaa voisi olla siinä, että on kirjattu pääomalainalle mieluummin edes jonkinlainen korkoprosentti kuin ei ollenkaan, jotta se voitaisiin tulkita julkisesti markkinaehtoiseksi lainaksi. Jokerienkin kohdalla on voinut olla kyse juuri tästä, asiantuntija ruotii.

Yleensä maksamatta jäänyt pääomalaina konvertoidaan ennen pitkää omaksi pääomaksi. Lainanantaja voi kuitenkin myös todeta, että ei halua omistajaksi ja kirjaa sen vuoksi lainan alas, jolloin sitä ei tarvitse maksaa takaisin.

Kevään 2022 aikana tehtyjen omistajajärjestelyiden jälkeen Jokerit Hockey Clubin kohdalla näyttää tapahtuneen juuri näin. JHC:lle ei siis kertyne enää uusia korkomenoja.

Alkujaan Jokerit Hockey Clubiin sijoitettiin 2 500 euron (2013) suuruinen sidottu pääoma. Sijoittaja oli hyvin todennäköisesti yhtiön perustaja Harry ”Hjallis” Harkimo, joka pysyi paperilla seuran virallisena omistajana vuoteen 2019 asti.

Tänä aikana Jokerien varsinaiset rahoittajat olivat pakotelistatut venäläisoligarkit Gennadi Timtshenko ja Roman Rotenberg omien yhtiöidensä kautta.

– Venäläiset rahoittajat ovat ilmeisesti halunneet pitää koko ajan huolta siitä, etteivät Jokerien taustayhtiön omistussuhteet muutu pääomalainoitusten takia, Ikäheimo sanoo.

– Kun omistusjärjestelyt muutama vuosi sitten muuttuivat, aiemmat pääomalainat häivytettiin rasittamasta yhtiön tasetta. Se 2,5 prosentin korko oli siis laskettu niille tuoreille lainoille.

Ikäheimon taloudellisen ruumiinavauksen perusteella Jokerien konkurssiriski oli ”hyvin suuri” vuoteen 2019 asti. Jokerit on tehnyt jatkuvasti yli 10 miljoonan euron tappiot.

– Sittemmin yhtiön konkurssiriski on pienentynyt merkittävästi, Ikäheimo korostaa.

Yhtiön siirtosaamisissa tapahtui 2021 merkittävä nousu, mikä voi Ikäheimon mukaan liittyä koronapandemiaan. Tuona vuonna Jokerit Hockey Club sai Valtionkonttorilta yli 2 miljoonaa euroa koronatukea.

– Sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon on tullut noin 57 miljoonaa euroa lisää vuonna 2020. Sen myötä oma pääoma muuttui positiiviseksi ja laskennallinen konkurssiriski pienentyi. Käytännössä pääomalaina muutettiin siis omaksi pääomaksi, Ikäheimo linjaa.

– Samalla on otettu uutta pääomalainaa. Vaikka pääomalaina on kirjattu vieraaseen pääomaan, sitä on selkeästi käytetty yrityksen pääomittamiseen ja siihen, että oma pääoma voitaisiin tulkita positiiviseksi.

JHC:n kannattavuus on ollut Ikäheimon mukaan ”poikkeuksellisen heikko”, mutta hän myös muistuttaa, ettei yhtiöllä ole kuitenkaan ollut maksuhäiriömerkintöjä.

Tilintarkastuskertomuksessa 2018 ja 2019 yhtiölle annettiin huomautus, koska se ei tehnyt negatiivisesta omasta pääomasta rekisteri-ilmoitusta. Sen jälkeen päätilintarkastaja vaihtui, mutta tarkastusyhteisönä säilyi KPMG.

Jokerit tavoittelee paikkaa SM-liigasta kaudeksi 2023–2024. Vielä on epäselvää, rakentuuko projekti Kurrin omistaman Jokerit Hockey Club Oy:n vai jonkin muun yhtiön perustuksille.

JHC ei omista Jokerien logoa ja brändiä, vaan ne kuuluvat juniorikiekko-organisaatio Helsingin Jokerit ry:lle.

Mikäli vajaan parin miljoonan euron arvoista liigaosaketta ei haettaisi Jokerit Hockey Club Oy:n nimissä, puhtaasti jääkiekkoon keskittynyt yhtiö tuskin kestäisi toista toimetonta kautta putkeen.

Jokerit on ilmoittanut, ettei se osallistu sarjatoimintaan kaudella 2022–2023, ja jos sen perusliiketoiminta ei käynnistyisi senkään jälkeen, yhtiöön olisi käytännössä mahdotonta löytää uusia rahoittajia.

Konkurssiskenaariossa mahdolliset pääomalainat olisivat arvottomia. Kurrille itselleen ei koituisi sijoituksellisia menetyksiä, mutta hän toki menettäisi helsinkiläisseuralta saamansa palkkatulot.

– Tuskin Kurrille mitään muita seuraamuksia koituisi, koska ainakin päällisin puolin katsottuna Jokerien operatiivinen taloudenpito näyttää hoidetun osakeyhtiölain mukaisesti. En näe, että siihen liittyisi sellaisia riskejä, jotka voisivat myöhemmin realisoitua jatkotoimenpiteiksi, Ikäheimo pohtii.

– Sitä en sitten osaa sanoa, onko Kurrilla ollut tai onko edelleen riskiä joutua pakotesanktioiden piiriin sodan aiheuttaman tilanteen vuoksi.

SM-liigapaikan nimenomaiseksi hakijaksi on ilmoittautunut Jokerit Hockey Club Oy, mutta Urheilulehden tietojen mukaan tämä ei ole ainoa vaihtoehto. JHC:n kohdalla ensivaiheen taloudellinen haaste olisi Ikäheimon mielestä sama kuin aiemminkin.

– Haaste olisi nimenomaan se, miten yhtiö onnistuisi pitämään oman pääomansa plusmerkkisenä. Ei mikään yksinkertainen temppu, kun katsoo yhtiön tilinpäätöshistoriaa, hän summaa.