Kaisa Mäkäräinen ei enää kiusoittele Suomen ampumahiihdon yllätysnimeä Tero Seppälää, 25, naisasioista – ”Maajussi on löytänyt morsiamensa”
Takavuosina ex-ampumahiihtäjä Kaisa Mäkäräisellä oli tapana lempeästi härnätä nuorempaa maajoukkuekaveriaan Tero Seppälää.
Mäkäräinen uhkasi ilmoittaa Seppälän Maajussille morsian -ohjelmaan, jossa suomalaiset maanviljelijät etsivät elämänkumppaneita.
Maanviljelijä Seppälä onkin – sivutoimisesti ja harrastuspohjalta. Hän viljelee isänsä Timo Seppälän kanssa viljaa isovanhempiensa mailla Haapajärvellä.
Haapajärvi on pinta-alaltaan suuri maalaispitäjä Pohjois-Pohjanmaalla. Vajaan 7 000 asukkaan paikkakunta on tunnettu edesmenneen Mika Myllylän kotina.
Siellä sijaitsee myös legendaarinen Tervanevan suo, jolla Myllyä treenasi. Niin treenaa Tero Seppäläkin.
– Kerran kesässä on käytävä Tervanevalla, että voi sanoa medialle talvella, että on käynyt, Seppälä vitsailee.
Mika Myllylä teki Tervanevasta myyttisen. Myllylä on Seppälän esikuva. – Myllylä pystyi pieneltä paikkakunnalta ponnistamaan huipulle. Saman kylän poikia melkein ollaan, Seppälä sanoo.
Suomalainen luonto tuo leivän miehen pöytään myös sitten, kun hänen ampumahiihtouransa joskus loppuu. Seppälä, 25, valmistui keväällä metsätalousinsinööriksi Joensuun ammattikorkeakoulusta.
– Kävin tutustumassa työelämään Metsähallituksessa yläasteen lopussa ja kiinnostuin alasta. Suomi on metsäinen maa. Metsäalan hommia voi minulle sitten joskus tarjota, Seppälä kertoo.
Seppälä asuu nykyisin Itä-Suomessa. Hän opiskeli Joensuussa, josta matka jatkui valmistumisen jälkeen keväällä Kontiolahdelle. Sen ampumahiihtostadion takaa hyvät olosuhteet treenaamiselle.
Tällä kaudella hän on ensimmäistä kertaa urallaan täysipäiväinen ammattiurheilija. Lukujen loppuminen selittää Seppälän mukaan osittain sitä, miksi hän on onnistunut niin kovassa kehitysloikassa.
Ampumahiihtoa satunnaisemmin seuraavat ovat alkutalven aikana hämmästyneet.
Suomen miesten maajoukkueen taival on ollut synkkä vuosikausia. Nyt Seppälä on yhtäkkiä tarjonnut valontuikahduksen. Hän on ollut alkukaudesta jatkuvasti 20 parhaan kyydissä. Östersundin maailmancupin takaa-ajokisassa tuli nappisuoritus. Seppälä ylsi viidenneksi, joka oli hänen uransa paras sijoitus. Viikkoa myöhemmin Itävallassa hän oli kahdeksas.
Mitä ihmettä on tapahtunut?
– Palaset ovat loksahdelleet kohdalleen alkutalven kisoissa. Varsinkin ampumapenkalla on ollut hyviä päiviä ja suorituksia joka kisassa. Siellä olen selvästi saanut parannettua tasoa. Itävallassa onnistuin hiihtämään paremmin kuin koskaan. Se luo aina mahdollisuuden nousta kärkikahinoihin, Seppälä selittää.
Kehityksen taustalla on uusi valmentaja, venäläisguru Anatoli Hovantsev, joka valmensi Suomen maajoukkuetta vuosituhannen vaihteessa. Hovantsev saatiin houkuteltua kesällä Kontiolahdelle Pohjois-Karjalan ampumahiihdon tuki ry:n avulla.
Hovantsev lähti korjaamaan Seppälän ammuntaa perusasioista. Suomalaisen asetta muokattiin hänen kehonsa mittasuhteisiin aiempaa sopivammaksi niin, että ampuminen onnistuisi nopeammin ja rennommin. Hiottiin perustekemistä penkalla: lippaanvaihtoja ja aseen selkäänheittoja nopeutettiin.
Ja sitten ammuttiin. Ase lauloi Kontiolahdella koko kesän.
– Mutta ei se ollut mitään räiskintää, vaan kaikessa oli ajatus mukana.
Anatoli Hovantsev ja Kaisa Mäkäräinen tekemässä yhteistyötä Kontiolahden ampumahiihtostadionilla vuonna 2013.
Ajatus on kiinnostava: suomalainen ja venäläinen tekemässä läheistä yhteistyötä ampumapenkalla Pohjois-Karjalassa. Seppälä sanoo huomanneensa yhden kulttuurieron.
– Anatoli sanoi, että suomalaiset ovat sellaisia, että ne tykkäisivät välillä olla kotonakin. Venäläiseen työskentelytapaan kuuluu, että panostetaan niin kovaa, että jos leirille lähdetään, siellä ollaan pitkään. Suomalaisilla meinaa koti-ikävä iskeä nopeasti. Venäläisillä on todella kova työmoraali.
Työn tulos näkyy kovina lukuina: Seppälän osumaprosentti on noussut selvästi sekä pysty- että makuuammunnassa verrattuna vuoden takaiseen.
Tero Seppälän osumatarkkuus on parantunut. Lisäksi hän työskentelee penkalla nopeammin ja ampuu pikaisemmin. Toisin sanoen Seppälä ampuu nyt tarkemmin ja nopeammin: hyvä yhdistelmä ampumahiihdossa!
Kun Hovantsev aloitti Seppälän valmentamisen, urheilijan isä Timo siirtyi taka-alalle. Timo Seppälä on itsekin entinen ampumahiihtäjä, joka edusti Suomea Lillehammerin olympialaisissa vuonna 1994.
Isän rooli Seppälän uran alussa, urheilun sitkeässä jatkamisessa ja viime aikaisessa tuloskunnon nousussa, on ollut merkittävä. Hän on esimerkiksi ollut mukana poikansa valmennuksessa ja hankkinut tälle tukijoita.
– Isän jalanjäljillä olen ampumahiihdossa. Hänen kanssaan kierrettiin nuorempana paljon Suomen kisoja, Seppälä kertoo.
Haapajärven Kiilojen urheilija ei omien sanojensa mukaan ”ollut mikään lapsitähti”. Nuorten arvokisoissa oli vaikeaa mahtua edes joukkueeseen. Seppälä muistaa nuoruudestaan Hämeenlinnassa käydyn ja huonosti menneen kisan, jonka jälkeen hän ajoi isänsä kanssa kaksistaan kotiin.
– Juttu ei paljon lentänyt. Siitä on sisuuntuneena menty eteenpäin. Nyt alkaa tulla kiitosta ja hedelmää kovasta tehdystä työstä.
Eikä isänkään kanssa ole mennyt tuulilasi huuruun, vaikka kaksi pohjanmaalaista miestä on tehnyt läheistä yhteistyötä vuosikausia.
– Teemme yhdessä maa- ja metsätaloushommia, joten emme ajattele aina vain urheilua. Se pitää homman hyvänä.
Tero Seppälä ja Suomen maajoukkue tuulettivat vitostilaa Ruotsin Östersundissa.
Seppälän kausi on alkanut niin hyvin, että hänen on pitänyt kehittää lennosta uudet tavoitteet.
Kaikki tulostavoitteet tulivat täyteen vain muutaman maailmancupin viikonlopun jälkeen. Nyt hän on ladannut itselleen kovan mutta realistisen maalin: sijoituksen olympialaisissa kymmenen parhaan joukossa.
Eikä Kaisa Mäkäräinenkään enää maaseudun miestä kiusoittele. Seppälällä luistaa hyvin myös ladun ulkopuolella. Ei ole tarvetta osallistua Maajussille morsiameen.
– Sen verran hyvä tilanne on nyt, että maajussi on löytänyt morsiamensa. Tyttökaveri löytyy jo, niin ei tarvitse mennä ohjelmaan, vaikka formaatti kiinnostava onkin, Seppälä sanoo huvittuneena.
– Nea on hänen nimensä. Hän on 22-vuotias kemianopiskelija, joka harrastaa polkujuoksua.
Hiihtäjillä kuola valuu, oli ase selässä tai ei.