Kamppailulajien kurinpidossa jätetty häirintäilmoituksia tutkimatta – syynä sääntöihin kirjattu viikon määräaika
Kamppailulajiliittojen yhteinen kurinpitovaliokunta on jättänyt tutkimatta useita häirintätapauksia. Syynä on kurinpitomääräyksiin kirjattu viikon määräaika rikkomusten ilmoittamiselle. Asian vahvistaa valiokunnan puheenjohtajistoon kuuluva Kari-Matti Lehti.
Kurinpitovaliokunta toimii lajiliittojen muotoilemien sääntöjen mukaan. Säännöissä todetaan, että yksityishenkilön tekemä ilmoitus on toimitettava viikon kuluessa rikkomuksesta tai siitä, kun se on tullut ilmi.
Lehden mukaan määräajan takia käsittelemättä on jäänyt myös häirintään liittyviä ilmoituksia.
– Häirintätilanteissa ja niihin liittyvissä ilmoituksissa on tyypillistä, että niissä on aika usein kerrottu asioita pidemmältä historialta. Silloin siinä saattaa tulla tämä yhden viikon määräaika vastaan, jos ei katsota, että se on ollut sillä tavalla jatkuvaa, että viimeisimmät teot olisivat sen viikon sisällä.
– Meillä on tässä historiassa ollut sen tyyppisiä ratkaisuja, joissa tämä yhden viikon määräaika on leikannut mahdollisuuden tällaisen härintätilanteen käsittelyltä, Lehti kertoo.
Nyrkkeilyliiton toiminnanjohtaja Marko Laine vahvistaa tiedon Yle Urheilulle.
– En voi muiden lajiliittojen puolesta kommentoida, mutta nyrkkeilyn puolella on yksi tapaus, missä näin on käynyt, Laine kertoo.
Kamppailulajien kurinpito nousi valokeilaan, kun Helsingin Sanomat kertoi nyrkkeilijä Jonna Hakkaraisen kokemasta häirinnästä, henkisestä väkivallasta, manipuloinnista, kontrolloinnista, uhkailusta ja huorittelusta.
Säännöissä oleva varaventtiili mahdollistaisi vanhempienkin tapausten käsittelyn
Kamppailulajien yhteinen kurinpitolautakunta perustettiin vuonna 2017. Kurinpitosääntöjä on päivitetty sittemmin useita kertoja, viimeksi tämän vuoden tammikuussa. Yhden viikon määräajan aiheuttamiin ongelmiin on Laineen mukaan havahduttu liitoissa.
– Kurinpitosäännöissä on määritelty tietyt tahot, jotka voivat tehdä kurinpitoilmoituksia ilman tätä yhden viikon määräaikaa. Mutta jos ei ole esimerkiksi kilpailun toimitsija, tuomari tai joku muu vastaava henkilö, silloin odotetaan tätä viikon määräaikaa. Se on todettu haasteelliseksi ja siinä muutokset ovat työn alla, Laine kertoo.
Sääntömuutokset on hyväksyttävä jokaisen liiton liittokokouksessa, joten ne tulisivat voimaan todennäköisesti aikaisintaan ensi vuoden alussa.
Nykyisissä kurinpitosäännöissä on jo nyt eräänlaisena perälautana kohta, jossa todetaan:
”Painavista syistä voidaan kamppailulajiliiton tietoon tulleet rikkomukset käsitellä, vaikka niistä ei olekaan tehty ilmoitusta tai raporttia.”
Laineen tiedossa ei ole, että kurinpitovaliokunta olisi ottanut tapauksia oma-aloitteisesti käsittelyyn nyrkkeilyn osalta.
Urheiluoikeuden asiantuntija, oikeustieteen professori Antti Aine Turun ja Helsingin yliopistoista kommentoi kurinpitosäännöstöä yleisellä tasolla. Hän ei ota kantaa Jonna Hakkaraisen tapaukseen tai kamppailulajien kurinpitovaliokunnan työhön.
– Säännös mahdollistaa kurinpitoelimen käyttämän harkinnan ja lähtökohtaisesti luo edellytykset kunkin tapauksen erityispiirteiden huomioon ottamiseen myös näissä häirintätilanteissa. Ratkaisevaa on, miten säännöstöä käytännössä sovelletaan. Eli otetaanko näitä asioita käsittelyyn silloin, kun siihen on tarvetta, Aine pohtii.
Kilpailutoimintaan ja -rikkomuksiin liittyvissä ilmoituksissa viikon määräaika on monella tapaa perusteltu. Ne soveltuvat kuitenkin vaikeammin vapaa-ajalla ja harjoittelussa tapahtuvaan häirintään.
– Tämä tausta on voinut vaikuttaa säännöstön määrittämiseen. Joka tapauksessa aika kuulostaa kohtuullisen tiiviiltä erityisesti näissä häirintäasioissa, Aine arvioi.
Toisaalta rajaton ilmoitusaikakaan ei ole kaikissa tilanteissa paras ratkaisu. Urheiluoikeuden asiantuntija Olli Rauste huomauttaa, että määräajat ovat olemassa, koska vanhojen asioiden näyttäminen toteen jälkikäteen on vaikeaa.
– Esimerkiksi rikosoikeuden puolella meillä on lievimmissä rikoksissa vain muutaman vuoden vanhentumisajat. Mitä kauemman aikaa asiasta on kulunut, sitä vaikeampaa asian selvittäminen jälkikäteen on, Rauste sanoo.
Hakkaraisen häirintäilmoituksesta tehty päätös – julkistetaan ensi viikolla
Hakkarainen, 21, teki ilmoituksen entisestä valmentajastaan 24. tammikuuta Suomen urheilun eettiseen keskukseen. Suekista tapaus siirrettiin 28. tammikuuta kamppailulajien yhteiseen kurinpitovaliokuntaan.
Hakkarainen kertoi HS:lle joutuneensa epäasiallisen käytöksen kohteeksi vielä ilmoitusta edeltävänä viikonloppuna Tammer-turnauksessa.
Kari-Matti Lehden mukaan kurinpitolautakunta teki päätöksen asiassa kokouksessaan maanantai-iltana.
Hän ei kuitenkaan kommentoi päätöksen sisältöä, sillä sen muotoilu on kesken. Päätöksen julkaisemisesta vastaa Nyrkkeilyliitto ja kurinpitovaliokunnan näkökulmasta asia on loppuunkäsitelty.
– Päätös on toki valituskelpoinen. Valittaa voi Urheilun oikeusturvalautakuntaan. Sinällään tämä ei välttämättä ole lopullinen ratkaisu, mutta meidän käsittelymme on tämän jälkeen päättynyt, Lehti kertoo.
Lue myös: