Ansiot jakautuvat Suomessa hyvin epätasaisesti. Ymmärrettävästi suurimmat tulot keskittyvät pääkaupunkiseudulle, mutta myös yllätyksiä löytyy.
Katso jutun lopun kätevästä hakukoneesta ikäistesi keskiansiot omalla asuinpaikkakunnallasi.
Taloussanomat keräsi verotettavat ansiot Tilastokeskuksen avoimesta tietokannasta. Luvuissa ei ole mukana pääomatuloja. Tilasto ei siis ota huomioon monen yrittäjän osinkoja tai mitään muitakaan pääomatuloja, esimerkiksi myyntivoittoja, vaan koostuu nimenomaan ansiotuloista.
Lähtökohtaisesti nuoret ja ikäihmiset saavat vähiten tuloja, mutta työikäisessä väestössä erot ovat paikoin valtavat paikkakuntien ja sukupuolten välillä.
Esimerkiksi Espoossa asuva 35–44-vuotias mies saa ansiotuloa keskimäärin yli 4 700 euroa kuukaudessa, kun samaan ikäluokkaan kuuluva nainen Humppilassa tienaa lisineen keskimäärin alle 2 200 euroa kuukaudessa. Paikkakuntien välillä on alle 150 kilometriä.
Silti tilastoista löytyi yllätyksiä toiseenkin suuntaan: Joissakin kunnissa naisen keskimääräinen ansioeuro, eli niin sanottu ”naisen euro” voi olla yli euron tietyissä ikäluokissa.
Yhdessä kunnassa naisen euro on yli euron
Suomessa on yksi kunta, jossa naiset tienaavat verotettavaa tuloa keskimäärin enemmän kuin miehet. Kaikki ikäluokat ja kaikki tulot huomioiden. Tuo kunta on Utsjoki. Jos tarkastellaan pelkkää ansiotuloa, tuollaisia kuntia on kolme: Utsjoki, Pelkosenniemi ja Enontekiö.
Utsjoen kunnanjohtaja Vuokko Tieva-Niittyvuopio.
Utsjoen kunnanjohtaja Vuokko Tieva-Niittyvuopio ei ole asiasta aiemmin kuullut, muttei myöskään isommin asiasta hämmästy. Hän arvelee, että kyse voisi olla ainakin osittain siitä, että kunnassa naisia on paljon johtotehtävissä. Myös Norjan vastainen raja saattaisi hänen mukaansa selittää asiaa.
– Tämä ei perustu tutkittuun tietoon, mutta meillä on paljon rajankävijöitä, ja Norjassa käydään paljon hoitotyössä. Norjassa palkkataso on aivan toista kuin Suomessa, Tieva-Niittyvuopio muistuttaa.
Rajakunnissa asuvat maksavat veronsa Suomeen niin sanotun rajankävijäsäännöksen mukaan. Jos työntekijä palaa päivittäin takaisin kotiinsa Suomen puolelle, verottaja kohtelee häntä silloin rajankävijänä ja hän maksaa verot palkkatulostaan Suomeen.
Tieva-Niittyvuopio myös tietää, että alueen luontaiselinkeinot ovat miesvaltaisia. Miehet saattavat siksi saada naisia enemmän tulonsa yritysten kautta, eikä ansiotuloina.
Tuoteomistaja Aki Savolainen.
Tuoteomistaja Aki Savolainen Verohallinnosta muistaa kuulleensa pohjoisen kuntien naisten miehiä suuremmista ansioista aiemminkin. Myös hän miettii, että tilanne voisi liittyä kunnan elinkeinorakenteeseen.
– Miehet työskentelevät hyvin paljon poro- ja metsätaloudessa ja naiset enemmän julkisen sektorin työpaikoissa, Savolainen ajattelee.
Tulot ovat vuosikymmeniä keskittyneet kasvukeskuksiin ja muuttotappioalueille on jäänyt enemmän eläkeläisiä ja muuten pienituloisia. Uusimaa ja Ahvenanmaa ovat tunnetusti keskituloissa olleet kärkipäätä.
Tilastokeskuksen suunnittelija Pekka Ruotsalainen on tutkinut pitkään perheiden tuloeroja ja hänen mukaansa väestörakenne ja taloudellinen asema selittää eroja alueiden välillä.
– Aktiiviväestön keskittyminen ja taloudellisen aktiivisuuden keskittyminen kasvukeskuksiin näkyy näissä tuloissa, Ruotsalainen sanoo.
Tulojen erot eivät kasva suoraviivaisesti niin, että etelässä vaurastuttaisiin ja pohjoisessa tulot pienenisivät. Alueittain tilanne elää jatkuvasti.
– Pohjoisessa on hyvin pysytty tulokehityksessä, mutta Itä-Suomessa ja Päijänteen ympäristössä kehitys on ollut heikkoa, Ruotsalainen kertoo.